Anda di halaman 1dari 33

Sensus

Fo Fila Fali
2015

Acubilitoho
Municipiu Aileu
Kreditu ba Foto:

©DJ Estatistika ba maioria fotografia ne’ebé uza iha publikasaun ida ne’e, no mos foto
frontal/iha oin no iha Kapa Traseira
©GKI-MF ba foto iha Pajina 29
©Hospital Distritu Suai ba Foto iha Pajina 29
©UNFPA/Timor-Leste ba Foto iha Pajina 29.
.
Ható ba ita kondisaun suku ida-idak nian oinsá
iha setor edukasaun, ka habitasaun, ka
saneamentu, ka enerjia mós no seluk seluk tan.
Kona ba estatistikas iha Relatoriu ida Husi relatoriu SFFF, Timor-oan ida-idak bele

H
usi restaurasaun idependesia, ita hetan informasaun hanesan ema nain hira
ne’e:....................................................2 realiza ona Sensus tolu. Dauluk iha maka moris iha nia Suku, hirak maka ba eskola,
Introdusaun.........................................2 2004, tuir fali iha 2010 no ikus liu iha hirak maka labele ba eskola, hirak maka
Sumáriu ba Munisipalidade................4 2015. servisu, uma-kain hira mak iha asesu ba we’e
Sensus hanesan ezersisiu koleta dadus mos atu hemu, nsst. Relatoriu SFFF fó mós
Populasaun ho uma-kain....................6
importante ida iha Timor-Leste tambá koko foti oportunidade ba suku ida kompara nia
Mane no Feto......................................6 dadus husi sidadaun Timor-oan hotu relasiona dezempenhu ho suku seluk. Ema mós bele
Mane no Feto nia tinan.......................7 ho sira nia kondisaun moris no kompara sira nia kondisaun moris ho sira
Labarik ho idade<5 ho sertifikadu desenvolvimentu. Iha 2010, Ministeriu Finansas ne’ebe iha nivel munisipiu ka nasional.
moris nian...........................................8 (MF) desidi katak hafoin koleta dadus tomak Kartaun pontuasaun ne’ebe uza iha kor lima
husi Sensus, ita tenke fó fila fali ba ema hotu hanesan explika iha kraik, ne’ebe aplika ba
Taxa joven ne’ebé hatene lee no ne’ebe hola parte iha prosesu ida ne’e. Ema setor hotuhotu. Liu husi mekanismu ne’e, hein
hakerek: idade 15-24..........................9 presiza hatene sira nia estatístikas. So hanesan katak relatoriu SFFF sei tulun líder lokal sira
Taxa adultus ne’ebé hatene lee no ne’e maka sira bele hola parte iha tomada- hodi jere diak liu tan sira nia suku.
hakerek: idade >15..........................10 desizaun ka informa diskusaun iha sira nia Munisipalidade sira bele uza mós relatoriu
Lia inan..............................................11 prosesu desenvolvimentu rasik. Nune’e, iha SFFF atu tulun hetan resultadus. Sira bele uza
2011, ita publika relatoriu dauluk Sensus Fo Fila informasaun iha relatoriu ne’e atu kordena
Edukasaun: Frekuensia Eskola........12 Fali (SFFF). asistensia husi doadores no husi sira nia
Nivel edukasaun ne’ebé mak hetan Timor-Leste hakat dok ona desde ke ita rekursus rasik hanesan sira nia orsamentu. Sira
(Acaba)> idade 3 ............................13 restaura ita nia Ukun-aan. Timor-oan sira bele uza mós informasaun ne’e atu monitoriza
Taxa atendementu likidu iha ensinu interesadu tebetebes iha desenvolvimentu. progresu iha sira nia suku, por exemplu, oinsá
Ema hotu hakarak hola parte iha prosesu estudante sira nia desempenhu iha eskola?
báziku: idade 6:14 ............................14
