SISALL YSLUETTELO KARHUNKIER.

8:0S 1/1991

.• Sisallysluettelo 2

• Paakirjoitus: Mart Kivine 3

• Talvisia Tarinolta: Kalle-Antti Suominen 4

• "Hyvat neuvot ovat kallfital": Matti Laurlla, Jukka Topi 6.

• lam what I am: Tuulikki Nieminen 8

• Auringonkukka on ... : Helena Uusitalo 10

• Mietteita osakumasta: Janna Laine 11

• Satakunta - min!.!n maakuntani: Yrjo Kaimio 12

• Juutalaisittairi: Tago Hoisting 14

• Tais:talurii:Miirt Kivine 15

• Kraadin palsta: Sirpa Mak!!,lia, Leena Suutarla 18

• Elam.aniensimmii,n~h seta: MinT.1a Helander 1 9

• Ry,ydyttaako bussi- : 'Antti Hannula, Tomi Mattila 20

• Eesti-Tsiili suurmee.s: K;iid9 Floren '22

• Loytoja. 23

• Ta,pai:ltumakalepteri: :l\Jkka Topi24

• Syksyn Satoa:' Hanna Reunan'en 28

• Virkailijaluettelo: Kristilna lives 36

Kuvat: HannaReunanen; Tarja.pajal,a, Mart Kivine., H.,Teder Kansikuva: V. Surikov 1891

Karhunkierroksen toirnitus:

Paatoirnittaja: Mart Kivine Toimitussihteeri: Tuulikki Nieminen

rQimittajat: KaldoFloren, Minna Kuusela, Janne Laine. Matti Laurila, Hanna Reunanen) Tansli'Silvola, JLlkka Topl

Karhunkiertos on Satakuntalaisen Osakunnan tiedotuslehti.

joka ilmestyy nelia kertaa vuodessa. . . . .

PMKIRJOITUS

"Karhunklerrckseo" entinen pliiitoimillaja, nykyinen kunnioitettavakuraatrortmme i1malsi viimeiscssli pijiiloimiltamassaan numerossa huolensa siitii, etsa lehti olisi Ilpsumassa osakuntalehden kaida.1ta polulta hajanaisen kultuurilehden muotoon. Nykyisen toimhuksen vaalimainoksen tehosta tietoisena enkuitenkin osanut.odottaa niin voimakkaan pelontunteen heriimissa osakunnan edellisen iilnitorven sydiimessii. Pelko oli kumminkln turba, ainakta minun mielestdni, koska "KarhunJ(ieri",?ksen" olemassaolon edellytys onluonnollisesti sen osakuntak,eskeisyys, Jakiidessiisi eleva lehti on sHa ennenkaikkea.Entii tliytyyko meldan tyytyii silhen, ella lehtemme on vakiinnuttanut asemansa lukijoittensil.keskuudessa (totvonavastl)? Eikii sellainen vankka pobja voisi ol1a edellytys, etta voisimme astua mosaskeleen eteenpaln, klisitellii ennenkaikkea osakuntalehtena myiis muita aiheita, katsoa ympiirillemmc unohtamatta asemeamme. Sen takia olen ujuttanur tiihan numeroon yhden jutun, job ei varsinaisesti ole -osakuntaaihelnen, mutta on mielesl1ini slttenklnsidoksissa siihen, Tletenktn valilsin aiheen, jonka tunnen parhaiten, vaikkeise missiiiin nimessii tarkolta, ettei se voisi tulevalsuudessa olla jotakin muuta. Otaksuin, ettii· ysliivyysjiirjeslon tekemiset kiinostaisivat .. Jos olen viiijrlisgii, ilmoittakaa minulle.

.Samalla on lehdessa mielestiini juttllja, jotka volsivar herattliii keskustelua, vastalauseltakln keskuudesanne. Onhan peruskysymyssen pohtiminen aina kysymy_kslii beriittiivii.li, ja toivon, elsa ne kysymykset saavat kirjallisCD muodon ja loysaviil tiensa "Karhunkierroksen" sivuille. Onhan se osakunnan oma lehti,eikii pii.litoimittajan, ja hieman toisista 0101518. tulleena tajlijUl ebkii teriiviimmin sen edun, job sisiihyy ajatuslen ki rjal ltsest] julkaisemisen mahdollisuuteen. Kiiyttlikiiamme sila I

Vuoslsatamme ehka vaikuttavin runoilija ja kriitikko T_S.Eliot on iniiiiritellyl romanttisen ja klassisen runcilijan, luojan, eron siten, 'etta romanrikko etsii eliimastii uurta, kummallista ja piiiilyy kumminkin aina itseensa, omien vaikutelmien kuvaamiseen, muua jalklmmainen tajuaa eiaman outouden ja kumrnallisuuden ja hyviiksyliyaan sen pystyy Ilrnaisemaan yleisinhimmlllisen, kattavan kuvauksen inhimmillisen elliman vivahteista. Siitli seuraa jo edella mainifto moraall • jos pystymmetarkoin miiiiritielemii.lin rajamme, oppimaan ja h~aksymiiiin 'pelin siiiinnol, voimme niiden puitteissa luoda jotakin uutta.tuoda uusia vivahteita, jolla my Os ymmarretiiiin.

Haluan lopuksi kiitlliii kaikkia kiljoittajia ja kuvitlajia, kiitcs heidan On tiimii lehti teidan luettavissanne, ja eritylsen kunnioittaen haluan kiitliiii toimitussihteeria, joka itse asiassa on lehden tehnyt. Tapaarnlsiin,

3

'Tarinoita ~

)

[

r£a{visia

c

SATO ,_ the F1nall!'rontier

• taisi, ulkojasenllle . ~nioil<;euden varsinaisissa kokouksissa, Osakuntamrne

Olen ollur kuraattorina' Jasta runsaan sJihtautti.t1 hiilh:in aloitteisiifimy6ntei~

kuukauden, joten mitiliin eliimiiiiSuu-, ,sesti .. Mikiipii.s 'sunii, Asioista on syytii

rempaa k0J;).1m~ntoitav4a ei ole tafjQll~; k).l;~t~nJ~!n vielji keskustella, Terve ji:irki

vasta yksi- varsinainen\:okeu.s' on taka- jil kaR-emus sanoo,.eHii opintoviikkojen

nat eikii Satalirtfiah Saati8n hallituskaan jatin' . tasapuoIineh totetUtils oti.eiev.a

ole aktivoit'iinuf,,[elii. a:IkatfeenvIi6'd¢n ' 'vaJ!Siil:1l1wm JiEssi Ja. t u li})Y.Uin

koitoksia yarten .. '01') .tuJ~§~wnis.en j~'i'Vai!t ,;~UI!Jf;l)tUm ,/:lo_!14r:.i1t .:' tl'!, ~_1eL

oppimisenatka, ya~sin[Hn SiiiitiOlJ suh- taaJush pela~Jaosakunti" Jiisenmiiiir~n

teen; en "\(,6i vainiia, etfa. :as:ia:t 6lisfVa:t lasRulta jajaiheutfaii,ee'pallaa vetta'nll-

kovin ttfHttja; vaikka tbiIhitinkili viime den sisiill1i. Ull<ojii5ehet' on, tokisaatava

kevaisen Sailtio~juhl"leh~~it, Opiskelu- pois-paaria-asemastaarumutta jos ylio-

aikaincn matala profHlinl on ehka piston osakunnista y:dtetiiiin ~ehdii kaik-_

eduksikin: en. ole vlelii ehtinyt kylliistyii kien korkeakoululaiaten jii:rjestoii, nfin

Osakunnan [a Siiation asioiden parissaeikoosaktirttien 'pitiiisisaada joIdrl sta-

puuh,ailuun. "Vanhojen partojsn" Iietso- t tusJ;nYos niiissa muissa korkeakouluis-

rna epatoivo, tappiemieliala ja turhau- sa? Tallaista statustahan tarvitaan var-

tuneisuus saation subteen .ei ole vlela sinkin jos lahdetaan ajamaar, osakun-

ehtinyt tarttua, tcivoaksenl. ]otKut voi- tammetoivomusfa siitat etta opintoviik-

vat pettya, kurt en hetimiten singahda koasiassa otettalsiin yhteyttii . muihin

ristiretkelle ajamaan uusia nakemyksia kouluihin ulkojasenten tasa-arvoisuu-

(tiissii vaiheessa lahiima muiden tarjoa- den turvaamlseksi, .No, muutarnassa ri-

mia) siiiiti6ssii, mutta minulla on qmat vissa on rnahdotonta mod" esiin kaik-

menetelmani ja tolmintatapani. Olen Ida ·asioihin' vaikuttavla nakokohtiai

kui tenkin valmis .kuuntelernaan kaik- murta. eik6hiinHistii joku iiliihdiL "

kia, joilla .on jotaih sanottavaa, varsinkin uutta ja rakentavaa sellaista - rnielummin tietoa kuln a~enteHa/klitos (jalIdmrnaisel haluan itse rnuodostaa ornalta osaltani).

Tbese are the .tones of the Curator on'.hls two:..yeu ntls9l'on '"

Tammikuun varsinalsesta kokouksesta eio!e paljon kerrottavaa, Edustan taman vuoden osakuntaa OYV:ssa eli Osakuntien Yhteisvaltuuskunnassa. Sen. piirissa on muuten viime aikoina tullutesiin kaksi mielenkiintoista kysymysra: opintoviikkojan jako osakuntatolminnasta, ja asetusmuutos, [okaan-

4

.,. to explore the ~n_lve~sity, and

,to seek out new fOQIls of activity ...

]ouluk\lun kokouksessa te~t,iin paiitos osakuntl!:huonei~tol),_ (y) yuokr\lar:tJsesta KyO:lle heikalaisten vuosijuhlan cocktail-tilaisuutta 'jal jatk6ja-varten - itse juhla kun .pi\:teta.1in Satakuntatalon ravintola & juhlasalikompleksissa. Taltaapa 'ol/a erisi'mmiiinen kerta talon historiassa. kut..,'-y·iides vuokrataan? Asiasfa keskusteltiin tovi, mutta niinhan se on, etfii loppu.jen lopuksi kokeilemalla kaikki testataan, Asiaan liittyvat periaate- ja. vastuukysymykset jaivatehka turhan vahiHsen pohdinnan varaan,

( C Ta[wia rw~aita~ ]

... to boldly go whereno.man has gone before!

Enn'en. joulua Karhunkierroksen nykyinen p~ataimittaja kummasteli, rniksi en luonnontieteilijana ole kiirmostunut shakista, jonka tiukkoine, loogisine Uiinalaisuuksineen luulisiviehattavan analyyHisesti ja rnatemaattisesti .suuntautunuttarnielta. fohn von Neumann, eras kuuluisa fyysikko ja kybernetiikan vaikuttaja, on todennut: "Shakki ei ole peli, vaan selkeasti rnasritelty laskennan muoto. Teoreettlsesti shakkiongclmalla .taytyy olla ratkaisu, oikea siirto, olipa nappuloiden asento rnika hyvansa. Mutta oikeat pelit oval aivan toisenlaisia, kuten todellinen elamakin, joka koostuu hamaamisesta, pienista . taktisista petkutustempuista ja sen seikan pohtimisesta, mita vastapuoli arvelee minun aikovan tehda." Von Neumannia "todelliset pelit" kiinnostivat; han kirjoitti kirjankin nimelta "Theory ofGam.es

and Economic Behavior". .

