Anda di halaman 1dari 82

UNIVERSIDAD NACIONAL DE LOJA

Educación Intercultural Bilingüe zona 7

NIKI: Ishkay Niki kallari yachaypa kamu.

WATA: ISHKAY WARANKA CHUNKA PICHKA.

2016

--- LOJA MARKA----- ECUADOR MAMALLAKTA.


ÑUKANCHIKPA YUYAY.

El Modelo del Sistema de Educación Intercultural Bilingüe, MOSEIB, de los pueblos y


nacionalidades del Ecuador enmarcada en la construcción del estado plurinacional e
intercultural, como un país multilingüe; en la que cada nacionalidad, cada pueblo tiene derecho
a tener su propia educación las cuales descendemos de nuestras culturas originarias, y
estamos en el derecho de un proceso de revitalización de conocimientos y sabidurías
ancestrales. Nuestro sistema de educación con muchos tropìesos aún sigue viviendo desde el
año 1988 fecha de su creación de las cuales han quedado muchas buenas experiencias
educativas en algunos pueblos y nacionaliodades encaminadas a mantener las características
propias socioculturales y tener la capacidad de manejar, mantener y más que todo vivir o
convivir con otras culturas.

Aprender nuestro idioma no debería ser otro interés, sino más que apropiarse, sentir, tener
gusto de hablar, vivir, compartir y valorar, en la comunicación diaria y que nos sirva como
estrecha relación con otras culturas. Nuestro modelo nos da la oportunidad de aplicar las
cuatro fases metodológicas del sistema de conocimiento, las cuales son: 1 .Dominio del
Conocimiento, 2. Aplicación del conocimiento. 3. Creación del conocimiento 4. Socialización del
conocimiento. Por lo tanto en este pequeña guía de trabajo, se intentará aplicar de manera
secuenciada estas cuatro fases. Por otro lado, y conociendo de que nuestro idioma es un
elemento cultural, que le debemos dar el valor como eje transversal de todos los
conocimientos, las mismas que están en todos los signos y símbolos de nuestro cosmo. Por eso
creo conveniente, anfatizar mucho la semiótica y la lingüística aplicada a la vida de los seres
humanos
SHUKNIKI TANTACHIYACHAY

 KICHWA LLIKA:
 UYAYWAKUNA, UYANTINKUNA:
 ALLIKILLKAY: m, w, y ,
 NAPAYKUNA:
 KIKINPA RIKUCHIKUNA:
 Takikuna.
 MUSHUK SHIMIKUNA: PACHAMAMAMANTA, HUNKAY
PUNCHAKUNAMANTA, WATA KILLAKUNAMANTA
 RIMAYKUNA.
AYLLULLAKTAMANTA YACHAY

A. YACHAYTA TARIPASHUN

1. UMAYARIY

1. Ñukanchik ayllullakta chay nipakunata rikunkapak, rimankapak, purinkapakpash


llukshishun.
2. Tayta inti kunukta hapishpa, kuyuriyta, shuk challaysamayrurayta rurashunchik.
3. Chay achachay aguacerito takita takishunchik.
4. Tukuy rikushkanunamanta rimashun.
5. Chay Muru mikushpa ayayay takita takishun
6. Tukuy nipakunata rikushkata, shuk hatun pankapi shuyushunchik
tullpushunchikpash. Kipaka tukuypi shutita churashunchik.
7. Ñukanchik sumak kawsaypachapi tiyakkunata, shuyushunchik, tullpushunchikpash.
Kipaka tukuyta kichwa shimipi shutita churashunchik. Kaykunata shuyushunchik:
allku, allpa, chuklla, inti, kuchi, hillaykuna,lampa, llashipa, mayu, mama, nina, ñuka,
pampa, rumi, sacha, sara, shulla, yaya, urku, wakra, wasi, yaku, shukkunatapash.
2. YACHASHKAMANTA TAPUYKUNA.

1. Ima nipakunata rikurkanchik:


2. Ñukanchik runakunaman kay rikushka nipakunaka imatak nisha nin.
3. Chay sumak nipakunaka, ñukanchikman imapa mutsunchik.
4. Chay hunkay puncha, wata killakuna, shutikunata imashina ninata yachankichu
5. Kichwa shimika mashna killkaykunata charin.
6. Ñukanchik yayakunaka ima nipakunata ashtawan mucharkakuna.
7. Ñukanchik yayakunaka Ima chanikunata yacharkakuna.
8. Ñukanchik shimita yachanata munankichikchu.

3. KAY MUSHUK YACHAYKUNATA YACHAKUSHUN.

1.- KICHWA LLIKA: Kichwapa killkakuna kaykunami kan:

HATUN KILLKA UCHILLA KILLKA.

A, CH, I, H, K, a, ch, i, h, k, i,
I, LL, M, N, Ñ, ll, m, n, ñ, p,
P, R, S, SH, T, r, s, sh, t, u,
U, W, Y. w, y.

Mashikuna killkakatishun.

a.- LAS CONSONANTES.- Son 15 y se llaman en Kichwa UYANTINKUNA

K, CH, H, LL, M, N, Ñ, P, R,

S, SH, T, U, W, Y.
2. LAS VOCALES.- Kimsa uyaywawan kichwa shimita killkanchik (a.i.u) .

y w

i u

Los diptongos “au, se remplaza la u por la “W”; en el diptongo “ia” La i se remplaza por la “y”, el
diptongo “ua” La “hu” es remplazado por la “W”.

ai = ay ia = ya au = aw

ua = wa iu = iw ui = wi

Shinakuna:

Ejemplos

Tauna = tawna = bastòn tiarina = tyarina = sentarse

Kausana= Kawsana= vivir Huaira= wayra= viento


huanku = wanku huillana = willana =

- “La m.- Anteriormente incluso por el sentido diglósico (desventaja de una lengua ante

Otra) con el que se manejaba el Kichwa ante el español, no se aceptaba que esta letra esté antes

de la letra p, pero hoy los linguístas entendidos entre ellos indígenas kichwa hablantes, han

podido notar que desde el punto de vista de la articulación, los sonidos que anteceden a otro, para

su interrelación, estos toman algunos rasgos del sonido (es decir se asimilan) por este motivo hoy

se acepta que la m antes de la p se viabiliza y puede escribirse al anterior del lexema como en los

siguientes casos:”

Pampa planicie

Chumpi faja

Pero en el límite morfémico terminado en (n) se respetará la secuencia (,,np) así:

Ñanpi En el camino.

Kunanpak Para ahora.

W killkata: Kallari shimikunapi, kallari shimikikunapi, a killka washapash killkanami kan.

Wawa niño

Ñawpa adelante
- Y killkata, kallari shimikunapi, kallari shimikikunapi, ayaywa washakunapipash
killkanami kan. Sina:

Yutu perdíz

Yaya padre

Pay él

Puriy caminata

Shamuy ven

KICHWA SHIMIPI CHAY ARTÍCULO, GENERO NISHKAKUNA


MANA TYANMI, CHAY KARI, WARMI SHIMIKUNAWAN
CHIKANYACHINCHIK.

Warmi wakra vaca kari wakra toro-

Warmi allku perra kariallku perro.

C,Q,G killkapa rantipi , C,Q, G killkata killkanami kan.

Panka Kipa Kullki

“U” killkapa rantipi “W” killkata killkanami kan.

Wawa wiksa

“J” killkapa rantipi “H” killkata killkanami kan.

hawa jawa

hampi jampi

hatun jatun

hunu junu

2. NAPAYKUNA.

KAYNA KUNAN KAYA

PUNCHA CHISHI TUTA

Alli= bien, buenos, buenas,


Kunan
Kunan
Kayna Kayna
punch chishi
chishi
puncha a
Kunan
Kayna tuta
Kaya
tuta puncha
Kaya
chishi
Kaya tuta

Allí
puncha Alli
tuta

Allí

chishi

Imanallatak cómo has estado, cómo estás

Imashinalla cómo has estado, cómo estás

Allilla allilla más o menos

May alli muy bien

Mana alli muy mal, no está bien

Allillami kani estoy mas o menos

Kayakaman hasta mañana

Chishikaman hasta la tarde

Tutakaman hasta la noche

Minchakaman hasta luego

Shuk punchakaman hasta otro día

Shuk pachakaman hasta otro rato

Shuk hunkaykaman hasta la próxima semana

Shuk watakaman hasta el próximo año


PACHAMANTA

SOBRE EL TIEMPO

Chinilla Segundo

Chiniku minuto

Saylla hora

Puncha día

Tutamanta madrugada

Chawpi Pacha medio día

Chishi tarde

Tuta noche

Amsa medio oscuro

Hunkay semana

Killa mes

Wata año

Kayna ayer

Kunan hoy, este momento

Kaya mañana

Shina:

Shuk chinilla un segundo shuk Chinillapi en un segundo

Shuk chiniku un minuto shuk chinikupi en un minuto

Ishkay saylla dos horas ishukay sayllapi en dos hora

Shuk puncha un día shuk punchapi en un día

Shuk chishi una tarde shuk chishipi en una tarde

Shuk tuta una noche shuk tutapi en una noche


Hunkaypa Punchakuna

Dìas de la semana

Kanchis punchata charinchik.

Awaki Lunes

Wanra Martes

Chillay Miércoles

Kullka Jueves

Chaska Viernes

Wacha Sábado

Inti Domingo

Kayna puncha el día de ayer

Kunan puncha el día de hoy

Kaya puncha el día de mañana

Shamuk puncha el día venidero

Mincha puncha pasado mañana

Yallishka puncha el día que pasó

WATAPA KILLAKUNA

Meses del año

Kulla Enero

Panchi Febrero
Pawkar Marzo

Ayriwa Abril

Aymuray Mayo

Raymi Junio

Sitwa Julio

Karwa agosto

Kuski septiembre

Wayru Octubre

Sasi Noviembre

Kapak Diciembre

KUNANKA: Kay sumak takita, killkakatishunchik, kipaka ñukawan takishunchik.

TAYTA SUPALATA TAKI.

Tayta supalata Señor supalata

Kushilla purikun (kutin) que alegre camina

Chakiñankunapi por todos los caminos

Turtilla mashkashpa buscando tortillas

Chakiñankunapi por todos los caminos

Sampati mashkashpa (kutin) buscando tamales

II

Tayta chakrayupa wasipi En la casa del dueño del maíz

Chayashpa, chayashpa, wasipi (kutin) llegando, llegando en la casita

Tukuylla takishpa toditos cantando

Tushushpa, tushushpa (kutin) bailando y bailando

Tayta supalata señor supalata

Kushilla purikun (kutin) que alegre camina


2.- RIKUCHIY

Alli puncha Allí chishi allí tuta

Ñuka…………………………………….shutimi kani

Ñukapa…………………………………shutimi kan

………………………………………………………….. watata charini

………………………………………………………….. ayllu llaktapi kawsani

……………………………………………………………. yachana wasipi llankani

……………………………………………………………. Yachakuni

B. YACHASHKATA RIKUCHINA

RURAYKUNA

1. Katik wachukunapi tukuy shuyupi shutichishka nipakunata killkapay. Kay killkakunata


katishpa: a, ch, i, h, k, l, ll, m, n, ñ, p, r, s, sh, t, u, w, y.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2. Kay tapuykunata kutichishun:


a. Kichwa llikapi mashna killkakuna tiyan.
…………………………………………………………………………………………………………
b. Mashna uyantinkuna, uyaywakunapash tiyan.
…………………………………………………………………………………………………………
c. Wataka mashna watakunata charin
………………………………………………………………………………………………………..

3. Kay watapa shimi killakunata kichwa shimiman tikrachishun.


Marzo …………………………. Enero ……………………………
Abril …………………………. Diciembre ……………………………..
Junio …………………………. Febrero ……………………………..
Noviembre …………………………. Agosto ……………………………..
Julio …………………………. Mayo ……………………………..
Octubre …………………………. Septiembre ……………………………..
4. Kay yuyaykunata mishu shimiman tikrachipay.
Kayna tuta ………………………. Kayna chishi ……………………………
Kayna puncha ………………………. Kunan puncha……………………………
Kunan chishi ……………………….. kunan tuta ……………………………
Kaya puncha ……………………….. kaya tuta …………………………….
Kaya chishi ……………………….
5. Kay chakru killkapi tukuy hunkay puncha shimikunata mashkashpa tullpushun.