desenvolvimentu. Relatoriu Avaliasaun kona ba Tansá maka barak la ramata eskola? Tansá
Forsa traballu potensiál.....................15 Sustantebilidade Dezenvolvimentu Ekonomiku numeru ema la hatene lé no hakerek aumenta
Empregu...........................................16 2016 ne’ebe fo sae iha Forum Ekonomiku ka la tun lalais? Nomos, ajensia nasional sira
Animal ne’ebé hakiak........................17 Munidial hatete katak Timor-Leste hetan fatin 7 bele uza informasuan ne’e atu fo premiu ba
Proporsaun ba uma privadu ne’ebé iha nasaun 160 nia laran kona ba progresu esforsu hirak ne’ebe diak liu. Bele programa
makaas ne’ebe Timor-Leste halu hodi alokasaun orsamentu ba tulun sira ne’ebe
envolve iha diversifika produsaun transforma nia kreximentu ekonomiku ba hadia presiza liu, maibe ao mesmu tempu, bele uza
plantasaun........................................18 povo nia moris iha periudu 2006 to’o 2014 nia dadus atu recompensa desempenhu diak.
Proporsaun ba uma privadu ne’ebé laran. Relatoriu Kiak ne’ebe foin sae konfirma Hirak ne’e hanesan razaun balu deit tansá
envolve iha tipu oin-oin kona-ba mos katak Timor-Leste halo parte nasaun sira produsaun dadus ne’e importante tebes ba ita
kolleita ..............................................19 ne’ebe hatun numeru ema kiak lalais liu iha nia lider hotu – husi Nasional, Munisipiu to Suku
periudu hanesan. – tamba ferramenta ida ne’e bele tulun sira hola
Produtividade agrikultura ba uma kain Sensus 2015 obzerva Timor-oan besik 5,000 desizaun informadu no oinsá bele hadia
..........................................................20 baku odamatan iha uma-kain 204,597 atu foti resultadus desenvolvimentu iha sira nia area
Kondisaun una - ho muru externa....21 informasaun kona ba sira nia situasaun iha responsabilidade.
Kondisaun uma - ho kakuluk............22 áreas hanesan edukasaun, saúde, SFFF hanesan kreditu positivu ida ba
saneamentu, kondisaun uma, asesu ba enerjia dedikasaun no esforsu makas husi ekipa
Kondisaun uma - ho lantai................23
mos, we’e mos atu hemu, no seluk tan. Sensus Diresaun Jeral Estatistikas, ne’ebe halo mehi
Saneamentu......................................24 2015 revela mos katak agora daudaun Timor- ne’e akontese. Lori Ministeriu Finansas nia
Fonte husi bee-hemu........................25 oan 1,183, 643 moris iha rai-laran kompara ho naran, hau hakarak expresa hau nia
Fonte enerjia ba ahi-oan...................26 1,066,406 iha 2010. agradesimentu boot ba ita boot sira hotu - no ita
Fonte enerjia ba tein.........................27 Iha sira nia publikasaun darua, Diresaun nia parseiru dexenvolvimentu, liu-liu sira ne’ebe
Geral Estatistikas iha MF prepara ona Relatoriu kontribui ba halo Relatoriu SFFF 2015 realidade
Sasan luxu........................................28 SFFF 2015, ne’ebe buka atualiza no kompara ida.
Partu ne’ebé hetan asisténsia husi ho informasaun hirak ne’ebe iha Relatoriu SFFF
fornesidor saúde kualifikadu............29 2010. SFFF tau hamukuk dadus importante
Indikador Estatistika seluk................30 tebes ne’ebe relasiona diretu ho kondisaun
Mapa ba Kiak nian............................31 moris uma-kain Timor-oan sira iha nível suku. Santina JRF Viegas Cardoso,
Ministra Finansas, RDTL