Minunkin sydantani lii.hella ovatne to" dellisct pelit, jolden sii.anni:i.t ovatepamaaraiset, arvaarnattomat, osin tuntemattoinat - pellt, jotkaitse muovaavat sii.iinti:insa edetessaan, Ennemmin tai myohemmin OIl mahdollista rakentaa rietokone, joka voi laskea kaikki mahdolliset shakkipelit - ikuinen voittaja, Mutta todellisissa pelelssa on uusi vapausastejsattuma, ja silloin kaikki var'muudet romahtavat todennakoisyyksiksi. Shakissakin mielenkiintoisin elementt! on se kuuluisa irihimillinen tekijii:pelaaJien valinen hermosota [a psykologinen kamppailu -:- shakissa ei voiteta oman oikean ratkaisunkautta, vaan vastapuolen t6ppayksen,ansiosta.

Lienee kai se!vaii, etta tarkoltuksenani onrlnnastaa rnatematiikka shakkiin ja fysiikka, oma alani, todellisiin peleihin, Ehka nain on, ehka ei;

Ei ole mikiian ihme, etta [uurl von Neumann Reksi idean itseitseaan monistavista koneista, soluautomaateista, en" nen kuin kukaan viela tiesi DNA:sta mitaiin - ja oivalsi myi:is lisatii. sattuman Siiiint6ihin. HIV"virus olisi jo poissa pelista, jollei se osaisi ruin tehokkaasti muuttaa ornia pelisiia.ntojaan. Entapa kapitalismi ja koko liinsi!l).ainen sivistys, jotka tuntuvat kukoistavan juuri dynaamisuutensa ja muuttumiskykynsa myota, koko ihmislajista puhumattakaan .... ·varovaisu.utta, liihestytaiin absoluuttisen totuuden tilaa, jollaisillaon kivetty pal.jon polkuja, jotka johtavat noitatovioille, keskitysleireille, kidutuskarnmioihin ...

Lansimalnen slvistys on pal'as mahdollinen koska n1i.in voidaan todistaa sen omista perusteista lahtien. Matemaatikot puhuvat kehapaatelmasta, sellaisella .ei ole juurikaan arvoa, koska mitaan ei tullut todistettua, Mutta miten todistaa ilman lahtokohtia [a sii.\intojii. Siksi niin monet valitsevat jonkin absoluuttisentotuuden - avaimen pyhaan sotaan, absoluuttiseen oikeassa olemiseen muiden kustannuksella,

Menipa vakavaksi, Ei ollut ihan tarkoitus,inutta·'kt:m pailsee vauhtiin, niin ...

Kalia-AnHI $uomlnen SofO:n kurQciHorl

5

'RYVATNEUVorOVAT KALLllTAl"

Joukko osakuntalaisia kokoontui tammikuuu viimeisenli keskiviikkona pohtimaan Satalinnan Slilitipn [a osakuntamme valisla.suhteita sekii saation rulevaisuutta.Osakunnan entinen inspehtori Heikki Jokela toi keskusteluun kypsemman nakokulman. Mukana olivat myos nykyinen tnspchtorirnme Penttt, Alhonen, saatjon oykyinentoimi:nnaIijohtaja Riitta Kainulainen sckii saation entisUi.janyky!siii opiskelijajiiseniii. Puhetta johti osakunnan kuraattori Kalle-Antti Suominen. Osakunnassa on viirne vuoslenaikana kiiyty keskustelua siiliti6n rnahdollisuuksista vastata tulevaisuuden haastelsiin ja todettu, etta nykyisellii rolmlntamallllla ei ole edellytyksiii samanJaiseen rnenestykseen kuin siilitiiin toiminnan ensimmilisi.na vuoslkymmenina. Siiiition hallituksessa ei ole kuiienkaan piiiisly.kes'kustelemaan kehinamistarpeesta.kriittisesti ja laaja-alaisestl, ja tiitii. ongelmaa puitiin myiis osakunnan tilaisuudessa,

Keskustelua alustanut professed Jokela muistutti, ettii on tutkittava, ovatko kehitystolmet laillisia, ennen kuin .niitii ryhdytaan suunnlttelemaan. Han kertasi osa kunnalle liihettiiiniiiinsii tutkielmaa .Satalinnan Sililtion toirnialan oikeudellisista rajoista, jossa mm, todetaan, etta kehinamissuunnltelmissa on syytiijo liiliw,kohtaisestl omistaa paljonhuomieta saation toiminnanpysynamiseen sille m!ilirtityisSii rajoissa, Professori Jokelan rnielesta siiation liallitukselle ei ole edes tuotu valmisieltuja esityksia, mika on estanyt hallituksen toimimisen kehitystyossa.

- Nykyisen liiketoiminnan syventilmisessa riittiiii tyokenttiiii, Heikki Jokela korosti,

- Olen erityisesri.huolissanl siita, ettii siiii(ion toimirmasta puuttuu systemaattinen suunnittelu .seka lyhyellii ettii. pitkalla aikavlilillii. Vuosittainen talousarvio tehdiiiin vasta .. maaliskuussa eika pitemmiistii suunnittelus • .(I saada edes keskuste1tua. Saatio on huornattava omaisuusmassa, ja sen likvidllle piiliomaile saatu tuotto on suhteellisen huono, Tiimiinkin takia olisi suunnitehava, sanoi osakunnan edellinen kuraattori Heikki Topi. Ex-kuraattori toivoi, etta. voitaislin etsiii positiivisia nakyjii tulevalsuudesta sem

6

keinoja ja rakenteita niiden toteuttamiseen .

• SililtlOn hallitus on olin tallaisten na")'jen etsirulseen, se vastaa siiiition tulevaisuudesta. Onvoitava keskustella sellaisistakin asioista, jotka eivat tiilla hetkellii ole muotoviiheen Ialiia mahdollisia, Heikki Topi tiihd~l.

Osakunnan hallinrksen monlvuotinen puheenjohtaja Jyrki Kalliok.aan ei kannattanut professori Jokelan nakemystii siiiition hallituksen roollsta vaan totesi, ettii hallituksen pitiiii 011~ valmisteleva elln, Hanen mlelestasn hallituksessa on puhuttava ensin periaatteista, sitten vasta kelnoista, Kallio kysyi myibs professori Jokelalta, millaisiakehitysehdet\lksia mIla on siiiUion toiminnalle.

- Klisit:%. kesahotellin tolminnasta on. rnielestani lyhye1Hitiihtiiykse!lii liian pessimistihen.· Juuri tamlin jason paikoista on Helsingi~ puu tetta, Ravintola 01\ el'iiiiniainen viilttiimiitiin paha, joka on tarpeellinen Satakuntatalon muulle kaytoile. Ravintolankinjoulunalus ell patempi kuin aikoihin, professori Jokela vastasi,

Vastauksia tulevaisuuden haasteisiin pohtimassa K.-A. Suomlnen, Penni Alhonen, Riitta Kalnulainenja Heikki Jokela.

TYovaiiolrnnta johtorybmliksi?

Ex-kuraattori Heikki Topi ehdotti myos eriiiirilaisen ly1ivaliokunnan penistamista tehostamaan p1iiiIOkSentekoa saa. tiiissa ja paikkaamaanjohtoryhnilin pou-: tetta, Valiokuntaan voisikuuluajasenia .siliitiiin hallituksesta ja toimivasta johdosta seka osakunnan [ohdosta, Ehdojusta kannatettiinkin puolin ja tolsin.

- Eikii' nii.ita ideoita voitaisi toteuttaakin, Hallitus voisl kokoontua usearnmin, ja samaUa olisi tyovaliokunta, joka voisi enernman paneutua .p1i3tiiksen!ekoprosessiin, Heikki Jokela. sanoi,

,

Tolvottavaa.onkln.etta tyovaliokuntahanke etenisi nyt paremmin kuln VUOlUm 196.9, jolloin esiteitiin myiis tyovaliokunnan aseman miiiirittelemistiija kirjaamista siiiitiiin·siiiintiiihin.

Osakuntahuoneistossa kliyty keskustelu kesti llihes kaksi tuntia, ja ajatuksia vaihdettiin puolin ja toisin, osan ollessa 'rakentavia, esan taas tynniiiiviii, THaisuus oli tarpeellinen sen informoidessa olernassaolevista ongelmista, mutta kateen jiii silt! kiisitys, eUii kauas on picka matka.

Tekstc Matti.Laurila Jukka Topi Kuvar; HannaReunanen

I AM WHAT lAM

"Ne tuntee osakunnassa musta vain yhden puolen, ylioplstolla mil Don oikeestaan aika passiivinea,"

Muiden ihrnlsten-reaktlot, kiiyt~ytyrninen, itscii koht¥nja mulden.kanssa solmittujen suhteiden Iaam vaikUttaWI 'yksilon kiisityksiin siitii, ·kuirika han "sopii' sosiaaltseen ympaost'Q·onsii. N iinili 'kasitykset.vuomstaan vaikuttavat yksildnomanarvontuntoon. Osakunta joukkona ymparillamme olevia "muita ihmisiii." on valtava kasitykliiiimmemuQo. dostavien palautteiden liihde. Se koosnm yksittaiststa henkiliiistii, joiden kanssa OHi Originelli Osakuritalaisella 00, erilaisia suhteita. Tiisla syYstii biin saattaa kehittiiii. useita tolsistaan erotettavissa olevia niikokulmia itseensa, joista kukin juontaa juurensa vuorovaikunrksesta tietyn tyyppisten'ihmisten kanssa. Olli O:nkin persoonalllsuudessa onmonia puoliaja 00, etta kiiyttliydymme erilais-: esti eri fhmlstenseurassa on tuttujuttu. William lames kirjoitti: "Ihmisella on yhta monta soslaalista mioiiii. kuin on olemassa yksiloi'tii, jotka tunnlsiavat h1inet ja joilla on h1inestii. mielikuva.

Mutta emmehan me nae ltseamme pelkiistiiii.n objekteina, vaan Slibjektirninarnme 'organlsoi kokemuksemmeja paattiiii kulnka merkittiivla ne meille ykliiloiniiovat (G.H. Mead: me -1).01li O:n el siis tarvitse tukeuma vain siihen, rniten tolset hanet niikevii.I,.viIan hlinella on tiiysi valta miilirii:tii itsetieliilnYksensii luonne,

"Kuka sit sun mielestas kuuluu siihen sisllpiiriin, val onks niitiikin monta?"