C M O X R E C H I L L A Y K
H A W T A D N S O G Y X Z A
I W A N R A T K C H A S K A
N A V I P B K A N K I N T i
I K U L L K A Y J I U E U H
L I L Z N Q W A C H A R T I
L C H I N I K U O E W W A K
A K H Q G G H L Ñ P V S M G
K U V Y B T U L L Ñ M Y A X
A N K I H C I A N A K T N Z
Y A W A T A C H I S H I T
A N P U N C H A H U N K A Y

6. Kay yuyaykunata shuk pacha shimikuna, shuk napay shimikunawan paktachipay.


………………………………… ñukapa yaya
………………………………… mikurkani
………………………………… mashi Manuku
………………………………… tushusha
………………………………… wawakuna
7. Kay kaspisirikkunapi , kan rikuchiyta rurapay.

…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………

8. Kay shimikunata mishu shimiman tikrachishun.


Kayna ……………….. wata ………………….
Kunan ……………….. shiniku ………………….
Kaya ……………….. wata ………………….
Saylla ……………….. chinilla ………………….
Minchakaman ……………….. shuk punchakaman ………………….
Shuk pachakaman………….. kaya puncha kaman ………………….
Shuk watakaman……………. Shuk hunkaykaman ………………….

9. - En hojas pequeñas de cartulina recortadas escribamos el alfabeto kichwa, los


meses del año, días de la semana, los saludos y despedidas.

10. Yachachik nishkata kay wachukunapi killkapay


………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………

C. WIÑACHINA Creatividad

1. Kay tukuy yachay rikshishkakunawan. Ishkay mashintin shuk rimanakuyta rurashun.


2. Tukuy nipakunata rikushkata kay allpapi hillay tiyakkunawan shuk maqueta nishkata
rurashunchik.
3. a. Tukuy yachashka yachaykunata shuk tantachikshuyupi, manakashpaka chay
uchilla pankakunapi killkashun.

D. YACHAYTA WILLANA.

Tukuy rurashkakunata shuk mashikunaman rikuchishun.


ISHKAY NIKI TANTACHIYACHAY.

Ojo poner UN GRAFICO

1. YAPARIYSHIMI
2. SHIMIKUKUNA
3. KUNA TAWKAYACHIY SHIMIKU
4. SHUTILLIKUNA
5. TULLPUKUNA
6. RIMANAKUY

Ojo poner nombre


A. YACHAYTA TARIPANA.
1. UMAYARIY (sensopercepciòn)
1. Ñukanchik shuk ayllullktaman rikunkapak llukshishun.Mana kashpka kay
pachamama rikuchik shuyuta rikushun.

ojo oner un paisaje.


2. Kay shuyumanta rimashun
3. Kay sumak arawita nishun
Llakirishpa purikukpi
Sumak sisa taririrka
Kushikuywan hapikpika
Mishki samay mutkirirka
Kutinllatak hapikpika
May sumak samayka
shunkupimi sakirirka
kunankaman kawsakunmi
4. Kay shuyukunata rikushpa, kipaka shimikunata allimanta killkakatipay.

sisa flor rumpa pelota


sisaku florcita rumpaku pelotita
sisakuna flores rumpakuna pelotas
sisakunawan con las flores rumpakunawan con las pelotas.
sisapi en la flor rumpapi en la pelota

2. KAY TUKUCHISHKA YACHAYMANTA TAPUYKUNATA.


1. Ima shimikuwan shutikunata tawkayachinchik
2. Yaparikshimika imatak kan (aglutinación).
3. Shimikukunaka ima shimikunapi tinkirinkuna
4. Rimashka shimikunamanta maykan tinkirishka shimiku kan
5. Pachamama rikushkapi ima ima nipakunata rikurkanchik
6. Chay imakunaka imashinata rikurinkuna.

3. MUSHUK YACHAYKUNA

3.- YAPARIKSHIMI.- Kichwa shimika shuk yaparikshimimi kan, shimikukunaka shuk shuti sapipi,
shuk shutilli sapipi, shuk shutiranti sapipi, mana kashpa shuk imachik sapipi kimirishpa shukshina
shutimi tukuchin.

Shinakuna:

Kamu Libro
Kamuku librito
Kamukuna libros
Kamulla solo, solamente, el libro no más
Kamuman a, hacia, para el libro (direccional, dativo)
Kamuta a, el libro (objeto directo)
Kamumanta de, desde, por, acerca de el libro
kamukaman hasta el libro
Kamupi en el libro
Kamuwan con el libro
Kamuyuk poseedor del libro, propietario del libro
Kamullatak el libro mismo
Kamurayku a causa de, por el libro
Kamushina como, parecido, así como el libro
Kamuhawa sobre, encima el libro
Kamuwasha tras, detrás del libro
Kamuntin con, junto con el libro
Kamupash y, también el libro
Kamupa del libro (posesivo)
Kamupak para el libro
Kamupurakuna entre los libros
Kamukunawan con los libros
Kamukamalla solo el libro
.

2. SHIMIKUKUNA (Morfemas).

SHIMIKUKUNA UNANCHAY
Imakay.- Kikinpayachik shimikumi kan (de-del-para)
PA Shina
Kanpa wasi tu casa
Ñukapa kusa mi esposo
Imakay.- Imakunapash pipak imapak kanatami rikuchin.
Shina:
PAK Wasiman rinkapak Para ir a la casa
Patakupi mikunkapak Para comer en la mesa.
Imakay.- Shutipi kimik yaykuchimi rikuchin. Imachikpi kimik ruraytami
PASH rikuchin(-y-tambien).
Mama yayapash mamá y papá
Luis Miguel mashipashpash Luis y el compañero Miguel
Imakay.- Kay shimiku yuyaykunapi ashtawan achikyachinkapakmi
Mi kan.
Shina:
Ñukapa……………………………………… shutimi kan
Mi nombre es………………………………

Pi Imakay.- Kuskata yuyaytami rikuchin (equivale a-en)


Wasipi En la casa
Saraguro kitipi kawsani Vivo en el cantón Saraguro
TA Imakay.- Yalli paktachikmi kan (a- a la)
Sisata A la flor
Sisata apamuy Trae la flor
Imakay.- Es el artículo en el sujeto
KA Shina:
Allkuka El perro
Allkuka mikun El perro come
KUNA Imakay.- Tawkayachik shimikumi kan.
Wawakuna Niños
Wawakunaka wakankuna Los niños lloran
Imakay.- Tapuchik shimikumi kan.
CHU -chu shimikuta shutikunapi, shutirantikunapi, imachikkunapi,
shutillikunapi, imallichikkunapi, kallaripi, chawpipi mana kashpaka
puchukaypipi killkanchik.
Shina:
Mamachu wasipi llankan ¿Mamá trabaja en la casa?
Kan churanata takshankichu? ¿Tú lavas la ropa?
Imakay. – Kay shimikuka maykan kuskaman , pipakman, imaman,
MAN mayman, rinata chayanata, rikuchinkapakmi kan.(a – para)
Loja markaman rin. Va a la provincia de Loja
Imakay.- Kay shimikuka tawka yuyaykunatami charin (de, desde, del).
MANTA Maymanta kashkata rikunchinkapakmi kan.
Imamanta rimakushkata rikuchin.
Tukuymanta shuk kuskata rikuchinkapakmi kan.
Shina:
Paykuna punasuyumantami kankuna.
Ellos son de la Sierra.
Ñuka mamallaktakunamantami yachakuni.
Yo estudio acerca de los países.
Mamaka akchamantami aysarka.
La mamá aló del cabello.
Imakay.- Imapash imamanta kashkatami rikuchin(a causa de)
RAYKU Shina:
Ñuka kanta rikunkaraykumi shamuni. Yo vengo por verte.
Imakay.- Kay shimikuka imawanpash imatapash rurankapak
WAN mutsushkamanta rimankapakmi kan(con)
Shina:
Julio Pedro mashiwan mikunkuna. Julio y el amigo Pedro comen.

Imakay.- Imatapash maykaman ruranata imapash maykaman


KAMAN kashkatapashmi rikuchin (hasta).
Shina:
Saraguro kitikaman risha= Iré hasta el cantón Saraguro.
Imakay.- Kay shimikuka imakunapash, pikunapash paypura kaktami
PURA rikuchin (entre).
Shina:
Warmipura rirkakuna Se fueron entre mujeres.
YUK Imakay.- Imakunata achka charikta rikuchin.
Shina:
Kullkiyuk warmi = mujer adinerada
Imakak.- Shuk yuyaypi kimirishpa kati yuyaytami rikuchin.
SHPA Shina:
Mikushpa rinkapak Para ir comiendo
SHKA Imakak.- Kay shimikuka imachikkunapi kimirin.
Shina-
Mikushka.
Imakak.- Tapuk shutirantikunata ashtawan achikyachinkapakmi kan.
TAK Shina:
Maymantak kanki ¿De dónde eres?

4.- KUNA TAWKAYACHIY SHIMIKU

Kay shimikuwan shutikunata tawkayachinchik.

wawa niño wawakuna niños


chuchi pollo chuchikuna pollos
wasi casa wasikuna casas

Shuk yuyaypi yupay shutilli tiyakpi, shutipi mana kuna shimikuta killkanchikchu, yupaymi
tawkayachin. Yupay Tawkayachiskata rikushun:

Shina:

Kimsa warmi Tres mujeres

Chushku kari Cuatro hombres

Iskun kamu nueve libros

SHUTILLIKUNA

4. - SHUTILLIKUNA.- Shutillikunata shuti washapi killkanchik

sumak sinchi raku ñañu

tullu wira hayak ukuy tullpuykuna

Shina.
Sumak sisa Ankas ñiwikuna Puka rumpa

Puka sisa Shuyu uya Irki warmi

Rumpayashka rumpa Uchilla sisa allí warmi

Shuk sisa Hatun rumpa yurak uya

TULLPUYKUNA

Kaykunapash shutillikunami kan:

Puka Kishpu killu Waylla ankas sañi

Waminsi Yurak yana Suku shanu wayllalla

Shina

Yana muchiku Sombrero negro

Puka sisa Flor roja

Killu wallka Collar amarillo

Waminsi talpa Blusa rosada.

RIMANAKUY

B. YACHASHKATA RIKUCHINA. (Aplicación del conocimiento)


1. Shuyu ukupi killkashka shuti nishka shuyukunata shuyunchik tullpunchikpash. Kipa, shuyu
muyuntinpi tawka shutillikunata killkaychik.

sisa rumpa

….………………

…………………………. ……………………………….
Saraguro
uya
warmi,

…………………………………… ………………………………………….

2. Kay yuyaykikunapi shimikukunawan tinkichipay

-pura , -ku , -wan , -lla , -kaman , - manta, -pak, -pi, -pa , -pash , -ta

Warmi……. Mujercita Juanchu mashi…. Del compañero Juan.


Yachachik…. Solo el profesor Allku……… y con el perro también
Urku ……… hasta el cerro wasi…….. En la casa
Allku……… como el perro wayku…………. Desde la quebrada
Shimi……. Con la boca makikuna……. Para las manos
Wampra……. Entre jóvenes tuta………. hasta la noche.

3. Kanpa kikin yuyaywan shuk yaparikshimikunata killkapay.


………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
……………………………………………………………………………………………………………
4. Kay milkakunapi achka shuyukunata kuchushpa llutashun, kipaka shimikukunawan
tantachishpa shutichishun, tukuchinkapakka mishushimipipash killkashun.

SHUYUKUNA SHUTI + SHIMUKU MISHU SHIMI


5. Kay shutikunata mishushimipi killkashun.
wawashina …………………….wasi hawa …………………….

yachakukkunapura …………………….killkanapirka washa …………………….

mamalla …………………….allkurayku ……………………..