1. Estatistikas 2010 nian reprezenta iha kaixa kloridu no nia grafiku kiik liu 2015 nian
2. Karik la espesifika, entaun estatistikas hirak ne’e pertense ba suku refere iha Relatoriu
3. Kor karatun Pontuasaun
o hatudu katak numeru populasaun kiik liu 20% maka dehan katak sira iha
asesu ba servisu ida ne’e
o hatudu katak numeru populasaun 20% too 39.9% maka dehan katak
sira iha asesu ba servisu ida ne’e
o hatudu katak numeru populasaun 40% too 59.9% maka dehan katak
sira iha asesu ba servisu ida ne’e
o hatudu katak numeru populasaun 60% too 79.9% maka
dehan katak sira iha asesu ba servisu ida ne’e
o hatudu katak numeru populasaun 80% ba leten maka dehan katak sira iha asesu ba servisu ida ne’e
4. Produtividade – aumentu inventoriu ne’ebe defini husi numeru animal iha uma-kain idaidak
4

O
insá Aileu moris desde ita fo sai Relatóriu Sensus Fo Fila Fali (SFFF) iha 2010? Ita ezamina saida mak
akontese ihaAileu iha tinan 5 liu ba.

Aileu agora Munisipalidade ida maibé kontinua iha nafatin Postu Administrativu 4 no Sukus 31. Populasaun
Aileu aumenta ema 4,512 husi 44,325 iha 2010 ba 48,837 iha 2015. Numeru total uma-kain aumenta mos
husi 6,965 ba 7,598. Populasaun total iha feto 23,654 ka 48%, enkuantu 3,864 ka 8% iha tinan 60 kaliu.
Ema 29,894 ka 61% moris iha tinan kiik liu 25.6,001 ka 12% moris iha tinan 5 liu ba nia laran.

Metodolojia uza atu sukat dezenvolvimentu hanesan padraun ne’ebé uza iha Munisipalidade hotu. Ba
Munisipalidade ida-idak, sei fo pontuasaun ba grupu indikador 20 ba 2010 ho 2015 no rezultadu sei soma
hamutuk hotu atu determina se Munisipalidade experimenta dezenvolvimentu forte kafraku entre 2010 ho
2015. Iha nível Munisipalidade, indikador hetan kor mean se kobertura husi indikador dezenvolvimentu kiik
liu 20%. Kodigu kor mean, roza, kinur, matak-klaru ho matak-nakukun hatudu aumentu kobertura husi
indikador dezenvolvimentu. Dezenvolvimentu iha objetivu atu hetan kor matak-nakukun tanba ida ne’e
hatudu katak Munisipalidade dezempeña diak iha indikador espesifiku ida. Einjeral, bain hira indikador barak
hetan kor mean, roza ka kinur ne’e dehan katak Munisipalidade “ladun-dezenvolve”, no bainhira indikador
barak hetan kor matak-klaru ho matak-nakukun ida ne’e dehan katak Munisipalidade “dezenvolve-liutuan”.

Tabela iha kraik halo nu’usá atribui koroin-oin ba pontuasaun ida-idak no agredadu ba munisipalidade ida-
idak.

Bele halo komparasaun husi rezultadu iha 2010 ho 2015atu determina oinsá Munisipalidade ida-idak
dezenvolve a’an no kompara entre Munisipalidade sira iha 2015 atu haree Munisipalidade ne’ebé maka
dezenvolvidu liu tan kaladun.

Tabela iha kraik aprezenta sumáriu ida relasiona ho oinsá Aileu dezempeña iha indikador 20 ne’ebé
selesiona. . Indikador (9)hetan liu 60% iha 2015 kompara ho 2010 ne’ebé hetan
deit indikador 5. Aumentu indikador 4 maka sai boot liu iha Munisipalidade hotu, ne’ebé iha deit
Munisipalidade 3 mak hetan dezempeñu diak. Iha deit indikador 11 mak hetan menus ke 60% iha 2015
kompara ho indikador 15 iha 2010.
5

Tabela iha kraik hatudu katak Aileu hanesan Munisipalidade hatudu melloramentu iha indikador 17, menus
Matrikula eskola ba edukasaun bazika maka paradu besik 81%. Sai nain ba radiu diminui maybe ida ne’e
akontese iha rai-laran tomak tanba aumenta fali sai nain ba televizaun, ne’ebé substitui uza radiu iha uma-
kain balun.

Aileu hanesan Munisipalidade ne’ebé dezempeña diak liu husi Munisipalidade sira seluk ba % labarik tinan
0-5 ne’ebé sira rejista sira nia data moris no iha sertifikadu nasimentu. Presentajen aumenta husi 34% iha
2010 to’o 39% iha 2015. Iha fatin atu mellora tanba objetivu ne’ebé tenke aplika ba labarik hotu atu rejista
sira nia data moris ho iha sira nia sertidaun nasimentu rasik.

Melloramentu boot liu mak asesu ba fonte enerjia mos ahi-uan (ne’ebé reflete ba aumentu asesu ba
eletrisidade). Aumentu ne’e hanesan183% iha tinan 5, husi kobertura 31% uma-kain iha 2010 ba besik
korbetura 87% uma-kainiha 2015.

Sei iha tan fatin atu hetan melloramentu tan iha indikador barak ne’ebé hetan kor mean, roza ka kinur iha
2015, por ezemplu atendimentu ho abilidade ba fo hahoris, uza material kontrusaun modern ba didilolon ho
rai, asesu ba bee-mos atu hemu no saneamentu, no sai nain ba sasaan uma-laran.