"Joukkoon ei voi kuulua.ennenkuin kuuluu kl ikkiin" vai tti Dexter Dunphy . jakaen rYJuniit nijin kahteen tyypp~in sosiologisen anaIyySinSlimukaan. Y1eens1i kllkilliitarkoitetaan tiivistii pienta ryhm1iii,j~kaikki tu,nteyatja hyviil<syViit toisensa ja 'joka toimfl aktlivisesti yhdessa, Joukko taas on suurernpi ja viihemmao koheesiivinen. Dunphy vertaa kIi~ia perheeseen ja panee merkille nliden koonyhtiiliiisyyden. Nuoruuslii$siija ehkii etenkin silloin kunmuute-

8

• i

taan omilleen tuo klikldin kuulumlnen kotoisanja tUIVaI,lisco>olon. Kuinka soveltaisimmeDunphyn ajatuksia osakuntaan? EtenkinkUnklikki}:'lyl1}isen kiisite onsaanut yJelsessii 1ielellkiiyt~ pedlti negatiivlsen.savyn (josko'sOsio. logit e.n1iii kiiyttiivii.tk6k.o tertniii). onto ideaaliosak\u)1!I K1ikilon joukko?

Dunphyn el,lellii esitetty vanee! mielestani sovellu osakunnanmuodestamaan joukkoen. Joukoksl voirnrne Satcnkin kaivarauksetta kasittiia, ainakin nliltii' osin kuin jiisenyys pit"aa sisiillaan pienintakin osallistumisen yrityst1l Klikkejiikin lOytyy runsaasti sanan neutraalissamerkltyksessa, Muttakuuluvatko kaikkijohonkin klikkiia? Kntsu "tule sellaisena kuin olet" ei ainakaan aseta vaadmnksia klikkiin kuulumiselle , jotta volsi.kuuluajoukkoon.

. Sana. sisiipiiri herijtt1iiipoj~lIeuksetta negatiivisia mielleyhtymid Ilman ernpiiristii tutkimUSta olettaisin, e!tii ~isiipHrin olemassaolon tiedostaa'liihinnii vain silloin, kun ltse ei.kuulu sfihen, Osakuntatoiminnan p;iiiperiaatteisllnhan kuuluu "Kalkki mukaanl't-mentaliteetti. Saton k1ikki.en koostumus vaihtelee samoin kuiatunne yhteenkuuluvaisuudesta osakuntalaisten kanssa.

"Kestiiiikohiin se kokous kauan? Siella on aina olin virallista" .

Moraaliset-periaatteet ovat kaikkialla villt1iim!ittomiii.llOSiaali~Jil kanssakaymistii siSii.1tiivii.Ue eliilnalle; .sosiaaliset kon· vi:ntiotovatsen'sijaan orninalsia tietyille kulttuureille tai tietyissa sosiaalisiasa konteksteissa. N e ovat sovinnaisia normeja.joiden noudattaminenon vapaavalintaisja, kuten esimerkiksi esiintyminen osakuritahuoneistossa vaatteet pii1il_ . Iii.

Nuoruusiassa konventiot vuoroin hyvakliytiiiin ja vuoroin asetetaan kyo seenalaisiksi, Saateiaan eslmerkiksi myont1iii sosiaalisenjarjestyksen tarkeys.jnutta kielletaan konventioiden oleellisuus t1imiinjiiIje§tykse!i ylll!piilos.sa. Siina vaiheessa kun mllaan osakuritia(I. konventtoita pidetiiii.n jalleen mahdollisesti hyOdyliisinii, muita ei

varmasti sellaisessa vaiheessa, [ossa nama: tavoitteet esiintyvat Iimit_tiiin. Tolsaaltahaemme jossain miiliiin arvostusta itsellemme muiltathmisilta lapi eliimiimme.

viilttamattomina- yhtelsten normien rnuodostamistapoina - normien, jotka helpottavat yksiloitii elilmlifu) yhdessa s o p u s c i n u us sa. Jokin. t i e t ty konventionaalinen siiiintii uahddan erillisissa tapauksissa mielivaltaisena, ja ymmarretaan, ena jokin tolnen siilinto voisl ella aivan ybtii hyva sopusoinnum paasermseksi, Tarkasteltaessa tavallista keskustelutilannetta huomataan, ettii konventiot helpottavat sen sujuvaa etenemista, Keskusteluheeki eteneevaihe vaiheelta ihnan, etta esimerkiksi ihmetelliiiin "miksi se tuommoisia urkkii", kun tolnen kyselee kuulumisia eika edes vaIttfuniitta odota seikkaperatsta selvitysIii.

"Mull kyl oikeestaan pitais lukee."

Nuoruusi iissa 5·0 s i a a I i see n vuorovalkutukseen tulee mukaan suunnitelrnallisuus. OmaaIlrnaisua pyritiiiin muovaamaan tilanteeseen sopivaksi , seka valitetaan ja vastaanotetaan informaatiota myos epasuorasli. David Elkind ehdottaa, etta nuorilla tallaisen vuorovaikutuksen tavoite on omanarvontu n n on kohottaminen. Missavaiheessa sitren aikuistutaan niin paljon, etta epasuora vuorovaikutus pyrkii puhtaasti lisiiiimiiiin informaation valitysta? Tusklnme voimrne lalla tavoln miiarilellii aikuisnimista, muna osakuntalaiset oval

"Kaikkivoi vapaastl ilmaista oman mielipiteensii."

Lujittuneeseenidentiteettiin Jiittyy tunne, ettii on "kotonaan omassa kropassaan", yleinen itsensa hyvaksymlnen seka tunne siitii, etta oma rninakuva on hyva ja sopiva, Identiteetti siSiiltiiii seka tietoisia etta tiedostarnattomia aineksia, Erik Eriksonin lause ''1 am what I am" viittaa omanyksilollisyyden lopulliseen hyvaksymiseen, Kun henkilokohtainen ldentiteeui 01], Iuja, 011 yksilo valmis "kadottamaan itsensa" mulhin fhmislin. Nain "mina ohin"-Jauseista tulee "me o1emme"-lauseita. Jakun Satostakin ldytyy lukernattomia rnonihaaraisia, ristikkiiisiii "me clemme't-suhretta, ajateb niikii voims meJssii vistas!

Tuulikki Niemiuen

IilIileet:

Damon, W.I9_83:Social and Personality Development

vii.likommentit: Osakuntalainen, 0.0.

9

Jokainen osakuntalalnen 011 yksild, .ihmisct vaihtuvat ja aika . kulini, mutta kuitenkin osakunta on osakunta, yksi kokonaisuus.

. Se on yksi plenl osa maailmaarnuua kuitenkin omapieni

maailmansa, Seqn.ttuv;!llinen pesaopetella elamaa,jonka tiid<eimpiinii osana pidan hyviii ihmissuhteita, Kaikenlaisten i1imissuhdetaitojen opettelemiseen seka yUlipWimiseen meilla kaikHla on tiissa yhteisossamme erinomaiset mahdollisuudet. Parhaisiin hetkilni osakunnasaa kuuluu se, kun ymmarstn, ettiitiiiilllimeidlitkaikki hyviiksytiiiin yhteison jiiSeniksi juuri sellaisina.ihmisinii kuin olernrne, KiiytOstii voidaan arvosteIla, mutta se antaajokaiselle tilaa henkiseen

kasvamiseen, .

. Fuksisyksyni tu.n~,\ista osakuntaa kohtaan on

edellecn jliljellli ainakin yksi: uteliaisuus .. Se on tiedonhalua osakunnasta j1iIjestonii sekii halua tutusfua senjliseniin, OJ?Pia nmtemaan yhli uusia ulottuvuuksia [o piiiiIBsin puolin tutuistakin ihmisista. Terveen uteliaisuuden olen kylla havaiiinut e1avlin tlissli' yhteisessa auringonkukassamme, muua toivon sen edelleen kasvavan -. Se on yksi niistii voimista, joilla osakunta voijalkaa kukkhnistaan."

Tiillai~ tiiviin yhteisOilja.senenii elaessamme saamme rnelkeimpa salaa koulutusta tulevaan, valmlstumlsenjalkelseen "oikeaan eJamiiiio" astumi· sellemme, Osakunta.on hyVii ponnahdaslauta tiihiin, mutta laudaJta on myiis osattava hypiWisilloin kun on sen alka, silla on tarkeli muistaa, etta "liian pitkiiiin suojaavasilmu estiiii kasvun",

HU

Aforismitja kuvat Mruja Pail.viIaisenkilj3S1a "Odomsta"

10

MIETTEITA OSAKUNNASTA

Osakunta ei koskaan ole oUut itsetarkoitUS. Organisaatlona.silla on aina ollui tavoitteita [a keinoja. Osakuntamme on siten aina ollut melkoisen rationaaliuen olio.

Alkujaan osakuntalaltoksen tehtiivanii oU tolmia tuohon aikaan vi.ela niin_ vallattomien ylioppilaiden kurlnpltoinstituutiona. Sittemmin siitii kehkeyt-yi maakunta- ja kansallishengen kohtauspaikka, Ny"k,yis.tii. osakuntaa puolestaan voisi luonnehtia kentiiksi, j ossa ·aineeUiset ja henkiset arvot lyovat katt§, toisilleen.

. . Itseisarvonahan osakuntarnme muodostuu slUinno!sta, perinteista ja materiasta. Nama elementit puolestaau houkuuelevat yhteyteensa ihmisjoukon. Syntyy prosessi, job: kaynnistyy ihmisten kiiyttiiytymisestii. P rosessln sisals.ena. tuotoksena kyseiset Ihmiset saavat henkistii ja aineellista tukea, .sosiaalistuvat seld! oppivat yhteiskunnalltsta pll~toksentekoa. Ulkoisena tuotoksena osakuma tulee vaikuttaneeksl ympiiroiviiiin.yhteiskuntaansa. Kaiken kaikkiaan osakunnastamme tulee olemassa olevaa todelllsuutta, viihintaiin lmago-tasolla,

Osakuntalaisia voitaneen todellisuudelle vakivaltaa tehden luokitella seuraavasti. Kriteerina kiiyUinliibinna heidan suhdettaan tuotoksiin: Idealistit niikevat osakunnan vain vallneena, jonka avulla voi vaikuttaa its~ isompana yksikkona johonkin ylevaan, ReaIistit kartuttavat kokoustekniikkaan, organisoinriin, esllntymlseen, taloushallintoon yms, Iilttyvia taitoja ja valmiuksia, Prag-

maatikot hankkivat halvan asunnon, Mukanaolljatvithtyva; Passiivit ovat poissa.

Talolla asuvan viltekehyksesta kasin osakuntamme on myds jonkin sortin kornmuunl, Sivistyneinii ja oppineina osakuntalaiset tiedostavat kuitenkin kommuunln kaaosteorian alalseksi, Tiistii syystii tunnustetaan jokaisen yksllellisen valinnan oievan tiirkea.EJamiin voirnat vaikuttavar yksityisen ihmisen toiminnankautta, Siksi tillillii tunnetaan vastuuta ja tasa-arvoa, eika kohdisteta toiseen negasiivistasosiaalista painettao Osakuntamme 'henkinen ilmapiiri 011 jokseenkin vapaa ja stksi suopea yksilollisille ratkaisuille ja omaehtoiselle tolminnalle.