6. Kay shutikunata tawkayachishpa kichwapi killkashun, ranti mishushimipipash
killkashun.
cerro ………urkukuna………. …………cerros…………
amiguito …………………………. ……………………………
pataku …………………………. ……………………………
flor …………………………. ……………………………
carrito …………………………. ……………………………
cobayo …………………………. ……………………………
animalito …………………………. ……………………………
pelotita …………………………. ……………………………
cama …………………………. ……………………………
7. Kay shutillikunapa ñawpapi shutita killkay
Puka …………….. Carro roja
Hatun ………….. Mujer grande
Killaysiki………… Joven ocioso
Piñaysiki………… Niño enojado
Sumak…………. Linda flor
Ashnak…………. Carne edionda
8. Shuti shutillita mutsushpa, uchilla yuyaykynata killkapay.
……………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ……………………………………….......
9. Chakru killkakunapi tukuy shimikukunata tarishpa urapi killkashun.

K A M A N K W P I K
R A Y K U N A M Ñ
W A N H Y N K K T H
R Y M L P A M L K Ñ
H K A M I S W S H K
L Ñ R M K K L T A K
P T U T N C LL M K L
Ñ L P A S H W A N T
M A N T A U K L Ñ M
P S M A N T A W N N

…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………

10. YACHASHKATA WIÑACHINA.
1. Kaykaman yachakushkawan killka ñawpapi shuk sumak yuyaykunata killkapay.
P………………………………………………………………………………………………………
A………………………………………………………………………………………………………
CH……………………………………………………………………………………………………
A…………………………………………...................................................................................
M………………………………………………………………………………………………………
A……………………………………………………………………………………………………….
M………………………………………………………………………………………………………
A……………………………………………………………………………………………………….

11. YACHASHKATA WILLANA.


Ñukanchikpa llankayta, shuk hatun pankapi mashikunaman riksichinchik.
KIMSANIKI TANTACHIYACHAY:
ÑUKANCHIK YUPAYKUNAMANTA YACHYAY

1. YUPAYKUNAMANTA
2. SHIMUKUNAMANTA
3. RIMANAKUYKUN
A. YACHAYTA TARIPANA

1. UMAYARIY
1. Kay shuyukunata allimanta rikuni.
2. Kay hillayta allimanta rikushpa rimashun

HUNUKUNA WARANKAKUNA PATSAKKUNA

Patsak Chunka Hunu Patsak Chunka Waranka Patsak Chunka Shuk


1 1 1 Shuk
2 ishka 2 ishkay Ishkay 2 ishkay 2 ishkay Ishkay 2ishkay 2 ishkay Ishkay
3 kims 3 kimsa Kimsa 3 kimsa 3 kimsa Kimsa 3 kimsa 3 kimsa Kimsa
4 chus 4 chusk Chusk 4 chusk 4 chusk Chusk 4 chusk 4 chusku Chusku
5 pichk 5 pichka Pichka 5 pichka 5 pichka Pichka 5pichka 5 pichka Pichka
6 sukta 6 sukta Sukta 6 sukta 6 sukta Sukta 6 sukta 6 sukta Sukta
7kanch 7 kanchi Kanchi 7 kanchi 7 kanchi Kanchi kanchi 7 kanchi Kanchi
8pusak 8 pusak Pusak 8 pusak 8 pusak Pusak 8 pusak 8 pusak Pusak
9 iskun 9 iskun Iskun 9 iskun 9 iskun iskun 9 iskun 9 iskun Iskun
Shinakuna. Ejemplos.

HUNUKUNA WARANKAKUNA PATSAKKUNA

Patsak Chunka Hunu Patsak Chunka Waranka Patsak Chunka Shuk


9
1 3
5 2 6
1 6 7 8
6 2 7 5 6
5 0 0 7 8 0
3 6 7 1 2 0 3
4 5 6 8 9 0 3 0
9 0 6 8 5 2 3 1 6

3. Iskun wiwa takita uyashunchik


4. Katinkapakka kay sumak takita, killkakatishun, kipaka tukuylla takishun.

CHUCHIKUNAPA TAKI

Chuchikuna ninmi
chiw, chiw, chiw
yarkayta charishpa
. chirita charishpa.

atallpaka mashkan
sara trikutapash
mikuytapash karan
kunuytapash kunmi.
Kaypi, shuk atallpata achka chuchikunawan
lluktashun, mana kashpaka shuyushun
Paypa rikra ukupi
huru, huru
chuchikuna puñun
kaya punchakaman.
KAY TAPUKUNATA KUTICHISHUN
1. Chay rikushka hillaykunaka ima shutita charin.
2. Ima hillaykunawan yupaykunata yachana ushanchik
3. Inkas kawsay pachapi imashina yupak karkakuna
4. Ñukanchik makikunapi ima yupay ruayta ruranchik.
5. Maya mashikunapa yupayta riksinkichu.
6. Taptana nishkata kaychana ushanchikchu. (kaychana = usar
7. Ima Kawsaypachapi yupaykunawan rurayta mutsunchik.
2. MUSHUK YACHAYKUNATA YACHAKUSHUN.

Ñukanchikpa rukuyuyakkuna KIPU nishkata charirkakuna, shukkunata, chunkakunata,


patsakkunata wataykunata rurashpa rikuchishkakunami, KIPU yachachik mashi
KIPUKAMAYUK shutimi kashka.

Kayka taptana nishkami kan. Tukuy yupaykunata yachankapakmi kan.


SHUKKUNA CHUNKAKUNA
1 Shuk 10 chunka
2 ishkay 20 ishkay chunka
3 kimsa 30 kimsa chunka
4 chusku 40 chusku chunka
5 pichka 50 pichka chunka
6 sukta 60 sukta chunka
7 kanchis 70 kanchis chunka
8 pusak 80 pusak chunka
9 iskun 90 iskun chunka

Chunka patsak waranka Hunu


10 100 1 000 1 000 000

Shukkuna unidades

Chunkakuna decenas

Patsakkuna centenas

Warankakuna miles

Hunukuna Millon

Kay hillayta rikushunchik

HUNUKUNA WARANKAKUNA PATSAKKUNA

Patsak Chunka Hunu Patsak Chunka Waranka Patsak Chunka Shuk


1 1 1 Shuk
2 ishka 2 ishkay Ishkay 2 ishkay 2 ishkay Ishkay 2 ishkay 2 ishkay Ishkay
3 kims 3 kimsa Kimsa 3 kimsa 3 kimsa Kimsa 3 kimsa 3 kimsa Kimsa
4 chus 4 chusk Chusk 4 chusk 4 chusk Chusk 4 chusk 4 chusku Chusku
5 pichk 5 pichka Pichka 5 pichka 5 pichka Pichka 5 pichka 5 pichka Pichka
6 sukta 6 sukta Sukta 6 sukta 6 sukta Sukta 6 sukta 6 sukta Sukta
7kanch 7 kanchi Kanchi 7 kanchi 7 kanchi Kanchi 7 kanchi 7 kanchi Kanchi
8pusak 8 pusak Pusak 8 pusak 8 pusak Pusak 8 pusak 8 pusak Pusak
9 iskun 9 iskun Iskun 9 iskun 9 iskun iskun 9 iskun 9 iskun Iskun

TUKUY YUPAYKUNATA YACHANKAPAKKA CHUNKA CHUSKU YUPAYKUNATA


YACHANATAMI CHARINCHIK.

HUNUKUNA WARANKAKUNA PATSAKKUNA

Patsak Chunka Hunu Patsak Chunka Waranka Patsak Chunka Shuk


9
1 3
5 2 6
1 6 7 8
6 2 7 5 6
5 0 0 7 8 0
3 6 7 1 2 0 3
4 5 6 8 9 0 3 0
9 0 6 8 5 2 3 1 6

 Iskun
 Chunka kimsa
 Pichka patsak ishkay chunka sukta
 Waranka sukta patsak kanchis chunka pusak
 Sukta chunka ishkay waranka kanchis patsak pichka chunka sukta
 Pichka patsak waranka kanchis patsak pusak chunka
 Kimsa hunu sukta patsak kanchis chunka waranka ishkay patsak kimsa
 Chusku chunka pichkahunu sukta patsak pusak chunka iskun waranka kimsa chunka
 Iskun patsak sukta hunu pusak patsak pichka chunka ishkay waranka kimsa patsak chunka
sukta.

Kay taptanapi imashina yupaykunata yachanata rikushun.

PATSAKKUNA

100 Patsak
200 ishkay patsak
300 kimsa patsak
400 chusku patsak
500 pichka patsak
600 sukta patsak
700 kanchis patsak
800 pusak patsak
900 iskun patsak

WARANKAKUNA

1000 Waranka
2000 ishkay waranka
3000 kimsa waranka
4000 chusku waranka
5000 pichka waranka
6000 sukta waranka
7000 kanchis waranka
8000 pusak waranka
9000 iskun waranka
Niki yupaykunata yupaykunapi NIKI shimikuta kimichishpa killkanchik.
Shina:
1. shukniki primero
2. ishkayniki segundo
3. kimsaniki tercero
4. chuskuniki cuarto
5. pichkaniki quinto
6. suktaniki sexto

INTERESANTE.

shuti washapi shuk yupay shutilli tiyakpi ama –kuna shimikuta killkaychu.

Shina: Ishkay wasi dos casas

Chusku wawa cuatro niños

Kimsa sumak sisa tres flores hermosas.

KAY YACHAYKUNATA SUMAKTA YACHAKUSHUN

SHUTIKUNATA YACHAKUSHUN

shuti sustantivo
shutilli adjetivo
shutikranti pronombre
imachik verbo
imallichik adverbio (de acuerdo a los últimos consensos)
unanchakancha signos de puntuación
chupa coma
iñu punto
ishkayiñu dos puntos
killka grafía
sirikaspi guión
winku paréntesis
imachiksapi raíz verbal
shutisapi raíz nominal
shimiku morfema
yuyay oración

Shuti.-runakunapa, Kikin shutikuna.- Juan, Pedro, Guayaquil, Loja, Kuri, María,


wiwakunapa, hatun killkawan Balvina, Ambato, Tarzán, Rosa, shukkunapash.
yurakunapa, killkanchik.
imakunapash Tukuy shutikuna.- warmi, hachi allku, misi, kuchi, pishku, llama,
shutikunami kankuna Uchilla killkawan yanta, chumpi, maki, ñawi, uma, akcha, kamu,
killkanchik pataku, shukkunapash.
Kuska shutikuna Ayllullakta, kitilli, kiti, marka, mamallakta
KATIK SHUYUKUNAPI ACHKA SHITIKUNAMI KILLKASHKAMI KAN, TUKUYTA
KILLKAKATISHUN.