Iha Aileu 76% populasaun hetan klasifikasaun hanesan laos-kiak, ho besikum-kuartu populasaun (24%) moris
ho menus $40.45 iha fulan ida haree ba Timor-Leste nia presu iha 2014– liña kiak internasional. Se uza liña
pobreza nasional (moris ho menus $46.37 iha fulan ida), ne’ebé bazeia ba padraun no presu konsumu
prevalesente iha Timor-Leste iha 2014, 65% populasaun klasifika hanesan laos-kiak, no 35% klasifika
hanesan kiak.

Ho populasaun um-kuartu husi um-tersu klasifika hanesan kiak ke uza medida internasional ka nasional, dalan
atu hamenus kiak sei naruk.
6
7

Timor-Leste

Acubilitoho

75+
Mane Feto
70 - 74
65 - 69
60 - 64
55 - 59
50 - 54
45 - 49
40 - 44
35 - 39
30 - 34
25 - 29
20 - 24
15 - 19
10 - 14
5-9
0-4

9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9%

75+ F e to
M ane
70 - 74

65 - 69

60 - 64

55 - 59

50 - 54

45 - 49

40 - 44

35 - 39

30 - 34

25 - 29

20 - 24

15 - 19

10 - 14

5 - 9

0 - 4

9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9%
8

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

50%

40%

30%

20%

10%

0%
Iha sertifi kadu Rejistu ona iha Rejistu ona iha Rejistu ona iha Rejistu ona iha Rejistu ona iha La rejistu La hatene
RDTL/iha sertifi registrasaun civil ospital suco igreja fatin seluk
kadu ruma sei vale
hela

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

50%

40%

30%

20%

10%

0%
Iha sertifi kadu Rejistu ona iha Rejistu ona iha Rejistu ona iha Rejistu ona iha Rejistu ona iha La rejistu La hatene
RDTL/iha sertifi registrasaun civil ospital suco igreja fatin seluk
kadu ruma sei vale
hela
9
Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona
100% foinsa’e sira ne’ebé hatene
ona atu lee no atu hakerek

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

90%
83.9%
80.6% 80.0% 79.1% 80.6% 80.0% 79.3% 78.1%
80% 77.0%

70%

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0%
Total Mane Feto

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste


%
100%

90% 88.0% 87.6% 88.2%


85.3% 84.9% 84.6% 85.7%
84.3% 84.0%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0%
Total Mane Feto
10

Tarjetu: To’o tinan 2020


atinje-ona 100% ema-
adultu sira ne’ebé
hatene ona atu lee no
atu hakerek

72.2
63.6

55.4

62.8

49.6
11

A c u b ilit o h o T im o r - L e s t e

A dabe
A ta u ra n
B a ik e n u
B e k a is
Bunak
D a d u 'a
F a t a lu k u
G a lo li
Habun
I d a la k a
Id a te
Is n i
K a ir u i
K a w a im in a
Ke m ak
L a k a le i
L o le in
M a k a le r o
M akasai
M akuva
M am bai
M id ik i
N anae k
N a u e ti
Rah e su k
R a k lu n g u
Re su k
S a 'a n i
T e tu m P ra s a
T e t u m T e r ik
Tokode de
W a im a 'a
S e lu k - s e lu k

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Acubilitoho Timor-Leste

Adabe
Atauran
Baikenu
Bekais
Bunak
Dadu’a
Fataluku
Galoli
Habun
Idalaka
Idate
Isni
Kairui
Kawaimina
Kemak
Lakalei
Lolein
Makalero
Makasai
Makuva
Mambai
Midiki
Nanaek
Naueti
Rahesuk
Raklungu
Resuk
Sa’ani
Tetun Prasa
Tetun Terik
Tokodede
Waima’a
Sira seluk

0% 20% 40% 60% 80% 100%


12

Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona 20%


ema ne’ebé nunka tuur-iha banku eskola

50% Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

40%

30%

20%

10%

0%
Iha eskola Husik eskola Nunka atende eskola Seidauk hahu
13

Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona


30% eskola sekundária

Acubilitoho Municipiu AiIeu Timor-Leste

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0%
Pre-primária Ensino Basiku Sekundaria Politeknik no Universidade Edukasaun La iha
Diploma ne’ebé la edukasaun
formal

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0%
Pre-Primária Ensino Baziku Sekundaria Politeknik/Diploma Universidade Edukasaun nebe la La iha eskola
formal
14