Osakuntamme voisi olla enernman suomalaisuuden ja maakunnallisen identiteetin kehto.Ihmineil tarvitsee kestiiviiii perustaa, joUe rakentaa ja josta ponnistaa. Meidan on kovasti vaikea aidosti kansainvalistya, [os emme tiedosta, keita olernme. Ihrnisen On vaikeala kyetii jiirkeviiiin ja tasapuoliseen . yhleistyonon, jos hanelta 'pUUIIUU tervetta itsetuntoa. Kansainvalisyyden, .kuten kalken .rnuunkin inhimillisen vuorovaikuruksen, tulisi perustua erilaisuuteen.

J ohtopaatoksena kaikesta edellisesta totean seuraavaa: Osakuntamme ei ole niinkiiiin. ongelma, job pltliisi ratkoa, vaan enemmankin todellisuus, joka on koettava .. Satakuntalainen osakunta on mahdollisuuksien ja ihmisten kohtauspaikka,

lenneLsine

11

SATAKUNTA

Olen varsin useinkin pohdiskellut sitii, mitii Satakuntaja satakuntalaisuus minuHe oikeastaan merkltsevat, Satakunnasta on vaikea liiytiiii mitaan suurta [a haikaiseviiii,. Luonnonolosuhtelltaan maakunta on [otenkin levoion. Siella ei ole mitiiiin suurta: ·ei (Suomenmltassajkorkeitarnakia, suurla rnetsia tai soita, ei isoja peltoankeita eilcii varsinkaan jiiIvia, jokia, saaria trns, Tal .onpa sittenkin [otakin - Itameri on yhtii aava kuin missa tahansa, Useimpien mielesta kuva satakuntalaisuudesta lilttyykin juri tiihiin merclliseen eliimiiiin. Tosln tamiin asian voi liinaa rnonen muunkinrannlkkoalueen elamanrnenon ominaisplinelsiin, [oten rnerielama ei suinkaan kuulu yksistiilin satakuntalaisuuden piirteisiin.

Moni ehka kysy, miten mina, jonka vanhemmistii toinenon syntyisin nykyisen Suornen rasavallan ja Sosialislisten Neuvostotasavaltojcn liiton valisen rajan Itapuolelta ja toinen taas Suomen tasavallan stllolsesta ja nykyisesta piilikaupungista, jajoka:itsekin on syntyisin viimeksi malnirusta palkasta voisi alia asiantu ntija satakuntalaisuudesta kirjoittaessa. Tuon nyt siis esiin sen, etc ten PYrikaan tiihiin. Oikeastaan olen "joutunut" sattumalta viettarnaan lapsuutenl Rauma-nimisella teollisuuspaikkakunnalla maakunnan.etelaosissa. Vaikea on tietystisanoa, olinko stella sen onnelisempi tai onnetornamplkuln missa'muualla tahansa? Jokaisella ihmisella on lapsuuden kotipaikkaan Iiittyviii muistoja, mutta yleisesti ottaen on kai todet_tava, ettii maakuntahenki ja oman maakunnan korostaminen ovat Suomen oloissa ainakin laimenemassa. Tiihiin oval. rnielestani Iuonnolllslna syina esirn. osakuntalaisen kannalta hulrnasti parantuneet yhteydetkotlmaakuntaan, jolloin maakuntahenkisyyden yllapiteon ei ole enilli sellaista tarvetta kuin vaikka vuosisata

silt en. -

Tcisaalta maassa ]o pitemman aikaa lciiynnissiiolIut rakennemuutoson viskellyt ihmisia maakunnasta toiseen lyon perassa, Leivan perassa joukseminen on varrnasti karistanut monista ihinisistii liian maakuntahenkisyyden.

12

MINUN MMKUNTANI

Toisin sanoen maakuutahenkisyys On tavallisesti saanut viiistyii yritetlaessii piiiistii parempaan elintasoon. Tama nakyi mlelestani selvasti (sikiili kuin jaksan muistaa) kotikaupungissani, joka on tyypillinen tcollisuusyhretso ja jonne on muattanut'parikyrnmenta vuotta sitten viikeii vannaankin liiheS kaikista SUomen maakunnista. Talle joukolle Nortamon jaaritukset ja muu raumalainenperinne ovat [a pysyvar verraten vieraina. Maakuntaperinne tuntuu olevan painurnassa unhon yohon rnyos useirnpien nuoremman polven paljasjalkajsten satakuntalaisten keskuudessa.Kesalla viikon kestiivalla paikalllsella tapahtumalla on tietysti oma merkltyksensa, mutta valitetfavastl tiilliiin uselmmat kiisittiiYiit tiimiin ik1iiinkuin itsestiiiinselyYyfenii tai sitten turisrien houkuttelem ise en tiihtiiiiviina. tapahtumana. Aineellisen elmtason tavotnelussa maakuntahenkisyys siis tntuujiiiineenjalkoihin.

Miten sirten ulkomaakuntalalneu niikee Saiakunnanjasatakuntalatsauden? Koska juureni ovatkarjalais-uusmaalaiset (laajennettaessa 1ciisiteftii. my& multa maakuntla. mahrulsi mukaan) yritan seuraavassa Iyhyesti tuoda esiin joitakin uiikiikohtia (Huomautettakoon, ettei, niiitii ole tarkoitettu mikslkaan opiksi tat ojennukseksi), Yhtena ongelmana on varmasti se, etta monel fhmiset eiviit osaa yhdistilii satakuntalaisuuna mihinkaan. Porlsta tai. Raumasta ei tiedetii mitiliin, pienemrnista paikkakunnista puhumartakaan. Eriiiinii vakavana ongelmana on mielestiini se, ettii valtakunnalliset uutiset Satakunnasta ovat lahes aina ncgatllvisia. Repola tai Rosenlew onpannut viikea, pihalle, telakoilla menee huonostl (jos nyt kukaan enaa valtakunnan tasolla mulstaakaan, etta telakoita on muuallakin kuin Helsingissii ja Turussa), oljyalus 011 ajannut karlllejossakin, Harjavallan tehtaiden paastiit ylittiivat ohjearvot, Kokemaenjoki saastuu, Lukko ~. Assat (tat rnolemmat) on hiivinnytjiiiikiekkoouelunsa jne, Kahden suurimman kanpungin leikklmlellsta'kilvoitteluakin seurataan muualla Jahinnii huvittuneena. Muun maakunnan jaetenkln PohjoisSatakunnan ongelmana taas on tiiydelli-

1

I

---------------------------------- -----

.nen tuntemattomuus ja "koyhyys" (anteeksi 7). Kaiken tiimiin vuoksi koko maakunnasta on mielestani erlttaln vaikeaa keksia mitiiiio luonteenomaista, Edes valtakunnan tyolllsyysvlranomalset .eivat larnpene maakunnan rakennernuutoksen aiheunamalle tyOttiimyydelle ja siita aiheutuvalle henkiselle paho invoinnille, koska Suomesta IOYIYY alueita, [oilla on tiissii suhteessa paljon vankemmat perinteet ja joilla todella rnenee paljon huonommin (PohjeisSuomi). Karjistaen voidaan sanoa, elm Satakunta on unohtunut valtakunnalIisessa piilitoksenteossa.

Taman huolesnmavan asiantilan korjaamiseksi Satakunnan kunlien on

voimakkaasti panostettava profiillnsa nostamiseen, Maakunnan positiivlsia puolia (merihenkisyytta tai mlm sitten ikinii keksitliiinldian) on voimakkaasti tuotava esille malnoskampanjan tai jonkin vastaavan avulla, Saamieni tietojen mukaan tallaisiin toimenpiteistfn. ollaan myos ryhtymassa. Muutokset eivat varmasd tapahdu hetkessaja tyota riittiiii todella IX\ljon. Niiillii tolmenpltellla ollsi varmasti vaikutuksensa myes Satakunnasta lahtotsin olevan nuorison ,WLsityJ.u;iin kctirnaakunnastaan. Ei kai tassa veiikun toivottaa .onnea ja rnenestysta,

Yrjo.Kairuio

j

I

dUurOLRIS I1TOI N.

Miria en. ole [uutalalnen En. oike astaan .pida myoskaan heidan puu hista an Pafestiinassa. En aio kertoa siiU!.. kuinka mlnua saalittaa se, etta Saddam Iahertaa b eidan asuinkorttelelh ln sa. joskus muutaman ohju ksen Tama jaakiHio.·muille, e n e m m.nn "kansainvalisille" tyypeille.

Minu lle iuutalalsuus on symboli: kestavyyden, oveluuden ja viisaudensymbo li (vaikka, sancn k in p itavanl katofisuudesta) [uutalaiset ovat pieni kansa, joiden valtio murskattiin ennen aianlaskumme alkua, Murskaaja oliaikansa mahtavin voirna- Rooma -, joka kuitenkln'eti jo rappeutumiskaurtaan .valtio havisi. kansa saityi.Ei ainoastaan sailynyt, vaan rnyos kukkf (miettlkonn nyt jokainen itse, kuinka monesta "histor-Ian suermiehe sta", [uutalaisesta, han on kuullut seka kuinka mnn e n [uutalalse n nim! harre u til.ytyy muistaa opintojensa vhteydessa) Hammastyttavaa, val. mita?

Miten setlainennli/on mahdollista7 Ovatko [uutalaiset tosiaankin "jehovan valitu; kausa", joiden taytyy haltitatoisia keinolta mllla hvvansarEh ka, Luontevampi se lirys tulee kuiten kin esiin Lion Feuchtwangerin (juutalain en. of course) kirjoista: I: [uutaIaiset e ivat koskaan unohtaneel. etta he ovat [uutalaisia, Se perustui yhteiseen. [uutaIaise e n ku Ittuu r it.r ad it io on (saHy rn ise n p e rusta): 2: juutalaiset kun nio i ltivat.Zku nn iol tsavat koulutusta ja ylee nsakin tietaamista/ osaamista (kukk imiseu perusta).

Ja niia. he saivatkin itselleen taas OIll&D valtionsa_

Mina olen virolainen. En use in pidavirolalstenmieliplte ista .. En pida siita. mita n ykyisin Baltiassa tapahtuu: Huomaan tieHyja saman kaltaisuuksia israeltluien ja.vi roIaisten hlstorian kulussa. Mutta saman kslteisuuksiia sisaltyv aina erojakin. Eroavu us' sama suurvalta valtaa Viron kalsi kertaL. En slmmainen clivuon na 19'10. ja [os suhtaudutaan viime vuosiin jonkinlaisena vapauden muotona, to in en tutee (toivottavasti olen ·vaarassa) joskus nvt Ehkei enaa n iln raa'assa muodossa, muua ovathan ajatkin muuttuneet (muistakaa Cieeroa: 0 tempera 0 mores). Neuvostoliitto tulee pysymaan (ob nOI.!IIO j a pyrkii todelllseen yhtenaisyyteen perlaatteella; yksi valtio - yksi kansa] Niinhan byl iuutalaisltlekin.Rocmen valtakun nassa. Onko sllna tapauksessa pikkukansalla mitaan mahdoUisu.uksia? Vast.aus: ei "Rooman" rajojen sisapuolella, mutta ulkopuolella kyWikin.