AYLLU SHUTIKUNA
Parentescos
yaya papá warmi mujer, esposa
mama mamá hachi tía ( tío)
churi hijo markakmama madrina
ushushi hija kari varón
ñaña entre hermanas markaktayta padrino
wawki entre hermanos uhaman nieto
pani hermana del hermano chuhatay nieta
turi hermano de la hermana lamama madrastra
hatunyaya hatunyaya abuelo layaya padrastro
hatunmama hatunmama abuela lawshushi entenada
kayri prima lachuri entenado
kaspa primo achikwawa ahijado (a )
masha cuñado wiñachishka criado (a)
mulla sobrino musu, wayna amante
sani sobrina awllamama suegra
kusa marido, awllayaya suegro
kachun nuera

MIKUYMANTA SHUTIKUNA
De la alimentación
sampu zambo aychakuna carnes muti mote
sapallu zapallo achukcha achogcha milluku melloco
ishku col kachi sal mashw a mashoa
chilina naranja mishki panela uka oca
apimanku pera mishki murukuna frutas papa patata
piwi lechuga yuyukuna verduras rakach zanahoria
hapas habas mishkikuta azúcar lumu yuca
chiwilla piña kuta harina sara maíz
llullucha berro inchik maní uchu ají
palanta plátano wirayaku aceite luntsa uva
chuchuka chuchuga palta aguacate ñuñu leche
purutu poroto chukllu choclo makinchu quesillo

WIWAKUNAMANTA RIMASHUN

Hablemos sobre los animales

añas zorro chillik grillo pawshi pavo


ushu burro mashu murciélago pillpintu mariposa
challwa pez chinchay tigrillo pitiktak saltamontes
amaru boa chita chivo, yutu perdiz
machakuy culebra kallpa cabra yuku cisne
añanku hormiga churu caracol waywali garza
apanku cangrejo kuskunku búho wayanay golondrina
apyu caballo chuspi mosco waman gavilán
araw loro hablador hampatu rana walluta ganzo
atallpa gallina kari atallpa gallo ullawanka gallinazo
atararu tarántula humukuti lagarto wallinku liebre
atuk lobo irpa pichón wakamayu loro grande
allku perro katarnika loro uturunku tigre
chuchi pollo kunu conejo uru araña
kuchi cerdo lumucha danta uritu loro real
wakra ganado lumukuchi puerco wallally leopardo
warmi wakra vaca makucha caballito de mar urpi tortola, paloma
kari wakra toro makuchuwa ballena ukllu delfín
kuy cobayo matinka lagartija negra tuyanku cigüeña
amaku garrapata misi gato taruka venado
anka águila ukucha ratón tarampira cucaracha
champi elefante muruysi mariquita takama gaviota
charapa/ charapa/ ninakuru luciérnaga suksu mirlo
yawati yawati tortuga palama insecto siku guatusa
chikra langosta pishku pájaro, ave

YACHANAWASIPI TIYAK

yachakukkuna estudiantes
yachachikkuna profesores
yayakuna padres de familia
yachana ukukuna salón de clases
killkana pirka pizarrón
pirkapa pachatupuk reloj de pared
yachay hillaykuna materiales didácticos
kamukuna libros
killkanakamukuna cuadernos
pankakuna hojas de papel
rirpu espejo
tiyarinakuna sillas
shuyukuna gráficos
ankiyachik radio grabadora
wipala bandera de las nacionalidades
patakukuna mesas
yasikuna balones
unanchakuna símbolo patrios
aspikkuna lápices
killkanakaspikuna esferos
kancha patio
ismana uku servicio higiénico
pukllanakuna juguetes
antaniki computador
kamukuska biblioteca
pichanakuna escobas
pichak borrador

YANUNAWKUPI TIYAK
mikunakuna alimentos
mankakuna ollas
uchilla sawli cuchillo
mulukukuna platos
wishinakuna cucharas
hatun wishina cucharón
yanunantak cocina, cocineta
pilchikuna jarros,

CHURANAKUNA (Indumentaria)

Saraguro warmikunapa churanakuna kaykunami kan

paychi, rinkriwarkuna arete


wallka collar
tupu topo
talpa blusa
pachatupuk reloj
chumpi faja
anaku anaco
shiwi anillo
ukuchurana pollera
chuchullina sostén
kutun chompa
lliklla reboso
makiwatana manilla
ushuta zapato
makillina guantes
sikillina interior
muchiku sombrero
akchawatana moño

Saraguro karikunapa churanakuna kaykunami kan:

muchiku sombrero
punchu poncho
kushma camisa
karachumpi correa, cinturón
wara pantalón
shiwi anillo
sikillina calsoncillo
chakillina medias
uzhuta zapato
pachatupuk reloj
kutun camisa
samaru samarro

chay shutikunaka washa shutillikunapa rin.

RUNA UKKUPA PAKMAKUNA


uma cabeza siki nalga
akcha pelo raka vagina
ñawi millma ceja ullu pene
lulun testículos chanka pierna
rinkri oreja kunkuri rodilla
sinka nariz sampi muslu
kiru diente chakimuku tobillo
shimi boca talun talón
cashtuy quijada chaki pie
kunka cuello chakiruka dedo del pie
wamani hombro yawar sangre
maki mano yuma espermatozoide
maki ruka dedo de mano tullu hueso
shillu uña sirka vena
kasku pecho sikipata rabadilla
chuchu ceno pusun pansa
kashuk axila shunku corazón
wiksa estómago sikichupa coxis
pupu hombligo washa espalda

KUSKA SHUTIKUNA:

Urku Cerro, montaña Hawa Arriba


Uku Dentro Ura Abajo
Kaypi Aquí Chaypi Alla
Kancha Patio, fuera Sarguro saraguro

B. YACHAYTA RIKUCHINA.
1. Kay taptana nikichipi yupaykunata churashun
2. shuyukunapi chay yupay nishkata shuyushun

shuk
kimsa
ishkay

pichka sukta

chusku

pusak
kanchis

illak

iskun
chunka

3. Kay tapuykunata kutichishun


a. Kichwa shimipi imashina ninchik
unidades ……………… decenas ……………… centenas ………………….

b. Kichwa shimipi imashina ninchik


Cero diez cien Mil millón

c. Ñukanchikpa sarunpacha yupay ima shutita charirka.


……………………………………………………………………………………………
d. Taptana nikichik riksinkichu
……………………………………………………………………………………………ATA
RIKUCHINA.

4. . Kay yupaykunata killkashun:


Shukkuna Chunkakuna
1. …………………….. 10 …………………………………
2. …………………….. 20 …………………………………
3. …………………….. 30 …………………………………
4. …………………….. 40 …………………………………
5 …………………….. 50 …………………………………
6. …………………….. 60 …………………………………
7 ……………………... 70 …………………………………
8. ……………………… 80 …………………………………
9. ……………………… 90 …………………………………
10 ……………………… 100 …………………………………
1000 ……………………… 1 000 000 ………………………..............
0 ………………………

5. Kay yupaykunata milkakunapi churashun, kipata wachukunapi killkashun. (wachu =


línea)
 235 6709 19549 15
 95 126 630203 3·602.786
 12·900345 1803 34·700026 302·804.670
 820 760.034 6·023.208 1200

HUNUKUNA WARANKAKUNA PATSAKKUNA

Patsak Chunka Hunu Patsak Chunka Waranka Patsak Chunka shuk


1 1 1 Shuk
…………………………………………………………………………….

…………………………………………………………………………….

…………………………………………………………………………….

…………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………..

……………………………………………………………………………..

……………………………………………………………………………..

…………………………………………………………………………….

…………………………………………………………………………….

…………………………………………………………………………….

…………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………..

……………………………………………………………………………..

……………………………………………………………………………..

……………………………………………………………………………..

6. Kay yupaykunata kichwa shimipi tikrachishun:


 Dos mil trescientos ……………………………………………………………………………….
 Quince mil cuatrocientos veinte ………………………………………………………………
 Noventa y seis ………………………………………………………………………………..
 Ochocientos treinta y seis ……………………………………………………………………….
 Siete ………………………………………………………………………………………………….
 Cuatro mil seiscientos siete ……………………………………………………………………….
 Ciento ocho mil noventa y seis ……………………………………………………………….
 Dos mil quince ……………………………………………………………………………….
 Un millón quinientos mil dos cientos treinta y nueve
………………………………………………………………………………………………..
 Cinco millones setecientos ochenta y un mil novecientos cuarenta y tres
…………………………………………………………………………………………………
 Dieciseis millones ciento veinte y ocho mil doscientos cuarenta y cinco
………………………………………………………………………………………………..
 Tres cientos treinta y tres millones cuatrocientos sesenta y seis mil quinientos diez y
nueve………………………………………………………………………………………………...
…………………………………………………………………………………………………………
 Cuatrocientos veinte mil ………………………………………………………………………
 Ochenta y cuatro mil trescientos dos ……………………………………………………..
 Curenta mil dos ………………………………………………………………………………...
7. Yupaykunata churashun, kipaka mishu shimipi tikrachishunchik
Shina:
 Ishkay …… 2 = dos
 chunka kimsa………………………………………………………………………………..
 chunka iskun…………………………………………………………………………………
 patsak chusku chunka …………………………………………………………………….
 waranka iskun patsak chusku chunka
pichka………………………………………………………………………………………..
 pusak waranka kimsa……………………………………………………………………….
 shuk hunu kimsa patsak waranka sukta patsak ishkay chunka
…………………………………………………………………………………………………
 ishkay chunka kimsa hunu kanchis patsak ishkay chunka pusak waranka
patsak………………………………………………………………………………………..
 iskun patsak sukta hunu chusku patsak kimsa chunka waranka
pichka………………………………………………………………………………………….
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………….
8. Yupay yachakushkakunawan uchilla yuyaykunata nishun.
Shina: Ishkay wawa dos niños
…………………………………………… ……………………………………………
……………………………………………… ………………………………………………
……………………………………………… ………………………………………………
……………………………………………… ………………………………………………
……………………………………………… ………………………………………………
……………………………………………… ………………………………………………
……………………………………………… …………………………………………….,
9. Shuk yupaykunawan paktachipay, mishu shimipa tikrachipay
………………. atallpa ………………….. …………….kuy
………………………. ……………………………………….
………………… runa …………………………………wampra
………………………. ………………………………………
……………….. …kari …………………………………wata
………………………. …………………………………pataku

……………….. pichana …………………………………wasi


……………………… ……………………………………….
…………………kamu ……………………………………wiwa
…………………………… …………………………………………
…………………. muchiku ……………………………………muluku
……………………………. …………………………………………….

10. Kay milkapi chikan runakunapa, wiwakunapa, yurakunapa imakunapash


shuyukunata kuchushpa llutachi
11. Kay milkapi achaka shutikunata killkahun

Nº RUNA WIWA YURA IMAKUNAPA KUSKA SHUK


SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA

12. Shuk kari warmipash shuyushpa churanakunawan churachishun

13. KAY TAPUYKUNATA KUTICHIPAY.


a. Shimikunata kichwa shimipi killkay:
Sustantivo ……………… sustantivo propio ……………………………….
Verbo ……………… adverbio ……………………………….
Adjetivo ……………… sustantivo común ……………………………….
A. YACHASHKATA RIKUCHINA.
KAYKUNATA RURASHUN
14. Kichwa shimipi tikrachishun
 Cantón Saraguro ………..……………………………………………
 Parroquia 28 de Mayo ……………………………………………………..
 Pais del Ecuador. ……………………………………………………..
 Comunidad de Esperanza ……………………………………………………..
15. Kay ruraykunata paktachini.
a. Warmika ………………… churarin. La mujer se pone el sostén.
b. Rosa mashika………. ………charin. La compañera Rosa tiene aretes.
c. Pay ………………………. rantirka. El o ella compró un sombrero
d. Pay …………………………. Rantirka. El compró un pantalón.
e. Ñukanchik ………………. Rantirkanchik. Nosotros compramos unos zapatos
f. Kikinkuna ……………… awarkankichik. Ustedes tejieron un poncho
16. Kay chakru killkakunapi chay ayllu shutikunata taripashun.

K U S A C H U H A T A Y L H M
A S A M P K K M L Ñ R S A A A
S H N A H A Ñ A Ñ A M N C T R
P U I M C R Q R W P Ñ U H U K
A S W Q H I W K A Y R I U N A
A H A T U N Y A Y A S T R M K
C I R U R H A K S P L K I A Y
H P M R I T Y M A S H A L M A
I S I I N H A A L A M A M A Y
K L A Y A Y A M U H A M A N A
W A W A P R W A W K I M R A W

17. Shuk kari, warmipash shuyuta llutachishpaka, paykunapa ukkupi , ukku shutikunata
killkashun.

18. Kichwa shimita español shimiwan tinkichini.


7. yachachik cuadernos.
8. yachakukkuna docentes
9. yayakuna padres de familia
10. pachatupuk libros
11. killkanapirka estudiantes
12. shuyukuna reloj
13. kamukuna pizarrón
14. killkanakamukuna gráficos.
15. aspikkuna símbolos patrios
16. killkanakaspikuna patio
17. pukllaykuna escoba
18. antaniki borrador
19. kamukuska computador
20. pichana biblioteca
21. pichanapirka juguetes
22. kancha esfero
23. unanchakuna lápices
24. yasikuna mesas
25. tiyarinakuna balones
26. patakukuna sillas

19. Kay shuyu llutachishkakunata kay milkapi akllashpa killkashunchik.

Nº RUNA WIWA YURA TUKUY KUSKA SHUK


SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA SHUTIKUNA

20. Ñukanchik ayllupi kawsak runakunapa shutikunata killkashun.