Tarjetu: To’o tinan 2020


atinje-ona 100%

72.2
80.7

76.7

90.2

79.9
15

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste


0%

10%

20% Tinan 0-14 Tinan 0-14


Tinan 0-14
42.92% 41.44%
45.03%

30%

40%

50%

60%
Tinan 15-59 Tinan 15-59
Tinan 15-59
42.69% 50.35%
70% 49.31%

80%

90%
Tinan 60+
12.28% Tinan 60+ Tinan 60+
7.77% 8.21%
100%

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste


0%

10%

Tinan 0-14 Tinan 0-14 Tinan 0-14


20% 37% 39% 39%

30%

40%

50%

60%
Tinan 15-59
54% Tinan 15-59 Tinan 15-59
53% 53%
70%

80%

90%
Tinan 60+ Tinan 60+ Tinan 60+
9% 8% 8%
100%
16

70% 65.71% Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

60%
53.60%
50.76%
50% 47.85%

41.59%
40%
33.23%

30%

20%

10%
4.82%
1.06% 1.39%
0%
Empregadu Dezempregadu Inativu

A cu b ilito h o M u n icip iu A ile u Tim o r- Le s te

80%

72.1%

70%

60% 57.5%

51.7%
50%
45.4%

41.2%
40%

30%
27.0%

20%

10%

2.9%
0.9% 1.3%
0%
Em p re g a d u D e z e m p re g a d u In a tiv u
17
Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona
produtividade hadalas-tolu
Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

4.0
3.8

3.4

3.0

2.0
1.8 1.8
1.7

1.1
1.0 0.9 0.8 0.9

0.7 0.7
0.5
0.5
0.4 0.3
0.2 0.2 0.3
0.1 0.1
0.1
0.0
Manu Fahi Bibi male Bibi Kuda Karau Karau Timor

A c u b ilit o h o M u n ic ip iu A ile u T im o r - L e s t e

6.0

5.0
4.5

4.0
4.0

3.0 2.9

2.0
1.9
2.0 1.8

1.1
0.9 0.9
1.0 0.8 0.8
0.6 0.6 0.6
0.4
0.3 0.3 0.3 0.3 0.2 0.2
0.2
0.0 0.1
0.0
M anu Fahi B ib i m a le B ib i Kuda K a ra u K a r a u T im o r S e lu k - s e lu k
18

Acubilitoho 83.57%

Municipiu Aileu 79.14%

Timor-Leste 61.47%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Acubilitoho 100.0%

Municipiu Aileu 97.2%

Timor-Leste 79.6%

0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% 120.0%


19
20
Tarjetu: To’o tinan 2020 hasa’e-
ona produtividade ba dalas tolu
iha area sira dotasaun nian

Acubilitoho Municipiu Aileu Timor-Leste

70%
65.6%

60%

51.3%
49.4%
50% 47.7%
46.3%

40%

32.1%

30%

20%

10%

2.3% 2.4% 2.9%

0%
Aktividade Agrikultura kiik iha uma deit (uma Produsaun barak mak han deit, oituan mak Produsaun barak ba faan, oituan deit mak han
sorin) faan
21
Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona
50% uma sira be privadu nian
halo-ho didin-lolon metin/semente 72.2
29.4

21.0

12.2

8.1
22

Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-


ona 90% uma sira privadu nian
nahe-ho azuleju/uma-kakuluk
taka-ho kalen

72.2
86.1

77.4

88.6

81.9
23
Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona 50%
uma sira privadu nian halo-ho
azuleju/nahe-ho semente

72.2
27.6

19.9

18.3

7.2
24

Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona


70% populasaun uza sanitasaun
ne’ebé diak

72.2
57.7

38.4

81.7

21.7
25
Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona
100% populasaunhetan asesu ba
bee-mós ne’ebé di’ak
72.2
92.5