Nii nhan siUl oflaankln ulkona [a.keksijaan, itselle apologioita (tassa n iista yksi ), Pvstvmmeko me cttamaan oppia juutalaisista.? Elarnaan juutala.isittain - ei missaan ko tona ... vain itsernme varassa? Tai ovatko ajat j a tavat j 0 muuuu neet Iiikaa?

Tego Hoisting

1

,

TA1STE.LUNI

Koskaan ei ·pldii siiikahtliii otsikkoa. Jos joku hoyrypaa on aikoja sitten viilir\nkiiyttiinyt sanaa, onko se sitteu niin likainen, ettei sitii enaa koskaan voisi kiiyttiili .. Jam ina haluan tiissii ja nyt kirjoiitaa juurija nlmenomaan taistelustani,

Talstelu on tnuutenkintalla hetkellapdivan sana, Aika monet taistelevat nykyaan jostakin, jokainen uskoen oman.talsrelunsa olkeudenmukalsuteen. Talstelen, ergo elan. lise henkilokohtaisesti olen vii me aikoina taistellut etiJpiilissii tietokonelden kanssa.Eras valtlo on kaynyt taistoa muun maailman kanssa. Neuvosroliluo kay taistelua olernassaolostaan, ja 00 mlta i1mesimmin niin heikko, ettii pienen Islannin kehoitus tunnustaa Liettuan itsenaisyys on saanut aikaan jopa nootin Iahettamisen. Suomi talstelee lamaa vastaan.

Kotimaani taistelee vapaudesta, Se vapaus tarkoittaapaasemistajostakin, tlissii 'nimenomaisessa tapauksessakarhun syleilysta, Taistelua kiiydiiiinpaijain kasiin, Ja sitten "Yltoppilaslehden" valkyt tobnittajat nirnhtavat yhtii ,Iunisryhmiiii, joka omillakeinoi llaan yrittiili taistella, "arjalaisjengiksi" (katso numero 3/91, s. 16). Niiden, jotka eivat tieda, mlsta puhuvat, ei .pitiiisi rnenna nimittelerriiiiin tuntemattomia asioita. En tosiaan halua sen lehden eniiii tupsahtavan luukusta sisiiiin.

Radiosta kuului [uuri, etta Saddam aikoo lopcttaa taistelernisen. NUn on rninunkin taistelunlvKarhunklerroksen" kanssa ainakin tiiltii em loppumassa. Olen rnelkein kuollut mies .. Suhtautukaa minuun ystiiviiili~sti. Armoa en anele,

Ja lopuksi haastan kalkki kynnelle kykeneviitosakunnan s ha kk imestaruuskilpaluihin, Siiiinnoistii tarkemmin ilmoitustaululta. Kyseessa ei ole pilka shakki, vaan sellainen, jossa knllakin on aikaa viisi minuuttla, Taistelu loppuu peliajan umpeutumiseen, jolloinse, jonka vuorolla aika loppui, hiiviiiii. Toinen mahdollisuus on suora tappio pelilaudalla. Joskus vol myosvolnaa. Taistelemislln.

COCKTAIL OSAKUNTAHUONEISTOSSA SIIRTYMINEN JUHLASAUIN KLO 19

VUOSIJUHLAESITELMAN PITM ALKON PAAJOHTAJA HEIKKI KOSKI '\:..llI!'.;!:)r'[';,'li;f,'7\

JATKOT OSAKUNTAHUONEISTOSSA LAUANTAIAAMUNA SAUNA JASILLIS

ILLALLISKORTTI18Q mk/ osaku

ILMOITTAUTUMINEN

.15.3. MENNEssA OSAKUNTAHUONElSTOON

filffil,

(.~ ]".'

·l.~·~·":;;"'~ ----.,F1i

~v C~Ji

Jr Onkdmeh~syym j~ f

(. etlSUntni:i.tnen syy

~? toi-nen syy

I ,A. kotrnas syy

entri. voisifw Fu:tiJW.;i. SY!jt m1Jjs rnijtinnennen unohtaa

ja. JuhLin

voi.smo j uftfnt unohma. j a. j uhLia mirlessi;i.11'J,111.C, syi,tii

ne efJRii ofislvatkLn parFumt jufJ.famme

f

·.~

" . . ... . - . . -, ' . - ,. ~ ."

TOfUQS ON ruou RUOKAA

JA BACHIA TUOMIOKIRKON KRYPTASSA

Milli sanottavaa olisi llissii. ja nyt? Ta1vi on kylmii. Opiskelu tuottaa kiireita.

KesiityOpaikasta. ei ole viela tietoa.

Sekoltan lusikalla keittoa Pyiiriltelen '[asia. Pureskelen raastetta. En sano tnitiilin.

Et sano siniikiiiin. Eika se olkeastaan edes.kiusaa, kun III ole mjtaiin sanottavaa.

Ruokailun jiilkeen voisin lukea vaikka piiiviin uutislehden, Totutusti. Taas tuttuja asioita, Me1kein samoia kuin ellen,

. Ellitna pyoriija pyoriuelee minua, Raukein silmin katson uuteen piiiviiiin, uusiin haasteisiin, uusiin tehtiiviin. Kuvittelen ottavanl kantaa, mutta otankln sen vain vastaan ja nielaisen. Ryntiiilen sinne ja tiinne omanarvontuntonl kasvaessa niiennliisen aktiviteetin ·Usiiiintyessii..

Kuviuelen niikeviini kaiken selvasti, pltaessanl tarvittavia suhteita kuurneisesti ylUi. Entiijos menisin katsomaan equutii, alkaisinko niihdii mittasuhteita? Enliijos rnenisin itseeni, kuulostelisin itseiini? Miksi ei olemltaan sanottavaa latteuksienjillkeen?

Pitaii kal ensin loytiiii oma kiintopisteensii. Se ei lOydy pyiirrytUivassii vauhdissa, Eikii se loydy toistenrevitrilta, Mutta voimme etsili.slUi yhdes.sii ja iloita sHtii, eltii jokaisen totuus on. vilhan erilainen, Ehkii joskus kiinnostumme toisenkin totuudesta, haluamme uteliaina viihiin kysellii,ia vertailla- ja kuiienkin kunnioittaa toistemmesalaisuuksista.

.8\1

(Baehia tuomiokirkon kryptassa) Aluksi pelkasin

eltii holvit putoaiSivat

ison kirkon kivet saiaisivat alas

ja.olisimrne iuomltut minlija kaikki liihellfuli

MUita knn aloin kuunnella jokainentiill

tarkastl kohdallaan kaariavain

ehjili saumoja

Leena Suumrla

18

ELA.MANI ENSIMMAINEN SOTA

Jonakin aamuna ennen sarastusta huornaat, etta rnusta aurlnko nousee,

Torstalaamuna ei olisi tarvinnui nousta aikaisin, Vasta kahdelta alkoivat . luennot. Mutta seitsemalta tunkeutui iostakin unim! kampplsten koltstelu, Kahvikuppeja, Televislo auld (aamulla! Huh!).Huonosti nukutun yon jalkeen, piiiilin eltii saanviela mikkua, Kru\nsin kylkeii. Akkiii toinenkamppis huusi toiselle:"Kati, avaa telkkari, sota on alkanutl" Miriiiko. vasynyt? Poukkasin ylos ja aloin silmiit ristissa tuijottaa Huomenta Suomea, Kaikenjarkytyksen ja paljon.pelon ohella~i~, ~~vit. taa tiedotusviilineiden enarvoisuus liiI1ai· sessa tilanteessa, Pisimman.korren saavat television ja radion liihetykset, eritoten aamulla, sitten ttileWt.i1tapiiiv,iilehdet - joka paiva. hiukan tavalllsta myiihemmin - ja hiioqiin !).nippunaaam1:llehdet. KU'n suljin telkan ja alnin lueskella.Hesaria, sain lukea, ettaPersianlahdefla on "kaikkl valmhna", Se siiIii Hesarin ylivoimaisuudCCSta.

Tama on rninun ensimmalnen sotani. En muista vietnamin sotaa, ja Iranln ja lraki1'\ sodata ?n~iiiinyt va!~ hailakka kuva "ainahan Slella tapellaan , samoin Latinalaisesta Amerikasta. Koska kuuluu asiaan pelatii.sotila, en ole oikein ajateUut sitii. Ala-asteella liihes' kaikki !Prjoittivat Y sl!ivii-kitifwl inhoavansa/pelkiiiivansaso!aa (plus muu~;; haisia,poikia, heratyskelloa etc.) .~lOa en tajunnut. En ole koskaan pe1an':lrt sotaa miksi olisin, Muttanyt olenoppimit. '''Suomi ei ole sodassa'lmutta epiimiiiiriiiflen yleispelko ja jopa syyllisyys (?) casittaVa1)i1i rajojen, .

Naina paivina on kurnrnasti noussut mieleen vanhoja Iauluja sodasta ja rauhasta, Niitil on muistunut,paljo~, hyvia ja v a r stn enla!Sla keskeniiiin.Unohdetaan nytne perusiunn Universal Soldier - jok,!I rnuuten ~n Buffy Sainte-Marlen ElKA Hectorin - ja Imagine ja Kom-teatterin balladit. Muistatteko 1iinilin:

Me rauha tehdaan maailmaan vaikka sitten vakisin; [os sotahullun niikisin/ rna silmille sen riikisin.

Me jokaiseen tykkiinjajokaiseen luotiln rauhankyyhky maalaiaan / ja hyvin ominmnnoin piiiistiilin rauhanvastustajat WllJlUlll!lall •

Onko Hector kiiiintiillyt kelkkansa;

Sota o.n siisti - SQCIalliJ. kulkee. .. Sota on killmis - sHoo on voimaa! Seta ei hylkiiii - syliin se sulkee. ,

MyOs yll' 50 vuotta sitten osattiin:

. . Sivistyksen etuvartioi~ .. . missa kulttuurilla kerskaillaan tiedekln vain kehileJlii koenaa uudet keinoi joilla surmataan,

AjankohtaiseltalJ,rnfuu seuraava 60-70- jUvun jerikkilaulu:

Heimaml.hei, ei huolia ei, sun, polkas pommittaa!

Kay luottaen Luojaasl vain

pommisuO~i .',

.janiiiipoikasi 1V-OIUduS8a5I-·· Pian Oiihdiiiin taas, eihan sota kesta kliuan

- no. tunnih'Jiiikka kaksi .korkein Iaan! .

"pulee est pro patria morl",.laul?! Jou~~ Maki-Lohiluoma, mutta kuka nun enaa laulaa? Ei iSiinmaansa puolesta ku~ tappele; amerikkalaiset ~~~tteesta}.a irakilalsetvieraan maan, J8 OJYII, paratnsin ja periaatteen.