C. YACHAYTA WIÑACHINA.
1. Ishkay mashintin yupay yachakushkakunawan shuk sumak takiyta
yuyarishunchik.
…………………………………………….
…………………………………………….
…………………………………………….
…………………………………………….
2. Tukuy yachakushkawan shuk arawita iñini.

-------------------------------------------------------------------------------

-------------------------------------------------------------------------------

-------------------------------------------------------------------------------

-------------------------------------------------------------------------------
3. Ishkay mashitin shuk ñawpay rimayta chay shutikunawan, yupaykunawanpash
iñinashun
D. YACHAYTA WILLANA.
1. Kay rurashkakunata ñukanchik ayllukunamn riksichini. Kipaka pankapi
yupaykunata killkashpa may wasi kuskapi lluktanipash.
CHUSKUNIKI TANTACHIYACHAY

YACHAYKUNA:
KUKANCHIK KAWSAYMANTA YACHAY

A. YACHAYTA TARIPASHUN.
1. UMAYARIY (sensopercepción).
1. Kay ñukanchik sumak kawsaymanta shuyuta rikushunchik.
2. Kunanka, ñukanchik Chimborazo mashikunapa shuk takita takishun.

CHIMPALITO CHIMPALITO TAKI

Chimpalito, chimpalito

Ama ñukata kunkanki (kutin)

Chaymantallata kuyani

Ama ñukata kunkanki…(kutin)

II

Uchillapi riksirkani

Ñuka shunkuku kurkani (kutin)

Chaymantallata kuyani

Ama ñukata kunkanki (kutin)

3. Kay kallu watari nishunchik.


Kawsay pachapi kawsashun
Kawsashun kawsankaman
Kawsankaman kawsashpa

Allí pachami kawsashun

2. TAPUYKUNATA KICHWA SHIMIPI KUTICHISHUN:


1. Kay mashikunaka imatak rurakunkuna
2. Kay mashikunaka maymantakmi kan
3. Chay takik mashikunaka maypitak tyakunkuna
4. Maypitak yapukun
5. Chay warmikunaka sisakunawan maypi allichikun
6. Ñukanchik ima kawasaymarkapa kanchik.
7. Ima nishpa ñukanchikpa shimi rimanata charinchik

3. SHUK MUSHUK YACHAYKUNATA YACHASHUNCHIK.


Kay yachaykunata yachakushun.

1.- RUNA SHUTIPAKRANTIKUNA PRONOMBRES PERSONALES

Ñuka Yo

Kan tú
Kikin usted

Pay Él, Ella

Ñukanchik Nosotros. Nosotras

Kankuna. vosotros

kikinkuna Ustedes

Paykuna Ellos, Ellas

Charichik shutiparantikunata tukunkapakka chay shimiku PA llutachinata charinchik:

1.2.- kaypi charichik shutipakrantikuna Pronombres posesivos.

Ñukapa mi, mío, mía

Kanpa , tú, tuyo, tuya,

Kikinpa su, suyo, suya

Paypa de él, de ella

Ñukanchikpa nuestro, nuestra

Kankunapa , vuestro, vuestra

Kikinkunapa sus, suyas, suyos

Paykunapa de ellos, de ellas.

1.3.- Riksichik shutipakrantikuna Pronombres relativos

Pi quién

Pikuna quiénes

Ima qué

Maykan cuál

Maykankuna cuáles

Mashna cuánto

Mashnakuna cuántos

1.4. Para formar los pronombres interrogativos añadimos el Morfema Tak.

Tapuchik shutipak rantikuna Pronombres interrogativos

Pitak ¿quién?
Pikunatak ¿Quiénes?

Imatak ¿¿qué?

Maykantak ¿cuál?

Maykankunatak ¿cuáles?

Mashnatak ¿cuánto?

Mashnakunatak ¿cuántos?

1.5.- Rikuchik shutipak rantikuna Pronombres demostrativos.

Kay este, esta, esto

Kaykuna estos, estas

Chay ese, esa, eso, aquel, aquella, aquello

Chaykuna esas, esos, aquellos, aquellas

Cuando estos pronombres están delante de un sustantivo en plural, estos van en singular, así:

Chay wasikuna Esas casas kay karikuna estos hombres

1.6.- Shuyushutipakrantikuna: Pronombres indefinidos

Maykanpash cualquiera

Pipash quienquiera

Tawka varios

Tukuy todo

Shuk uno

Wakin alguno, alguna

Wakinkuna algunos, algunas

Shuktak otro, otra

Shuktakkuna otros, otras

Mana pi nadie

4. HUNINAKUYKUNA: Conjugaciones

YALLISHKA PACHA. Tiempo pasado.


Nº SHUTIRANTIKUNA SAPIKUNA TUKUCHIYKUNA
1 Ñuka Miku Rkani
2 Kan Miku Rkanki
3 Kikin Miku Rkanki
4 Pay Miku Rka
5 Ñukanchik Miku Rkanchik
6 Kankuna Miku Rkankichik
7 Kikinkuna Miku Rkankichik
8 Paykuna Miku Rka (kuna)

KUNAN PACHA.

Nº SHUTIRANTIKUNA SAPIKUNA TUKUCHIYKUNA


1 Ñuka Miku Ni
2 Kan Miku Nki
3 Kikin Miku Nki
4 Pay Miku N
5 Ñukanchik Miku Nchik
6 Kankuna Miku Nkichik
7 Kikinkuna Miku Nkichik
8 Paykuna Miku N(kuna)

SHAMUK PACHA. Futuro.

Nº SHUTIRANTIKUNA SAPIKUNA TUKUCHIYKUNA


1 Ñuka Miku Sha
2 Kan Miku Nki
3 Kikin Miku Nki
4 Pay Miku Nka
5 Ñukanchik Miku Shun
6 Kankuna Miku Nkichik
7 Kikinkuna Miku Nkichik
8 Paykuna Miku Nka (kuna)

Shinakuna:YALLISHKA PACHA :

SHUTIRANTIKUNA YALLISHKA
PACHAPI
HUNINAKUSHKA
Ñuka Tushurkani
Kan Tushurkanki
Pay Tushurka
Ñukanchik Tushurkanchik
Kankuna Tushurkankichik
Paykuna Tushurka
KUNAN PACHA

Ñuka tushuni

Kan tushunki

Pay tushun

Ñukanchik tushunchik

Kankuna tushunkichik

Paykuna tushunkuna

SHAMUK PACHA: Futuro:

Ñuka tushusha

Kan tushunki

Pay tushunka

Ñukanchik tushushun

Kankuna tushunkichik

Paykuna tushunka.

IMALLICHIK.- Shuk yuyaypi taririklla paktachikpimi killkanchik.

Samikuna:

Imashina imallichik
IMALLICHIK
SAMIKUNA

Kuska imallichik
Pacha imallichik
Mashna imallichik

Shina:

IMASHINA IMALLICHIKKUNA

kushilla feliz
shina asì
shinalla así no más
allimanta despacio
yankamanta en vano
sinchilla medio duro
upalla silencio
sumaklla medio hermoso
ashatawan allí más bien
mana allí mal
pakalla a escondidas
llakilla medio triste
KUSKA IMALLICHIKKUNA

Ura abajo
Kayman acá
Uku dentro
Kanchapi afuera
Chaypi ahí, allí, allá
Muyuntin alrededor
Ñawpa antes, delante
Kaypi aquí
Hanak arriba
Washa detrás
Kuchu cerca
Hawapi encima
Chimpapi al frente
Karu lejos
Chayta por ahí, por allí
Kayta por aquí

PACHA IMALLICHIK

Kunan ahora
Kunanllata ahora mismo
Kaynapa kayna antes de ayer
Ñawpa adelante
Watanta,watanta año tras año
Kayna ayer
Kayna puncha el día de ayer
Kipa después
Tuta noche
Puncha dìa
Wiñaypak para siempre
Kaya mincha pasado mañana
Utka pronto, cuanto antes.
Wiñay siempre
Chishi tarde
Manarak aún no
Ña ya
MASHNA IMALLICHIK

Achka bastante, muchos


Mashna cuántos
Ashtawan más
Chawpi mitad
Tawka algunos
Asha poco
Ashalla poquito
Shuk niki primer
Ishkay niki segundo
Kimsa niki tercero
Chusku niki cuarto
Pichka niki quinto
Shinakuna:

Kushillami kani estoy feliz

Sinchilla riman habla medio duro

Ishkay niki yachaypi kani

KUNANKA KAY UCHILLA RIMANAKUYTA KILLAKAKATISHUN.

Kanka yana muchikuta charinki

Ari, ñuka yana muchikuta charinmi

Kanpash, yana muchikuta charinki

Kanpa muchIkuka sumakmi kan.

Ari, sumakmi kan.

Ari, ñukapash charinimi

B. YACHAYTA RIKUCHINA
1. Pi, pitak, paypak, wakin, tawka, mashna, ñukanchik, kankuna, paykuna, chay, kay,
imatak, maykan, kan, shimikunata akllashpa chay milkakunapi churay.

Runa shutipak rantikuna


Charichik shutipak rantikuna
Riksichik shutipak rantikuna
Tapuchik shutipa krantikuna
Rikuchik shutipak rantikuna
Suyushutipak rantikuna

2. Mishu shimiman tikrachipani

Mashna wawakunatak …………………………………………………………

Mashna chuchikunatak …………………………………………………………

Chay kamukunapi …………………………………………………………


Paypak kusa …………………………………………………………

Ñukapa wakra …………………………………………………………

Allkupa mikuna …………………………………………………………

3. Milkakunapi chay tukuchiy shimikukunata killkapay:

Shutirantikuna Yallishka Pacha Kunan Pacha Shamuk Pacha


Shukniki sapalla
runapa
Ishkayniki sapalla
runapa
Kimsaniki sapalla
runapa
Shukniki tawka
runapa
Ishkayniki tawka
runapa
Kimsaniki tawka
runapal

4. Shuk imachikta kimsa pachapi huninakushun.

Nº SHUTIRANTIKUNA IMACHIK YALLISHKA KUNAN SHAMUK

5. Ishkay mashintin shuk rimanakuyta killkashun.


……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
………………………………………………………………………………..
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
6. Kay milkapi kimsa pachapi yuyaykunata killkapay.

Yallishka Pacha Kunan Pacha Shamuk Pacha


Jushi mashika papata Jushi mashika papata José mashika papata mikunka
mikurka mikun
7. Kay yuyaykunata chay huninakuykunawan kichwa shimipi tikrachipay.

Yo como en la mesa. ………………………………………………………………

Usted vivió en Quito ……………………………………………………………….

Ustedes estudiarán en el colegio ……………………………………………………………….

Ellos caminaron en el cerro. ………………………………………………………………

El vendrá mañana ………………………………………………………………

8. Shuk uchilla riksirinata rurapay.


…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
……………………………………………………

C. YACHAYTA WIÑACHINA
1. Tukuy yachashkakunawan shuk sumak arwita killkapay
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
………………………………………………………………………………..
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
……………………………………………………………………………….
2. Shuk hatun pankapi shuk rimanakuyta rurashun

RIMANAKUY
……………………………………………………… ………………………………………………………
……………………………………………………… ………………………………………………………
……………………………………………………… ………………………………………………………
……………………………………………………… ………………………………………………………
……………………………………………………… ………………………………………………………
……………………………………………………… ………………………………………………………
……………………………………………………… …………………………………………………….

C. YACHAYTA WILLANA.
1. Kay ñawpa llankaykunata tukuy mashikunaman rikuchishun.
PICHKANIKI YACHAY

YACHAYKUNA
ÑAWPA KAWSAYTA KATISHUNCHIK

A.YACHAYTA TARIPANA.
1. UMAYARIY (sensopercepciòn).
1. Kay shuyukunata rikushunchik.

2. Kay shuyumanta rimashun


3. Antauyachikpi shuk takita uyashun.
4. shuk takita takishun
Kanta takshanki nikpi
Uma nananmi ninki
Kanta puchkak nikpi
Maki nananmi ninki (kutin)
II
Kayka mana takshana
Kayka mana puchkana
Ashlla tushurinalla
Ashlla kuyurinalla (kutin)
5. Turtilla ruraymanta rimanata uyashunchik.