53.0

99.2

70.1
26

Tarjetu: To’o tinan 2020 atinje-ona


100% populasaun uza fonte sira
enérjia-mos nian ba fó-roman

72.2
86.6

30.6

99.2

6.3
27

Tarjetu: To’o tinan 2020, atinje-ona


40% populasaun uza fonte sira
Tarjetu: To’o tinan 2020, atinje-ona
enerjia-mos nian ba tein, ie.,
100% populasaun iha Dili uza fonte
Eletrisidade, gas ba tein ka
sira enerjia-mos nian ba tein
28
29

ba iha liña 2: kuaruk = 2010 & loos = 2015

Alvu: Pelu menus 70% hahoris hetan


asistensia husi teknikus saude ho
abilidade diak tó 2020

©Foto nain UNFPA/Timor-Leste


©Foto nain GKI-MF

©Foto nain Hospital Distritu Suai ©Foto nain Hospital Distritu Suai
30

Alvu: Taxa mortalidade kosok-oan tenke kiik liu


Mortalidade Kosok-oan mate 20 iha haoris 1,000 tó 2020

Taxa mortalidade kosok-oan iha Timor-Leste tun husi mate 44 iha hahoris 1,000 iha 2009 ba
mate74 iha hahoris 1,000 iha 2008-09.
Alvu: Taxa mortalidade inan tenke kiik liu mate
Mortalidade Inan 50 iha hahoris 100,000 tó 2020

Numeru feto mate husi hahoris 100,000 iha Timor-Leste tun husi 570 iha 2010.
Alvu: 99% uma-kain la iha labarik < tinan 5 tetu
Labarik < 5 tetu todan la too todan la too tó 2020
% populasaun moris iha uma-kain la iha labarik ho tinan kiik liu 5 ne’ebe tetu todan la too
(abaixu pesu) aumenta husi 65% iha 2007 ba 84% iha 2014.
Alvu: 95% uma-kain la iha labarik < tinan 5 la
Labarik < 5 la boot (atrofiadu) boot (atrofiadu) tó 2020
% populasaun moris iha uma-kain la iha labarik ho tinan kiik liu 5 ne’ebe la boot (atrofiadu)
aumenta husi 62% iha 2007 ba 76% iha 2014.
Alvu: 100% uma-kain la iha labarik < tinan 5 ho
Labarik < 5 ho moras kauza frakeza boot moras kausa frakeza boot tó 2020
% populasaun moris iha uma-kain la iha labarik ho tinan kiik liu 5 ne’ebe sofre moras kauza
fraqueza boot aumenta husi 80% iha 2007 ba 93% iha 2014.
31

30.3

41.8

49.9
Dadus hothotu iha Relatóriu ne’e hasai-ona hanesan tuirma:
1 % labarik husi umakain privadu sira iha sertifikadu moris nian (idade tinan 0-5)
2 % husi labarik-moris durante tinan lima ba kotuk hetan-ona atendimentu husi dotor ka mantri/bidan
sira
3 % foinsa’e literasia (idade 15-24)
4 % Adultu literasia (15+)
5 % Atende-ona eskola (tinan 3+)
6 Matríkula likuida iha edukasaun báziku tinan 6:14 (ensinu tinan 9)
7 % Idade serbisu (15-59)
8 % Empregadu (idade 15-59)
9 Númeru manu sira iha kada umakain
10 Númeru fahi sira iha kada umakain
11 % U/K Involvidu iha produsaun ai-han
12 % U/K prodúz ai-han barakliu ba fa’an (Sensus 2015 de’it)
13 % U/K ho didinlolon ho fatuk/simente
14 % U/K ho kakuluk taka-kalen
15 % U/K nahe ho semente/fatuk
16 % U/K iha sanitasaun di’ak (sentina-matan iha posu-leten, ka posu iha fatin seluk, iis-sai ho di’ak husi
posu, posu-luan no iis-sai ho di’ak)
17 % U/K iha asesu ba bee-moos hemu nian (inklui pipa, mota-bomba, we-tiha, we-matan no bee-
galon)
18 % U/K iha asesu ba enérjia moos ba fó ahi-lakan (inklui eletrisidade, solar panel no biogas)
19 % U/K la depende ba ai-maran hodi tein (inklui eletrisidade, biogas, no panel solar)
20 % U/K iha asesu ba telefone/mobile
21 % U/K iha radio rasik
22 % U/K iha televizaun rasik
23 % U/K iha transporte rasik (motor ka kareta/karavana/anguna)
24 % Populasaun moris iha liña pobreza Internasionál nia-leten ($40.45/fulan iha 2014)
25 % Populasaun moris iha liña Pobreza Nasionál nia-leten (($46.37/fulan iha 2014)
Ministériu Finansas
Edifisiu 5, Palasiu Governu,
Avenida Presidente Nicolau Lobato,
Dili, Timor-Leste

Telefone: +670 333 9510


Website: www.mof.gov.tl

Anda mungkin juga menyukai