. Soltellensotaan, Mouth-bow-on

erikoinen soltln, jota pidetaan suunkohdalla [a jonka metallilankaa hakataan sOrm~1Ja.·Kaiku nilee hampaista, Mouthbow OIl vanhastaan mets!istysjousi. Sen ahkera hyodyn!iija Buffy Sainte-Marie on eSittiinyt ylevan ajatuksen" --I guess sOmeoooy one day figured out that you can make musk on a weapon. Maybe some day there will be virtuoso concertos to be played on M -I sand

tanks." .

- JiiiihyviiisetasejlJe.

Miilha Helander

19

In Merroriarn· jo1:lkkol.i ikenne

Ryydyttaakd bussi - osta oma auto!

" ... n:ii:n akki.ti hi.ljeni moottori kel I i.e, sun lahtoas vaikea uskoa on.

J~tit meille muistot. niin rakkaat ja kalli.it, sua emme viela ois antaneet pois ... II

. Oletko kyllastynyt odottamaan .rdilta- ja vesisateessa bussin saapumista? Onko [oukkoliikenteen tunne.lrua vastenmielista? Kiroatko pysakille jattiiviit ratikkakuskit maanrakoon? Ei hatiiii. Meilla on sinulle ratkaisu - hanki oma auto, Valinnan helpottamiseksi ja lukijolden pyynnosta koeajoimme opiskelijan kukkarolle sopivan kauppakassin, pikkurnersun.

Laman iskiessa yha enemman paalle autokaupplaatkin hakevat uusia markklnarako]a ja suorastaan tyrkyttivar meille kocajoon Mercedes-Benz 190E 2.0 nirn isen kulkuneuvon, tosin automaattivaihteistolla (tervelsla vaan sinulle nirnirnerkki "reservlnvhnrikki"). Nain ymparistonsuojelun.ollessa taas vaihteeksl muodissa au (ossa oli luonnollisesti vakiovarusteena omantunnunputsain eli suomeksi kata-

Iysaatiori. . .

20

Aivan ensimmiiiseksi on todcttava, etta kokonsa puolesta tama kulkuneuvo sop:ii sille suurmi ttelernaamrne tarkoltukseen - kauppakassiksi .al epa-reissutlle • m ita parhairnrnin. Hi aivan turhaan ole siis tuota "pikkn't-Ilitetta autolle annettu. Sattumalta saimme slpirian varisen eli vihrean yksilon, jolloin sulautuminen Helsingin runsaascen kasvillistruteen kavi erttyisen napperasti. Eipa slls muuta kuin kytkin elkun siis jarru pohjaan, tikkua sllmaan ja menoksi, Suojatiekliyttiiytymistiiauttaaauton nokalla eleva mummooruahtaysrisnkko.

Valittaen on todettava,ettii saartaa mersumyyiilla olla kava! aja! yrittiiessii!i.n myyda 'naitii peleja SatOlaisille. Emme voi nimiuain varauksetrcmasti suosirella tii11iku lkuneuvoa johtuen eriiistii esille tulleista vajavaisuuksista, Esimerkiksi olkeanpuolimrnalnen ulkopeili on aivan

liian pieni ja vasen peili on taasen liian rnatala. Talvella on syyta kuunnella stereoita riittiivan lujaa, jottei ulkoa kantautuva rengasmelu piilise haittaarnaan keskittymtsta tenttiinlukemiseen eikun sils ejamiseen .. Kaiken llsaksi tehostettu ohjaus on joissakin 0105' uhteissa jopa tunnotonl Aut o n puelustukseksl On todettava, etta automaattivaihteisto (Iissmaksusra, noin 1.2 opintolamavuosimarkkaa) 00 kateva kaupungissa ja mulilasinpyyhinkaan ei nerokkaasta mekanisrnista huol irnatta kolistele, Tosin automaativalhteiston kaytossa on oltava erityisen tarkkaavainen, koska kakkosvaihteen kyikerninen rnaantienopeudessa (140 knvh) saattaa tarjota .takanatulijoille mahdollisuuden tutustua automaattilaatikon yksityiskohtlin,

Auton suorituskyky eisuuremmin hiii!ciliSsyt (ei .muuten aurinkokaan kohdalle osuneella pllvisaalla, katso kuva) ja erityisesri vaihtciston "Economy" -asennon kayttiiminen tuntui olernattemanakllhtyvyytena .. Osaksi sivutuullherkkyyden vuoksi autou suuntavakavuus ei ollut aivan optimaalinen.muttei tiihiin tiintaanvoi ihan

kaikkea vaatlakaan, .

AnJtjja Tomi

koeajpns.uori'tti·Vat jasenet t35265r ja s36"478v, tsrveisia my(l·s lasen.e~le eJ974 6v

21

Ens! nurnerossa saamme toivottavastilukea TM.tyoryhmiimme seuraavan raportin, Urheat poikamme ovat lupautuneet puolestarnme ajamaan yllaolevan ajopelin. Mitiipii he eivii.tllSkaitaisi meidan turvaJlisuudemme vuoksl,

Toim. huom,

EESTI- TSIILI SUURMEES

EDs "Veljesfo" teatab:

Santlagos ayaH malestussammas eesti kirjanikule Anton Suurkasele, "Veljesto" maaras esimese Suurkase stipendiumL

Vuosisatamme ensimrnalse lIa puollskolla elilnyt Anton Suurkask (Isokelvu) 'oli suurin virolainen kiihkokirjailijfl. Han julkaisj omalla kustannuksellaan 117 kaunokirjalljstascka muuta teostaan ja knoll tuntemattornana 60-1uvulla -Virossa, Humanitaarlsista taipurnuksis. taan tunnettussa Veljestossa oli j a pari vuotta aiottu r.yhtya [ulkaisemaan vlrallisten kirjallisuuspalklntojen parodiana Anton Suurkaskille nlmettya kirjallisuuspalkintoa vuoden grafomaanisimmalle kirjailijalle. Mutta koska viime vuo-

22

sina oli Tarton Yliopistoon perustettu mania aikaisemmin tuntemattomien henkiloitten mukaan nlrnertyja stipendirahastoja; nil n mieflttf 11 Veljestossa, ettii voisihan kirjallisuuspalkinnon ohella olla olernassa myos Anton Suurkask - stipendi. Siksi piti ensin luoda myytti Anton Suurkaskista, Veljestossa keksluiln hanen elamakertansa ja ruvettiin kifjolttamaan sanornalehriin jutruja Anton Suurkaskin elarnanvaiheista, ikiiiin kuin han oJisi vuonna 1944 loikannut lanteen, muunanut Chileen ja

kirjoittanut siella espanjaksi. Veljestolaiset kritisoivat hanen oJemattomia espanj an ki o I isi a teoksiaan, kirjoitettiin, etta hall oli Chilen kansankirjailija ja kenraall Pinochertn ystava. Anton Suurkaskin patsaasta Santiagossa julkaistiin .kuva (joka itseasiassa olikin joku Kekkosen patsaista), J okaisessa paikallialehdessa vaitertin Anton Suurkaskln olleen korolsln nlmenornaan heldan rnaakunnastaan. Kun alituisest.i kirjoitcttin aikaisemmin kielletylsta ernigrantelsta, ei yksi lisiikirjailijaherlittii.IlYI yhtiikiiiin epailystd, Yksinkertaiset ihmtsct omaksulvat annetun kuvan Anton Suurkaskista. Sarnaan aikaan julkaistiin lehdistossa tieto, jonka mukaau veljostolaisclle Till Palulle myonnettiiu Anton Suu rkas k. -stipendi, Sri pend in miiliriiksi ilmoitettiin 500 USD ja kayuotar:koilukseksi Anton Suurkaskin tuotannon tutkirni,nen seka popula risotntl. Tarton paivruehden kulttuurisivullla julkaistiin Tiit Palun haastattelu, Haastattelun yhteydessa j u Ikaistussa ku vassa katsol nuorl stipendiaatti kameraan valtavien kirjapinojcn takaa, Y stiivtif seka su kulaiset soittivat Tiitille 'ja loivottiva! onnea. Opiskelutoverit tunsivat/tunrevat aitoa kateutta,

TiiHii hetkella harkitaan, kenelle myonnettdisitn Allton Suurkaskin ki rjallisuuspal kinto.

Kaido Floren Kuva"Eesti Ekspress" 16.11.90

23

Tapansa mukaan osakunnan arkistoja kaivellut toimhus teki harvinaisen ltiydiiu· vuoden 1927 '!La!H"kanslosta pisti silmiin seuraavanlainen dokumenttl. 11seiiiinsalapeIilisesti'~K-a"-ksl timleeraava henkiIo nmnustaa sykiihdyttiiviisti ja koskenaen kaikkien osakuntalatsten

salaisirnpien toivojen herrnoa -

I'OOkeIrrimat unelmansa, Viellijoskus nousta ujosta fuksista osakunnan aateliin. - eikii se ole meidiin kaikkien _ suurin tavoite, Vain harvat PYlityviit

. sen teteuttarnaan, vaikka se veisikin ,kymmefliii vuosia.Kunnioittakaamme hiintii. He!Jad-adream.

Toimitus

OSAKUNNASSATAPAHTUU I(EY MLLA 1991:

Osa mainituiStalapalilUmislaon jo vamioja,osa vasta suunnlttellla, Seuraa . . . osakunnanilmoinisteuluja (paras i!moil\lSla!du.osakunJahuorieMo;:>sa, Lapinrinne 1 A 3) . ja Ylioppitaslehden osakun~ Lisiitietoja virliailijoilla (!isla toisaalla·tiissii lehdess1i) ja muilla. osakuntaJaisilta. YhteyShroIdloma mainittujen viIkallijOiden puhelinnurnerot (ilytyvii! em.lisasta TarAAWri¥U useimmiten osakunlahuone~tal -sta,

Helmtkuussa

ke 202. klo 19.J 5. osakunnan varslnainenkokous, ansiomeddrejii,kulttuurihaarikoila; kuMi3.!Ji)llhoja. Kokouksenjalkeen Saken osakuntailta ("'old).

Maalillkuussa

22.·24.2. Sipirian hiihtovaelhrs Sipin maisemlssa la 23.2. c:ocktail-maistiai~t C6;!;SII (Sake)

1¢2'1.2. Ida 19 Yhteiskunna11isentoimikupnan vaaltkeskustelu, [ossa mukana nuoria kansanedustaebdokkalta Satakunnasta, rnvlnwJais.sa. Tule muklianJaitii'iffiaiin kandidaatitahtaalle. .

.. helmi-maaliskuunvailueessa iu.kka taakse jatikkanajortsuihin katsomaan jOtaln"tOSi kovaa rokkipandiii (kultttiuritmk)

1a2,~. k1'o19 SlGHSTiNSKA. KAl'ELLETGiiStrike:-Hiilsioge

Nationista (ysIiiVyysosila:fn1aipme) Uppsalasta Big-band .