3. KUTICHISHUN
1. Kay shuyukunaka imashinatak rikurin.
2. Ñukanchik hatun yayaka imatak rurakun
3. Warmikunaka imatak rurakunkuna
4. Kichwa shimipi imashina ninchik están sentados, o están cocinando
5. Kishwa shimipi imachikkunata yachankichik.
4. KATIK YACHAYKUNATA YACHAKUSHUNCHIK.

IMACHIKMANTA YACHAY:

EL VERBO.

a. Shuk yuyaypi imachikta puchukaypimi killkanchik.


b. Mana hunishka imachikkunaka na shimikupi tukurin.
c. Shimikukunaka imachik sapipimi killkanchik.
d. Imachikkunaka ishkay pakmami charinkuna: sapi – tukuriy
Shina:
Imachik Sapi Tukuriy
Mikuna miku Na

Shina:

mikuna comer karana dar de comer


tushuna bailar tiyana haber
kawsana vivir killkana escribir
llankana trabajar aynina participar
pukllana jugar atina vencer, ganar
asina reír hapina coger
muchana besar charina tener
puñuna dormir llankana trabajar
killkakatina leer mikuna comer
sakina abandonar puñuna dormir
takina cantar purina caminar
llankana trabajar kallpana correr
yapuna arar tushuna bailar
kana ser o estar wakana llorar
rina ir katina seguir

pukllana jugar kutinchina repetir


hallmana deshierbar riksina conocer
rimana hablar llikina rasgar
rantina comprar llutachina pegar
katuna vender munayana enamorar
takshana lavar mirachina reproducir
hilluna robar killkakatina leer
churana poner paktana alcanzar
wasichina construir una casa patarina doblar
yakuyana desleír parkuna regar
kuchuna cortar hichana ragar, vaciar
siririna acostarse rikuchina exponer
tiyarina sentarse yuyaynina opinar
riksina conocer shuyuna dibujar
sirana coser taripana investigar
pakina romper tullpuna pintar
ukllana abrazar tupuna medir
kuyana amar wallpana crear, inventar
sakina dejar wiñachina criar
apana llevar wañuchina matar
pichana borrar, barrer yaykuchina introducir
mashkana buscar chaypikana asistir
sikana subir chimpapuranakuna debatir
llukshina sacar, salir asear chuyayana
katichina imitar hamutana entender
kamaykurina autoevaluar kamana cuidar
iñina creer wakachina guardar
yaykuna entrar llushtina pelar
kakrikuchina describir kawina mover
kayana llamar, invitar mutsurina necesitar
kayachina convocar awana tejer
armarina bañarse hatarina levantar
killkawana redactar chaskina recibir
kururuna ovillar hukuna mojarse
curarina ponerse

Imatak yachanata charinchik.

El verbo en kichwa tiene una raíz a la que se añaden morfemas y con estos varía su significado.

El verbo en kichwa no tiene irregularidad, los morfemas se pueden añadir de manera matemática
y el resultado es el mismo para cualquier verbo.

Para agregar cualquier morfema al verbo kichwa es necesario desprendernos de la partícula na.
Así: mikuna = miku= raíz na = terminación

Tushu= raíz na= terminación.

Todo verbo en infinitivo termina en na, así.

SHIMIKAMACHIK

Reglas ortográficas
TAPUY SHIMIKUKUNA Palabras para preguntar.

Kay tapuy shutiranti imakunatapash tapunkapakmi kan

Estos pronombres interrogativos se usan para hacer preguntas:

IMA: ¿Qué? ¿Cómo?

IMASHINA: ¿Cómo?

Ima sayllimi kan ¿Qué hora es?

Imashina rurarkanki ¿Cómo lo hicistes?

IMATAK ¿Qué? Para dar mayor énfasis a la pregunta

IMAPI ¿En qué?

IMARAYKU ¿Por qué?

IMANISHPA ¿Qué diciendo?

IMA: ¿Qué? ¿Cómo?

IMASHINA: ¿Cómo?

IMAPAK ¿Para qué. (Prohibitivo).

Kay ishkay tapuy shutiranti, kuskakunamanta tapunkapakmi kan

Estos pronombres interrogativos sirven para hacer preguntas de lugar.

MAYMAN: ¿A dónde?

MAYPI: ¿Dónde?

Shina:

Mayman rinki ¿A dónde vas?

Maypi Kawsanki ´¿Dónde vives?.

El morfema TAK, se pospone a los pronombres interrogativos para dar mayor énfasis a las
preguntas.

Chashna.

MAYMANTAK De dónde?

MAYPITAK En dónde?

Shina.
Maypitak llankanki ¿Dónde trabajas?

Maymantak shamunki ¿De dónde vienes?

MAYTAK: ¿Por dónde

MAYTATAK: ¿Por dónde mismo?

MAYMANTATAK ¿A dónde mismo?

MAYKAN ¿Cuál?

MAYKANTAK ¿Cuál de ustedes’

Kay tapuy shitirantika mashnamanta imatapash tapunkapakmi kan

Este pronombre interrogativo se utiliza para hacer preguntas de cantidad.

MASHNA: ¿Cuántos?.

Shina. Mashna kullkita charinki.

HAYKA: ¿Cuándo?

HAYKATAK: ¿Cuándo mismo?

Shina: Haykatak shamunki Cuando mismo vienes

Kay tapuy shutirantika runakunamanta tapunkapakmi kan

Este pronombre interrogativo se utiliza para hacer preguntas de personas

PITAK: ¿Quién?

Shina:

Pitak wañurka ¿Quién ha muerto?

Pitak shamurka ¿Quién vino?

Kay tapuy shutiranti runamanta mashiyarishkata tapunkapakmi kan

Este pronombre interrogativo se utiliza para hacer preguntas de entre compañeros o en compañía
de alguien.

PIWAN: ¿Con quién?

Shina:

Piwan llankanki ¿Con quién trabajas?


IMAKMANTA. De qué?

PITAKCHA: ¿No se quién?

PITAKSHI. ¿Quién?

PITAKCHARI. ¿Quién será?

PIKUNALLA. ¿Quiénes nomás’

PI : ¿Quién?

PIMANTA. ¿De quién?

PIMAN: ¿Para quién?

PIRAYKUTAK ¿Por quién o a causa de quién?

PIPAKTAK ¿De quién?

ISHPA ISHKA SHIMIKUKUNA: Los morfemas shpa e ishka

.- Para formar el gerundio (acción no terminada) se agrega a la raíz del verbo el morfema SHPA;

Mikushpa comiendo mikushka comido

Shamushpa viniendo shamushka venido

Rishpa yendo rishka ido

Llankashpa trabajando llankashka trabajado

Shina:

- Ñuka mikushpa shamurkani Yo vine comiendo

- Payka kayna puncha shamushka El o ella ha venido ayer.

- Luis mashika wasiman rishka El compañero Luis se ha ido a la casa.

1.6.- Para formar el gerundio (acción terminada) se agrega a la raíz del verbo el morfema ISHKA:

Mikushka comido puñushka dormido

Wakashka llorado pukllashka jugado

Takishka cantado tushushka bailado

Llankashka trabajado killkashka escrito


KICHWA YUYAYKUNA

ESTRUCTURA DE LA ORACION

Lo que debemos tomar en cuenta es que la estructura de la oración en el idioma kichwa es


diferente al castellano; siendo asì Sujeto complemento y verbo.

Shina: - Ñuka wasiman rini : Yo voy a la casa

Sujeto complemento verbo

- Manuku Lojamanta tikrakun.

Lo que debemos saber: La estructura de la oración .

FRASES NOMINALES FRASES VERBALES


Adjetivos antes del sustantivo Adverbios antes del verbo.

B. YACHAYTA RIKUCHINA.
1. Tukuy imachik uyashka, takishkapash takikunapi killkapay.
….................... ……………………….. ………………………..
………………….. ……………………….. ………………………..
………………….. ……………………….. ………………………..
………………….. ………………………… ………………………..
………………….. ………………………… ………………………..
2. Kaykunata kichwa shimipi tikrachishun.
Tu papá qué nombre tiene? …………………………………………………
Cómo es el nombre de tu mamá …………………………………………………
Cómo se llama tu hermana? …………………………………………………
Qué nombre tiene tu hermano? …………………………………………………
Qué nombre tiene su hija? . …………………………………………………
3. Kanpa yuyaypi kay yuyayka imatak nisha nin. Mishu shimipi kan yuyayta
killkapay.
Ñukanchik ñawpa runakunapa kawsayta hapina kanchik. Mana shuk kawsaykunata
hapinami kanchik. Wawakunata, wamprakunatapash chashnami yachachinami kan.
…………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………
4. Tapuy shimikunawan shuk chakru killkayta rurashun. kipaka tullpushun.
.
5. Kay yuyaykunata kichwa shimipi, mishu shimipash kutichipay

Kanpa churika ima shutita charin ¿Tu hijo qué nombre tiene?

………………………………………......... ……………………………………….

Kanpa mamaka ima shutita kan ¿Cómo es el nombre de tu mamá

……………………………… ……………………………………….

Kanpa ushushika ima shutita kan ¿Cómo se llama tu hermana?

……………………………………………. ……………………………………….

Kanpa wawakunaka ima shitita charin ¿Qué nombre tiene tu hermano?

……………………………………………. ……………………………………….

Kikinpa kusaka ima shutita charin ¿Qué nombre tiene su esposo?

……………………………………………. ……………………………………….

6. Kay yuyaykunata kichwa shimipi kutichipay

Ima shutita charinki? ………………………………………………………………..


Maypi kawsanki ……………………………………………………………….
Mashna watata charinki ……………………………………………………………….
Piwan kawsanki ……………………………………………………………….
Maypi llankanki ……………………………………………………………….
Ima charinki ………………………………………………………………
Imashina kanki ………………………………………………………………
Imatak mikurkanki ……………………………………………………………..
Imapi rinki ……………………………………………………………..
Imarayku mana mikunki ……………………………………………………………
Maypi mikurkank ……………………………………………………………
Maymantak shamunki ……………………………………………………………
Maypitak pukllanki…………………………………………………………….
Maytak rirka …………………………………………………………….
Maytatak rirka …………………………………………………………….
Maymantatak rinki …………………………………………………………….
Maykan kampa shutimi kan ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,………………………………….
Maykantak hapirka ……………………………………………………………
Haykatak shamunkI ……………………………………………………………
Pitak rurarka ……………………………………………………………
Piwan karkanki ……………………………………………………………
Imakmanta rimanki ……………………………………………………………
Pitakcha llullarka …………………………………………………………….
Pitakshi shamurka …………………………………………………………….
Pitakchari apamushka ………………………………………………………….
Pikunalla kashka ………………………………………………………….
Pi puñurka ………………………………………………………….
Pimanta rimarkanki ………………………………………………………….
Piman kurka …………………………………………………………
iraykutak wakarka …………………………………………………………
Pipaktak kan ………………………………………………………….
1. 7. Kay yuyayshina shuk yuyaykunata rurashunchik ( Hagamos otros ejemplos).

-Ñuka churika kanchapi pukllarka

…………………………………………….… ………………………………………….
………………………………….…………… ………………………………………….

…………………………………………….… ………………………………………….
………………………………….…………… ………………………………………….

C. YACHAYKUNATA WIÑACHINA. Creación del conocimiento.


1. Shuk minkamanta shuk dramatización nishkata kichwa shimipi rimashpa
rurapay.

D. YACHASHKATA WILLANA.

Kay llankayta yachana ukupi rikuchipay.

TURTILLA RURAYMANTA RIMAY

Ñukanchikpa pachamamaka chay pawkar killapimi tukuy llullu murukunata ñukanchikman kun.
Tukuy runakuna chay murukunata mikunata kallarinchik, chaykunaka sumakmi kan. Wakin
runakuna ña walu sarakuna rikurikpika chay turtillakunata ruranata kallarinchik, tukuy walu sara
tiyak pachapipash chaykunata ruranchik.

Turtillata rurankapakka kay ñantami katinata charinchik. Ña pallana pacha chayakpi tukuy
runakunami sarata tipinkapak rinchik. Ña pallashka kipaka ñukanchikpa wasipi chay sarakunata
akllanchik, chay sara walukunata ishkushpa kutanchik. Kipaka kachi, kuchi wira, mishkilla
lulunkunawanpash chapuchishpa, makiwan ashtawan alli piktushpa chapuchinchik.

Ñukanchikpa kawsaypika kari runakunami kutan. Paykuna kutakukpi warmikunaka achka yantata
churashpa kallanata shayachinchik. Kipaka tukuy warmikuna chay kutata ashallata hapishpa shuk
muyuntin shinata ruranchik, achka makinchuta kutashpa turtillapa shunkupi churanchik. Chaytaka
mana rakutachu sakina kanchik ñañuta rurashpa ña kallana kunuklla kakpi hawapi shitanchik,
Kipaka shukman tikrachinchik, chaymanta turtillata hawamanta hapishpa alli kusankapak kallana
ukupi churanchik. Kipaka, ña kusashka kakpi ukumanta llukchishpa tukuylla kunukllata mikunchik,
shuk pilchipi yakuwan upyanchik.

Mana tukuchun mikunchik shuktak turtillakunataka shuk punshakunapi mikunkapakmi


wakachinchik

SHIMIKUNA.
Tikrachishun = traduzcamos
Tikrachipay = traduzca por favor
Kutichishun = respondemos o contestemos
Paktachishun = completemos
Kichwa llika = alfabeto kichwa
Huninakuy = conjugación
Tukuchiy = terminación
Sapi = raíz
Chikanyana= separar
Chiyanyashun = separemos.
Kay = este, estas, estos
Chay = ese, esos aquellas, aquellos, aquel
Riksichiy = presentación
Milkapi = en este cuadrado
Shimi = palabra o boca
Kay shimikunamanta = de estas palabras
Pikunatak = cuáles
Tinkichina = unir
Runapa ukku = cuerpo humano
Yachashun = aprendamos, estudiemos
Yuyay = frases u oraciones
Yuyaykunata = a estas frases u oraciones
Charichik shutiparantikuna = pronombres posesivos
Kipa = después
Sirikkaspi = línea
Chakru killka= sopa de letras
Imachikyuyayki = sujeto
Paktachik = complemento
Tantarinchik = nos reunimos
Murukuna = granos
Ñawpa rimay = cuento.

KAY RURAYKUNATA RURASHPA IMASHINA YARIRKANKI. MAY ALLÍ ,


MANA ALLÍ, ALLILLA –ALLILLA. Imashina kashkata kanpa uyata
shuyupay

YUPAYCHANCHIK
KAMAYKURINA (autoevaluación)

SHUTI ………………………………………………………………

KAY RURAYKUNATA RURASHUN

1. Kichwa llikakunata killkani.

…………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………..

2. Shutirantikunawan chunka yuyaykunata killkapay.

Shina.

Ñuka puñuni

…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………..

4. Kay yuyaykunata chay huninakuykunawan kichwa shimipi tikrachipay.

Yo como en la mesa. ………………………………………………………………

Usted vivió en Quito ……………………………………………………………….

Ustedes estudiarán en el colegio ……………………………………………………………….

Ellos caminaron en el cerro. ………………………………………………………………

El vendrá mañana ………………………………………………………………

5. Shuk uchilla riksirinata rurapay.


………………………………………………………………………………………………………..

…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………..

6. Kay napaykanata paktachipay

Alli……………………. Buenos dìas

Alli……………………… Buenas noches

…………………………… Cómo estás

…………………………… Hasta otro día

…………………………… Hasta mañana

Shuk hunkaykaman ……………………………

Shuk killakaman ……………………………


Mincha punchakaman ……………………………

7. Kay yuyaykunata kuska shutikunawan paktachipay

Loja ……………………..mi kan

San Lucas ……………………..mi kan

Ecuador ……………………..mi kan

Tenta ……………………..mi kan

Lagunas ……………………...mi kan

8. Kay tapuykunata kutichipay.

Ima charinki ……………………………………………………………………………

Imashina kanki……………………………………………………………………………

Imatak mikurkanki………………………………………………………………………

Imapi rinki

………………………………………………………………………………………………….
Imarayku mana mikunki
…………………………………………………………………………………………………
Maypi mikurkanki
…………………………………………………………………………………………………
Maymantak shamunki
…………………………………………………………………………………………………
Maypitak pukllanki
…………………………………………………………………………………………………
Maytak rirka
…………………………………………………………………………………………………

Maytatak rirka

……………………………………………………………………
Maymantatak rinki
…………………………………………………………………………………………………..
Maykan kampa shutimi kan
………………………………………………………………………………………………….
Maykantak hapirka
…………………………………………………………………………………………………..

Mashna watata charinki

…………………………………………………………………………………………………..

Hayka llankanki

……………………………………………………………………………………………………
Haykatak shamunki
……………………………………………………………………………………………………
Pitak rurarka
……………………………………………………………………………………………………
Piwan karkanki
……………………………………………………………………………………………………
21. Imakmanta rimanki
……………………………………………………………………………………………………
Pitakcha llullarka
……………………………………………………………………………………………………...

Pitakshi shamurka

……………………………………………………………………………………………………
Pitakchari apamushka
……………………………………………………………………………………………………..
Pikunalla kashka
…………………………………………………………………………………………………….
Pi puñurka
……………………………………………………………………………………………………...

Pimanta rimarkanki
……………………………………………………………………………………………………..

Piman kurka

…………………………………………………………………………………………………….

Piraykutak wakarka

…………………………………………………………………………………………………….

Pipaktak kan
……………………………………………………………………………………………………

9. - Kay rimanakuykunata kichwa shimipi tikrachipay.

Tú tienes el anaco negro

……………………………………………………………………………………………………..
Si, yo tengo el anaco negro
…………………………………………………………………………………………………….
Dónde lo compraste
…………………………………………………………………………………………………….
Lo compré en Saraguro?
…………………………………………………………………………………………………….
En cuánto lo compraste.
……………………………………………………………………………………………………..
Lo compré en 120 dólares.
…………………………………………………………………………………………………….

10. Kay yuyaykunata sumakta allichipay. (Ordenar la oración). S----- C-------V

Shina:

- Saragurupi kunan punchaka tushusha.

- Kunan punchaka saragurupi tushusha

- Shamurkankichu kanka kayna puncha

……………………………………………………………………………………………

Shamurkani kayna puncha, ari.


……………………………………………………………………………………….
Ruranchik Kapak raymita, kapak killapi
………………………………………………………………………………………..
Payka unkurka sasi killapi
…………………………………………………………………………………………
Charini chunka chusku watata.
…………………………………………………………………………………………

Mishki murukunata Rosaka achka rantirka.


…………………………………………………………………………………………
Sumakmi kan puka sisakunaka.
………………………………………………………………………………………..
Kullkiyaskkami shuk dólarka kan.
…………………………………………………………………………………………

11. Kay yupaykunata kichwa shimipi tikrachipay.

1278 …………………………………………………………………………….

4867 …………………………………………………………………………….

2567856 …………………………………………………………………………….

16 …………………………………………………………………………….

9000 …………………………………………………………………………….

67905 …………………………………………………………………………….

802 …………………………………………………………………………….

958675342 …………………………………………………………………………….

79400035 …………………………………………………………………………….

983527 ……………………………………………………………………………..

12. Kay yupaykunata mishu shimipi tikrachipay.

- Ishkay chunka kimsa. …………………………………

- kimsa waranka pichka patsak chusku chunka sukta …………………………………

- Ishkay patsak ishkay chunka kimsa hunu kimsa patsak waranka pusak patsak

………………………………

Ishkay patsak chusku chunka kimsa waranka ishkay patsak ishkay chunka ishkay.

…………………………….

Ishkay hunu kanchis patsak pichka chunka chusku waranka kanchis patsak chunka
pusak.…………………………….
Shukwaranka kimsa patsak ishkay chunka sukta …………………………….
Chuku chunka chusku ……………………………….
Iskn patsak ……………………………….
Psak waranka ……………………………….
ay yuyaykunata tukuy yachashka shimikukunawan paktachipay. Kipaka,
mishushimipitikrachipay.
Luisa osa……. yachana wasi….. yachakunkuna.
…………………………………………………………………………….
Allk… mikun
…………………………………………………………………………….
.aría wawakuna…… rirka
……………………………………………………………………………….
Chay wasi…. Manuelman rurakunkuna.
………………………………………………………………………………..
Sasi killa….. shamusha
………………………………………………………………………………..
Ñuka… ushushikuna….. pukllana…. Munan
………………………………………………………………………………..
Kaya………. Mashi Ashuku
………………………………………………………………………………..
Kayna puncha….. Loja……. Rrikani
………………………………………………………………………………..
Raymi killa…… Inti raymi…… ruranchik
…………………………………………………………………………………
Chawpi puncha…… mikurkanki……..
…………………………………………………………………………………
Hatunyaya……… mikunkuna (están comiendo).
…………………………………………………………………………………
Ushushi…….lla rirkakuna.
…………………………………………………………………………………
Kan masha…… chillay puncha…. Shamunka
………………………………………………………………………………….
Churanakunata rantirkanki……….
………………………………………………………………………………….
Mama……… mikunata rantinkapak rirka
………………………………………………………………………………….
Ñukapa lawshushi…… pukllan------- rirka.
………………………………………………………………………………….
José, Rosa, Manuel…….. Quito………. shamurkakuna.
…………………………………………………………………………………..

Kay yuyaykunata tullpukunawan paktachishpa kichwa shimipi tikrachipay.


Tu tienes los zapatos de color ……………….
Kanka yana ushutakunata charinki
Las flores…………………. Son hermosas
……………………………………………………………………………………
Los lápices son de color ………………..
……………………………………………………………………………………
Las cucharas son de color ………………..
……………………………………………………………………………………
Las plantas son de color……………………….
…………………………………………………………………………………….
Mi sombrero es de color ………………………
…………………………………………………………………………………….
La casa de ella es de color……………………
…………………………………………………………………………………….
Mi anaco es de color…………………………..
…………………………………………………………………………………….
La mesa es de color…………………………..
……………………………………………………………………………………..
Las manzanas son de color …………………..
……………………………………………………………………………………..
Chay shuti mikuykunamanta achka yuyaykunata rurapay.

Shina.

Wawaka achka mutita mikun.


--------------------------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
……………………………………………………………………………………..
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------------------------
SUMAK RIMAY YACHAY

Literatura

IÑINAKUNA

1.- Acacana urku puyuwan huma watarishka rikurikpika tamyankapak, mana kashpa
usyankapakmi kan.

2.- Nina tukyashpa rupakpika pipash paypa wasiman chayankapakmi kan.

3.- Achka ninakuru tutapi hatarikpika tamyankapakmi kan.

4.- Kuskunkukuna tuta wakakpika pipash wañunkapakmi kan.

5.- Sacha urpi unkuy unkuy nishpa wakakpika, maykan unkunkapakmi kan.

6.- waka hawapi llankakpi, sarukpipash kayka achka millayta churarishpa tamyachin
wayrachinpashmi.

7.- Wiwika Millmamanta churanakunata rurashkata llullu killapi takshakpika chay churanakunaka
utkami tukurin.

8.- Ñukanchik ñawpa yayakunaka kay iñinakunatami charishkakuna:

Misi rukuyashpaka kuskunkumi rurarin

Allku rukuyashpaka atukmi rurarin

Ukucha rukuyashpaka mashumi rurarin

Misi wasimanta llukshishpaka sacha misimi rurarin

9.- Chay kuychi turusapapi kakpi chaypi warmikuna sarushpaka chichumi sakirin.

10.- Kuykuna hukkushpa wakakpika shuktak runa paypa wasiman chayankapakmi kan.

TRADUCCIÓN.

1.- Cuando el Acacana está marrada la cabeza de neblina es porque va a llover o a escampar.

2.- Cuando la candela arde reventándose es por que va a llegar una visita.

3.- Cuando varios ninakuros se levantan de noche es porque va a llover.