·tyyppiSlii soaaatoa yms. juhlasaIissa. Oikein bileet,

ke 6.3; klo 19 ErilaisenKehityksen Kerhon osakuntailta, SllUIUlittelna Perillan1ahti .kesku<;telu, vierallijaa pyydetliiin

Arabikarisojenysliivyysseumsla. .

ke 13.3. kIo 19.}5 iaas ~ vatsioainen kokous.ja

KineKerhoE1okuv.m Maililman osakuntailta. .

pe 15 .. 3~ IimQittaudu viimeistiilin nyt vuosijUhIaa,n.

la t6.3. Saken 3'Y\lotisjUhIa: mm.juhlablljarclija illallineri, Rf:223, Satakuntalalsen Osakunnan vuosijuhla., Alkucocttail k10 18 a1ben osakumabuonelstossa. Ilmo~Uautumincn IS.3. mennessit

ke 20.3; k10 19 Naisten Kerhon osakuntalllassa yUitysvieras, ke 21.3 .. kl()·19J(irkko~din'oki. Jaa-a.saas piihdii, !rub tai mikii mlee,

pp29 -: 3.il1kaen piiiisiiiisre(1d SipiUe (Sake;

'" Satakuntaalonjuhlasalln slivoustalkoot oikein ranskanleivan kanssa

'" teiltteriiDVliihtoeht<iinaKauhealvaiihemmatta'i OIVOt

(kuItruuritmic.) . . ." ... .

Huhtikuussa

Toukokuussa

Luvassa; (joskus "!¢viliillii}

• maalis-huhtikuussa raveibln tulUSlurnaan kavioeliiinkulttuutiin (1ruJttuuritmk)

ke 3_4_ klo 19 Sota-kerhon osakuntailta: Ammutaankohan? ke 1 <lA. klo 19 Sipirian old. Suunnitelmissa on ldkkimielistii luonto-oh jelmaa piristiim3iin osakuntalaisten arkipiiiviiii.

ke 17.4. klo 19.15 jo toiseksi viimeinenkevaan varsinalslsta kokoukslsta. Valokuvauskernon oki kokouksenjalkeen,

19.-21.4. Sipirian risusavotta Kankaallpaassii; puita'Sipilleja retkeilya.

21.4, Sake ~yo

ke 24.4.klo 19 'kuhluuritoimikunnan osaknntailta, job on saamlemme tietojen mukaan Satakuntatalo-aiheinen. Keviiiin viimeinen normaali oki.

Ii 30.4. V APUNAATfO. Perintcistii toimlntaa.

• tanssia: Jorma Uotista ja Piroeyden puuteria (kulrtauritmk)

* huhtistoukokuussa syot!liifui itiimaiseen ravintolaan

. (kuIHuUritrnk)' .

* legendaa~Hetlapaiviilliset (NaKe)

* vierailija Satakuntalijtosta (yht.kwm. tmk) kc 1.5. V APPU. Perinreista tolmlntaa,

ke 8.5,. klo l-9.l5'kev1iiin:ehdottomastr viimeinen varsinainen

kokous. Loput ovatsitten ylimaamisiit .

,10 9.5. osallistuminen Akateemlseen Vllrtliin.

pe 10.5. keviitretki Suomenhnnaaa/Pukkiseareerrtms. (Sake) 17.- 1"8.5. Iinturetkl Porkkalanniemclle (Sipiria)

su 19.5. kevs.ineo buvi(elki Seura.5llllreen(NaKe) 24_-26.5. stlvous- jatarkkailuretki Sipjnmbkille (Slpiria) * kevatretki Signe jaAne Gyllenbergin kotirnuseoon Kuusisaareen (kulttuuritmk)

.• osakuntahuoneiston tyhjennystalkoot

.. ekskursio Kyllisaaren klerratyskeskukseen (EKK, Sipiria) *raamaltupiireji kerran ~i kuukaudessa'(Kraati)

* s ynagoogajumalaopalve)uitse,en jonain _silpattina

,. ekskursio Fazerln tehtaaseen (NaKc) (llmeisesti pianotehdas)

Vakiovuorot;

klo 18.00 Sota-kerho (Satakun1alaisen Osakunnan tarkk'ampujat) kokeontuu HiinillIilis-Osakuiman arnpumaradalle osemaanja ampumaan ohi, Osakunnalla aseiia,joi1avoi laillata. Lisiitietoja esim, Tapio Juurllalnen, Tiina Mleuunen, K·A Suominen.

kIo 20.00 Salon. balalaikat kokoonmvatosakunnan harrastushnoneeseen C6 harjoittelernaan balalaikansoittoa, Aikaisernrnasta kieliSoitinkokemuksesta ei ole.haittaa, Lisiitietoja esim, Pekka Vihervirta (p .. 694 2289), Kalle Kivlmaa,

klo 1.0.00 -11.00 sahlyn pelaamista Porthanian saltssa, Taitoa ei vaadlta.taktiikkaakyllakin, Llsiitietojavannasti urheiluohjaaiilta.

klo 1930 - 2D.30koripallon urheifuhenklsta kiisittelyii yliopiston hallintorakennuksen kiitkoissiL Pelionvaaralllsuudessaankin erlttilin suosltehava.koketnus. Lisiitietoja tcivon mukaan urheiluobjaajilta.

klo 21.00illa1iartausosakunnan harrasruskatakombissa eG. HiljentyIn,ista ja keskustelua, sympariaa ja joskustl:l!tii.kin. Lisiitlcloja kappalainen Anne Markulta tai muilta kirkkornadin jaseniltii

klo 21.3.0 Saken kellausta Ruusul;jnkadl.mki:ilailukomplekSissa. l1ilitii osakuntahuoneistosta pUoltil tuntlaalkaisemmln.Hektista taisleluayhij, parempien japmlJJlP)en mlosten saavuttamiseksi. Aloittelijal.saavat opasnista, :Li.satietoja esimerkiksi Saken puheen-

jobtilja Suvi Aallolta. ' , .

keskMikkoisin

perj;tntaisin

klo 16.15 [alkapalloilua tai talveljajotakln.kylmempaapalloilua Satakuntataloa lahentelevan puistikon seassa aukealla. Kaikerilaiset pelaajat mukaan, Lislitietoja urheiluohjaajilta taimuilta asianharrastajllta,joita on.

noin klo 19.00 viikottalnen osalruntailta tai osakunnankokous (klo 19.15) .tarkernpaa selVitystli aiempana, Osakuntailloista lisiiinfoa kunkin kerhon tai tolmikunnarrpnubailijoiltaja ylloppilaslehdesta sekii ilmoitustauluilta Kokouksista tietoa kuraattorilta tai. Piiisihteeriita.

klo 21.00 - 22.00 osakunnan kirjaston kaapit aukenevat lukuintoiselle intellektuaatille, joaka muodostaa osakunta Paljon mie1enkiintoisia·opuksia,joitahankitaanjoka vuosi toiveiden rnukaan llsilii. Lislitietoja kirjastonhoitaja Jaakko Oksaselta

klo 19.00·20.00 tolnensahlyvuoro aamu-unisille Etu-Tdoldn yl1iasteella. Lisatietojaesirnerkiksi intoa puhkuvilta urheiluohjaaillta,

klo 21.00 lahto osaknntahuoneistosta pelaamaan bi'[jardia RitzbiUaIclisaliin. Vaikka et oliai ennen pelannut, voirvoluaavaikka kaikki. Lisatietoa esimerkiksi ~!jll peejii Suvi Aallolta,

klo 12.30 lahto Saken toiselle keiiausvuo·roll e Ruusularikadulle osakuntahuoneistosta Kts. tiistai,

'l'iesi t'ko, et:tg o Lemme e aerre.e e tana Lukcvuonne Ldkd 70 uu.cua o s erkwnb e Lad s ta j·()"u"kkaonnne'? :t1& a: r·E3_ on s"Uurempi Ru d n ai'koi"hin ~ Osakun-eanauhan kavi hakemass-a i.t-senEi"is:w,spaiv€tn:a. -.noin ko:tIDisen-kynunenta [uksb, jq.i:st,a sama~l'la" ,t"li clvJ.ks;a. VaQ~<\en' l.uks:iksi valitsi .opas.tu·stoirnikunta Jaa-konsa-aren RiK~n. Valio"ta o,l± tal1& ka'r t-a'a e~:i t y.ieen vBj.J(Ef,a, uudee oankun ~ ~]_a-is ~,t 'overt, .l<~ih"€6 k-.;:ti kl:fi o L'l e.e t inrlOKkaasti muk arra tainiinnaSs'a. Tiima.n vuoden v,iikailij ai-sta .onk.in huomat t.eve .098 v~iPl~ ~y'JI;_synfukseja,! 0ss·kunq.;:i.p onneks i, ~oytyi fu:X~ieIi jO\lko~{ta tn.yos uusi isan.ta, alati ta.rmac puhkuaya Vesa-.PekJ.;:a.Eli uude t; o i v.i.ke e e ovat h-uippusak-kia., 'TOSIs-atolaisia ja hirm~QPiE!~.eli"Joit.a.!

I~Esi·tt"l)lY·Bsall t-aS$~ he;ist~ 'kaksi! .

ok.s eca en Jaakko opiskelee )0 "to:i9·~a vuo c t.a :cre_knillises·s'a korl<.eako'ulussa Pl,lupuo~l"lla "Ii opis,ke·~u,e'la)1ia 01] tuHu't \'.'l'tqkl'i. Orsakurrt aen .Jaakke kirj'oit ta:utui l<ui loenkin vasta viime syksyna,

'Sinoi" -88. kun alatin .op~skal,ut, 'ka"in ,t'uolla t.pimistQs:~'r kyssls~ massa -eaun.t oa Mar}<::uksen (L:indberg) "ke.na.ae.. En .s earrot; ja. e.su i.n ekan 'vuodo n HOA~.s·illa. Arrn~ij,an j alke~p tu.li: -·sit.t'e?n.'· ini.sle$n, e.tl;a 'vai,s~ t.ennex i n h akee , u eakko :ker..tg-o_.ja, jq.t'kaa'~EIts.isij.ai-sesti h-1;li.n k.yl1a. a~umaant"eekkarikylaan, j-ct;en tarin.a cpaa::.sY b~.i -kylld v fi med n err oljenkorsi johon tartuin, 'kun" en ot,anie~e6n p·k!i-ass;ft. ,.

Ent:a millast"a on suaca .aSU;;i kand·en hengen ltu0,ne.$,ss.~7

-on se mukavaa, kun on j oku kavez-d . Tos·in nyt KU'O oon .y.ksinani nd i n on kyl_la tiled s-i.ehutr.i seen . +. JaBk~o hymyl1a~ .... Kan1ppis Pas-i paas·i. yhd,er: hengen hucneeueen jo syksylL3: ja uutta karnppi-sta e-i o.Ie tullut ..

alike sul'la miUian .mde'Li'kuvea oeekunr-as t.e.?

No 9i kYll.B ollu·t " Sill~n - '8a-' ~uistJ::n ·n~hne9ni jOl:ai-n .med noka a e. j a ajBttslin! .etta.- toirnintaa: t'urrt.au o Levan . Siita ed'" q·ll~ aavi"stustakaan, etba t,aalla 'on nairi' ti{vi.Ej·· por!lkka j s: bY:;;:&' he.n·ki. c Osakuntah:uo~'€1"i!;i:to oli pe Lj on -i aompd k).-lin olin kuvit'ellut, Ylitti kyllif ].(ai.kki. odo t ukeest; , !?~ab::?ks~llinen ki:(j-astokin ....