4.- Cuando los búhos lloran de noche es porque va a morir alguien

5.- Cuando una palomita del campo llora diciendo unkuy unkuy es porque alguien se va a
enfermar.

6.- Cuando aúllan los perros por la noche es por que alguien va a morir

7.- Cuando se trabaja o se pisa sobre una waka , ésta se pone braba y hace llover y hace mucho
viento.

8.- Cuando la ropa hecha de lana de borrego se lava en luna tierna, éstos se terminan muy pronto.

El gato cuando se hace viejo se convierte en búho

El perro cuando se hace viejo se convierte en zorro

El ratón cuando se hace viejo se convierte en murciélago

El gato cuando se va de la casa se hace sacha gato

9 .- Cuando el arco iris está encima de un ciénego y sobre este pasa una mujer se queda
embarazada.

10. Cuando los cuyes lloran kuy kuy es porque alguna persona ajena a su familia va a visitar.

Recopilado y traducido por: María B. Macas.

NISHKAKUNA.

1.- Uyakunata rikunchik, shunkukunataka mana rikunchikchu.

2.- Ñawikunawan mana rikushpaka, shunkuka mana llakinchu.

3.- Yakuta mana upyashpaka kallpachun sakiy.

4.- Kikin Shuwa kashkaka paypa kikin shunkumantami urmarin.

5.- Llullayka hilluymanta ashtawan utka urmanmi.

6.- Pimi achka kullkimanta riman, warakunata rantinkapak kullkita mana charinchu.

7.- Wawa wakashpaka chuchunmi.

8.- Misi puñukukpika, ukuchakunaka purinmi.

9.- Pimi utka hatarin, apunchik ashtawan yanapanmi.

10.- Shimi wichkashka kakpika chuspika mana yaykunchu.

11.- Pipash piman llankashkata mana yachanchu.


Traduccion

1.- Caras vemos, corazones no

2.- Ojos que no ven corazón que no siente

3.- Agua que no vas a beber déjala pasar

4.- Cada ladrón juzga por su corazón

5.- El mentiroso cae más pronto que el ladrón

6.- El que habla de millones, seguro que no tiene para calzones.

7.- Niño que llora mama

8.- Mientras el gato duerme, los ratones se pasean

9.- Quién madruga dios le ayuda

10.- En boca cerrada no entra mosco

11.- Nadie sabe para quién trabaja

ÑAWPA RIMAYKUNA

LAMAMAMANTA ÑAWPA RIMAY.

Wakin watakunapi, shuk lamamaka, shuk laushushiwan kikinpa ushushiwanpash, ishkay


wawawan kawsashka. Paypa laushushiman aychayakullatak mikuchun kushkashi. Shinapash
kikinpak ushushiman sumak mikunata achka aychawan kushkashi. Chayrayku laushushika
unkushka, irkipash kashkashi.

Shuk punchapika lamamaka shuk wiwikatami lluchushka ninkuna. chay wiwapa chunshullikunata
mayllankapak kachashka. Shinapash wawaka takshakukpi chay chunchullikunaka mayupi atishpa
rishka. Laushushika wasiman tikrashpa lamamaman willashkashi.

Chay chunchullikunaka ñukapa makimantami atishpa yakupi rirka nishkashi. Lamamaka achkata
millarishkami. Kipaka kay wawata shuk kukayuwan hatun hichushka wasiman chaypi puñuchun
nishpa apashka. Kay wawaka shuk misitallashi paywan apashka.
Kay Wawaka tutapi payppa misiwan kukayuta mikushka. Chawpi tutapi achka supay chay
wasiman samarinkapak chayashka. Chaymanta chay misika utka hatarishpa punkupi shayarishka
nin. Chay pachapillataK shuk supayka wawata apana munashka. chay misika ukuman kullkita
shitay nishpa kutichishka. Tukuy supaykunami ashtawan kullkita shitashkakuna nin.

Chayka shuk kari atallpa takishka. Shuk supayka maykan kari atallpatak takikun nishpa tapushka,
misika kari yurak atallpami takikun nishpa kutichishka. Supayka chay kutichiwan, chay kari
atallpaka ñukapami kan, nishka. Kipaka, kay supayka yana kari atallpa takikpi chaypash ñukapami
kan, nishka. Kipaka shuk supayka kari paku atallpa takikpi, ña punchayakunmi nishka. Tukuy
supaykuna chay kari paku atallpa takishkamanta utka punchayanka nishpa kallpashpa
llukshishkakuna nin.

Shuk puncha pakarikpi lamamaka chay hatun hichushka wasiman rishka. Kay wawaka
chinkashkachu chay supaykuna mikushkachu yuyarishka. Shinapash chayashpaka wawa paypa
misillawan tiyakushkata rikushka chay ukuka kullki huntami kashka nin.

Kay warmika chikikuyta charishpa, paypa kikin ushushita chay wiwika wañushka chunchullikunata
mayllachun kachashka. Kay wamraka chay nishkata rurankapak rishka paypa yuyaymanta
chunchullikunata yakupi richun sakishka. Paypa mamaman chay chunchullikuna yakupi
rishkamanta willankapak shamushka.

Chaymanta kay mamaka paypa laushushiwan rurashkata chashnallatakmi kikinpa ushushiwan


rurashka. Chay hatun hichushka wasipi shuk misillawan wichkankapak rishka. Wamraka tutapi
paylla kukayuta mana misiman kushpa mikushka. Ashun wiwataka karuman waktashpa
kachashka.

Mamaka shuk tuta pakarikpi chay hichushka wasipi achka kullkita tupasha yuyarishpa rikunkapak
rishka. Chaypika ima mana rikushkachu achkata mancharishkashi. Ashalla yawarlla tukuy ukupi
hichashka kashka. Kay warmika kikinpa ushushi mana maypi rikurikpi ashtawan wakashpa paypa
wasiman tikrashka.

ALLI YUYAY

Mana achka chikikuytachu charina kanchik, chay imakunata charishpa kawsankapakllami kushilla
kana kanchik.
KURI ATALLPAMANTA ÑAWPA RIMAY

Mama Teresaka mama Inocencia Guayllas willashkata ñukaman chashnallatakg willarkami.


Mama Inocencia payka hachikunawan kawsashkata willashkashi. Paypa hachi warmi María
shutimi kashka, paypa kari hachika Manuel Andrade shutimi kashka. Paykuna ishkantinn
sawarishpa kawsashkakuna. Kay kusaka Cariamanga llaktapi chay makinchuta katunkapak rik
kashka. Payka mama Inocencia Guayllaswan chay wasipi sakirik kashka.

Mama María shuk punshapika wakrakunata rikunkapak kapinkapakpash rishkashi, ña kapishpa


kipa chay makinchuta rurashkami, Kipaka shuk mankapi sakishka. pay pachalinata kipishpa
tupuwan sakishka, payka sacha kuchunkapak rishkashi. Tikrakpi, pay pachalinata hapikpi shuk
kuri atallpa chaypi kashka. Chayta kikinpak wasiman apashka nin. Wasipi chayashpa chay
atallpata shuk mushuk mankapi churashka. Chay atallpaka tukuy punchakunami shuk lulunta
churak kashka, chay lulunka kullki urmak shina urmana kashka nin. Pay kusa shamukpi tukuyta
willashkashi.

Chaymanta achka kullkita charishkakuna, kay kusaka mana Cariamanga llaktaman katunkapak
rishkashi, Kipaka achka kullkita charishpa tukuy apiwman hillaykunata rurachun kachashkakuna.
Paykunaka ishkanti kikin apiwpi sikashpa purik kashkakuna, Shuk runakunaka kullkita
mañankapak shamukpi. Paykunaka mana mañachinata munashkakuna nin.

Shuk punchapi chay kuri atallpaka chinkarishkami nin. Pitakshi shuarka yuyarishkakuna.
Chaymanta kullkika tukurishpa rishkashi. Kipaka kay warmi wañushkashi nin. Pay kusaka mana
kullkita panpachinkapak charishpa achka allpata katushka. Kipaka pay wañukpi nima mana
kullkika payta panpachinkapak tiashka nishkakuna.

Shuk runakuna ñukanchipash chay pachalinata tupuwan kipishpa sakishun shuk kuri atallpa
tiyachun nishkakuna. Mana piman chayka rurarishkami. Tayta Juan Danielka ichapash mana
rikurinka chayka shuk pachapilla achka kullkita kun . Kipaka tukuy kullkika chariykunapash
tukurinmi nima mana sakirin, wañunkapakpash mana kullkita charinchik nishkashi. Chashna mama
Inocencia Guayllaska willakkashka.

LA GALLINA DE ORO

Mama Teresa Guayllas cuenta lo que le ha contado mama Inocencia Guayllas. Dice que ella
acostumbraba acompañar a sus tíos María y su esposo Manuel Andrade. Él iba a vender quesillo
en Cariamanga. Cuando ella sabía irse a las vacas y después de ordeñar dejaba el quesillo
cuajando en el balde, su vayeta ha dejado enredando con el tupu y se ha ido a pelar monte.
Cuando regresó y quizo coger la vayeta encontró una gallina de color amarillo. La había llevado a
la casa ha puesto en una olla nueva; esta gallina cada día ponía un huevo que caía sonando
como caer plata. Cuando regresó el esposo le había contado lo que ha sucedido. Con esa plata
mandaron hacer todos los aperos para los caballos para andar los montados los dos, a mas de
eso mandaron a hacer algunas herramientas de plata. Como tenían mucha plata él ya no se
dedicaba al negocio. Cuando le venían a pedir dineros, ellos lo negaban diciendo que no tenían,
por lo tanto no prestaban.

Cierto día la gallina se había desaparecido, los esposos pensaron que alguien se ha robado,
entonces, como ya no había huevos de oro, ellos ya carecían de dinero. Después cuando se
murió uno de los dos no tenían recursos para el entierro; por lo tanto había que vender terrenos
para tener dinero. Después de un tiempo de igual forma se murió la otra pareja, que para
trasladarlo tuvieron que recolectar una cantidad todos los que vivían en ese sector. Dicen que
conversaban unos con otros y planificaban para poner el reboso enrredando un tupu, para ver si
se aparece la gallina de oro; lo hacían pero no daba resultado a nadie, por tal razón Tayta Juan
Daniel ha manifestado que mejor es que no aparezca nada porque eso enriquece solo por un
tiempo y después deja en la ruina.

CAÑIPA HATUN RUMIMANTA ÑAWPA RIMAY

Chay Cañi ayllu llaktapi shuk hatun rumika chay kawsak runakunapa riksishkami kan. Chayka
Cañiman rishpa chay mayu kuchupi sakirin.

Ñuka kusapa hatun mama Cayetana nishka, payka Catalina Sarango Chalán shutimi kashka,
payka chashnami willashka.

Pay wawarak kakpika paypa yayakunaka winkukunata sakishpa chay wasita rikuchun
sakishkakuna, kay wawa, chay chawpi chishipi winkukunata mana paypa makipi charishpa achka
manchayta charishk, paypa yayakunaka waktanka nishpa. Tukuy ñanpi purishpa ashtawan
mashkashka, chay hatun rumi kuchuta yallikukpi shuk kari runa tupashpa, paypa makiwan chay
hatun rumita unanchishpa winkukkunata mashkakunkichu nishpa tapushka, rikuy chaypimi kan
winkukunaka nishka, Kay wawa rikukpi chay hatun rumipi shuk hatun punku paskarishkami chay
hatun rumi ukupi achka winku chita wallpapash, chikanyaypa rikurishkashi. Chay ukuka kuri shina
llipyashka. Kay wawaka chayta rikushpa chay runa nishkata mana rurashpa achkata kallpashpa
kikin wasiman rishka.

Ña chishi kakpika, paypa yayakuna wasipi chayakpi payka chay llakita wakashpa willashka,
paykunaka mana iñishkakunachu kanka hatun rumi kuchupi pukllakushkankimi chayrayku
winkukunata hichushkanki, paykunaka chay hatun rumi ñanta yallishpa shuk winkukunata
tarishkakuna chaykunata paykun wasiman apashkakuna chay winkukunaka paykunapak
kashkata willashkashi.

María Macas.
KILLKAK

Anda mungkin juga menyukai