Mi.t,en oot-paassy njukaen touhuihin7 Onkc van-hat. ollu kc.voj e?

"No "lukstulltu jotenkin kireenii, mutt", hO(r011a niL!';ttu 'kyUa taysinkun oppi tunteen ihroisi'a . Taalla e i 01'$ Lednkeen -na i.n vaki.naista., rnita j_6skl)s te~l<}{~r~·pii-raiC!s~ on. Kai se ,j·Qh·tuu j uu.r i. s·ii.ta,;· kun on p~ijon eri alo] en op i.s ke La jo it.s. ·eika ole keski.nEH-,sta k i Lp a L'Lua op irrt c jen suht een , Mutltenkin p~temi-Elen .ti;lrve'· on. 9sakuno~is.sa pi'en~rh:pi kuin e~.im

kiliassa. ~

Jotta paaset kebumaan lisa·a, "niin mike. Busta on taalla erityisen

kivaa? . .. .

-y8l1iset extemporet. Jaakko vastaa valittomasti ja jatkaa: Taalla on s'emmo s i.a ~hmisi~, ·ett& ne Lahe ee niialellaan me·lkein minne vaan , Ei tarvi kun. v-i coeen lapi kulkea j.el p¥y~aa mukaan niin jo on pcrukk.aa l:ulo·ssB. Juhla·t"k~n on tiet.::l8bi hauskoja~ va:ikk6. niita on ve fkea ny.t

.Hikikateen 'kommentoida.. . .

Sulla on ~9i kirjastonhoit·ajan vi:r::kcL.?

-JOGj S9 on loistovirka, ja aopd L mulle'. Ed. veed.i liikaa toita, rnut~"a

kuitenkip. e:r:aan,lai;::;ta. "vihkiytymistall asiaan. .

Enta Kar'hunkd er-ros , ~uet·ko?

-On S9 tall~ hetkella viela vahan vi·eras, mutta· kun oppii 't unt.emaan ihmisia lisaa, niin kylla sa sitten. I .Olisi' ki.va itsekin kirjoittaa

~i ihen josk;u~. .

Kiitos I

TyttoJen med ne i.kea "ur-hed Luj oukk i o" Fi""'Pl.h Vanipit jatkaso. tanakin 'Vuollria raum.alaisella auunnistus.ta harrastavalla valmentajalla, kun Kontu' lais,Eiil' iNina :ryhtY'i naisten .~rhei-

luOhJ aa'faksi'. Kauppatietei ta luke'

va Nina on .Jaakon ·tavoin jo t.o,lsen vuoden opi$kelija. Viime lukuvuoa~ J:.ukuvuosi meni Yhdysva.lloissa sikalaisessayliopistossa saman ala~ pariss"a,

Mites paatit tulIa Helsin' 'kHn7 Katippakorkeitahan on muualla, kin.

T~OO, 'ke.i kkn. sita kysyy. Luokkc.\kFlvere-ista mend s'Uqriri cse Tcimp~:ceelle tai ·Turkuun. Ert'17T1B tieda, rna oon tottunu olemaan poissa kotaa .. joten ei taa valimat'ka hai.ri tse. Helsinqin ke up p e'ko r-ke e s s e an cnomme n valinnanvaraa ja Helsinki on muuten·kin kylla antoisa kaupunki. Loytyy kUlttuuria j& yoelamaa ...

Misti§: sa i t kuulla SatOsta?

- Susannal·ta {S9 viime vuoden raumalainen auunn ; s c u s e a ha r r-aa t.ave na i.s-t.an urne,~lCloh~aaja), Hain. HOASsille'ja 'KY;n asuntoihin.KY:l1e paasinkinl .mu:tta siella huone·et .o'J:L vii91a .p:i!3'narnpd,a kun taal,la ja sijainti oli huono. Olin hakonuc myos Satalrun.ta·talolle ja tanne sitten paatin tulla. Talon siiainti on tedellB pares mahdo Ll.Lnen . Keskusta on

·lahella. eika tarvi .olla iiippuvainen busseis·ta. . .

Mittie mia.Ita cot v.itosesta?

-No rna, oon .kaynyt pa{i vubtta· si·tten ·taallii: kun olin Susannan luana ka.:ymassa ja mud st.an en6inmtiiB~ksi, ~js'tel1geni, Ia,~-.ta onpe s lotja! Mu.tta saman;lai,neI) bpiskelij'a·tila· 'ta.lt oh kun m'Uut:ki.n. J·a ihmiset, on taalla kiv.oj a. Syksylla olinkin enenm&n KY: n tc:dtninnassa mukana , mu tt-a nyt tai t aa kul ua enerrrnan a.i"kaa ·tiiallt!t, . ~un on tfi~ ~i rkaki.n. .. '

. Onks taalla ·susta. j o t af.n P?rantamf·aen vaz ae>

-Ikkunoista y.etaa!!! .! ,

No. jOO ... errma tieda·. Tea on ke.i. aktiivinen caekunca , jokaiselle 16ytyy jotakin. Ihmisia oppii tunternaan kerhoissa ja:·mullssa toirninnassa.

Ootko mukana KY:n ke.rhaissa?

-JOD, oon ollu jonku·n verran saksakerho Feierabandin toiminnassa.. Nina sanao ja kaz-t.oc olleenBB aina aika akt·iivinen IItoxmijall.j partiossa ja

u:rheilussa on oppanuc paljdn. ja 'saanut kav.er·edi::·a. .

Mik& kivointa? Oliako jot.ain nagatiiviBtBr

'Taiillii voi to~ella 0116 oma itssnsa, Ei 00 mit'aan paineita. Voi taM;; mita ha'luea . ~ tieda onko t&al:la mitiiiin huonoa , jotkut kokoukset on joskus tylsia, mutta niin ne kbkoukset on kai aina.

Kiitakset Ninallel . H8nna Reunanen

29

VIRKAILUALUETIEW

KEVATJ991

fnspebtcri KIJlBBlfori Halli/Uksen puJte..nj;b~ TahJiJefflKjil1lja

FJiBsihteeri

. A:puJaisSjhteei Isiinlii

apuI.prof. Pmtti Albonen

VaalcaIie 29, Ol640Yantaa

fU.li" KaJJe.Antti Suominen Juustenlnt;e 3 F 77, Hki 41

ot.yo SiltkuHeiDimaa '

Malmink. 32D 106, HkilO rom.yo.Mika HeikJdJii

l.apiillinne,1 B 404, HId 18 vaJllot.yo Vesa SyzjB

Lapinrinne 1.B 616,Hki is

ril.yo Kristilna H_

LapiDrinne LB 30S A. Hki 18

m.ya Vesa-ruka Lahti

Lapinrinnc 1 B 804, HId 18

""m.ya TarjiJ FlIp

l.apinrinne 1 B806, Hki 18

teal.Yo Jussi l..uom6nen

Lapinrinne 1 B 703, HId 18

lait.yo Su>i Aalto

l.apinrinne 1 B 601, HId 18 arkJ(.yo~K~

Jj,pinrinne IB606, HkiIS

m.ya Miirt j(ivine

l..apinrinne j C 2, Hkil8

valtlot, yo TiruJikki NiemJiJen Lapinrinne I B 610, HkH8 fatnLyo TJinaMietroiten I..apinrinne I B 11 0, Hki 18

.. a1OOt.yo knne l.JliDe

Lapinrinne IB601, tiki 18, kallppat.yo Ju& Topi lapinrinneJ B'705,Hki 18 valtlot.yo AnnJina Tsmminen M~ImiIIli~5,A, 29, Hkj,~., laityo RiinIIAkemao

I..apimi.nne 1. B 405, HId 18

tool.yO AmeMarJru

Lapinrinne 1 B 50~, Hki IS" kaupp&Lyo N"JJ18~' Lapiru:inne 1 B 80$, Hki 1 It

fll.yO RiIru.Tsakonsaari

lapinrbme 1 B 70S, Hki 18 telmyo .kJakkQ Oksanen ,LapinrinJle 1 B 605, HId 18

fll.yo TomLSaiminen

Lapinrinne 1 B 601, Hld 18

fIl.yo Heildii Jaakonsaarl 'Kylm;mtie 16 B 23;Hld 18 HuK YIj'i Kaimio '

Lapinrinne 1- B 803, HId 18

m.yo Le$se Ka/Jiotiiemi l.apinrinne I B 402, HIli 18 tekn.yo Harina Reunan<>-i l.apinrinne I B 713, HId 18 mus.yo Minnfl·Marl~PiironerJ YanliaVi~, 21, Hki 30

iekn.yo Marlrus IJnd/JfJ"g l.apinrinne I B 804,Hki 18 te!myo 'K:l1le Kivimaa

lMT 7 A 123, 02150 Espoo

HistoiioitsiJa

Karhunkierroksm p5ij1.oimittBja , Karhunkieaoksm toirnitussibteeti Jwltttmri.sibteei

Yhl~

Naislea urheiloolIjaaja Miesten usI1eaooljiallja KiJjastonhoitaja

ArkistanboitJifa; JulbisrJvarasfJJI1· hoilaja .LehtibOOneenhoiI2l}a

VaJy""tatiljn. I1JJ:kaSI.o.j1 VaIokuvaaja

Kuormifohtaja lnuIunjmfJJja Otso

847305 5634592

tya, 19lB501 (tFT) 6946637

6942257 694Z204 6942228

6942224

6942235, 6942237 6940823

69424]0 6942207 6940045 6940123 6942239 6942220 4772549

6942227 6942246 69422?5 6940812

6942241 6942239 576273 6942224

6942249 6940776 5808564 6942224 4682041

9sAKuNNAN HALUIUS

Pubf!<'njoilfllja

e~.YQ SiTkku HeinimBa.

valtiot.yo Vesa Syrjii m.yo Vesa-Pel¢a Lahti tekn.yo Tru;ia PajnJa kall~.yo JIlkkn Topi

Sihtceri

.Fis&Jet:

valtiotyo MaIti DluriJa Mechelininkatu 28 A 18, Hki 10

4W417

tekn.yo Tomi Mmtila Lapinrinne 1 B 801, Hkl18

6942419

. valtlotyo Tl,Jl}likki,Nieminen 1iilikel.yo Jukk» West...t..cka:

Lapinrinne 1 B 707,Hki 18

6940816

ke klo 19.00 -20.00 osakuntahuoneisto

Taloud<nhoilllja

ke klo 18.00 - 19.00 toimisto

Apulaissihteeri

ke klo 18.00.19.00 toimisto

Mikiili ~ottijmei tavoilela, pyyde1lian pllaulfamaan osolneeseen;

Salakunlalalnen Osakunta Lapinrilllle' 1 A 6

00180 HELSINKI

lASERPAlNO OY 1991