Constitucion de RBV 1999 Wayu

AJUTKAJAWAA YAAJAT YAA SNAIN AKUMAJAA PTCHI LALAASJAT
T LALAASKAA PTCHI SULUU OUMAINWAA MLOUSUKAL WOLIWARIAANA WENESUEELA

(WAYUUNAIKIRUU)
1999
REPBLICA BOLIVARIANA DE VENEZUELA MINISTERIO DE EDUCACIN, CULTURA Y DEPORTES VICEMINISTERIO DE ASUNTOS EDUCATIVOS DIRECCIN GENERAL DE NIVELES Y MODALIDADES DIRECCIN DE EDUCACIN INDGENA
Versin al wayuunaiki JORGE POCATERRA AAPSHANA, 2003 Asesora antropolingstica ESTEBAN EMILIO MOSONYI Asesora cultural Noel Pocaterra Uliana
Con el apoyo del PROGRAMA DE NACIONES UNIDAS PARA EL DESARROLLO
Presentacin
Es una buena noticia para la revolucin bolivariana, asentar el texto constitucional en las piedras imperecederas de la oralidad que han fraguado las primeras lenguas de este continente. Y corresponde la oportunidad a un idioma del tronco lingstico arahuaco. Traducida ahora al wayuunaiki, en el esfuerzo sostenido y paciente del profesor Jorge Pocaterra Aapshana, actual Director de Educacin Indgena del Ministerio de Educacin, Cultura y Deportes, cuyo titular es el profesor Aristbulo Istriz Almeida, de claro y orgulloso ancestro afro-indo-hispnico y barloventeo de pura cepa. La Guajira, pennsula de los hablantes del wayuunaiki, es tierra de poetas como Ramn Paz Ipuana, Miguel Angel Jusay y de luchadoras como la diputada Noel Pocaterra Uliana, actual segunda vicepresidenta de la Asamblea Nacional. Magnfico precedente para una Constitucin Bolivariana que fundada en el espesor de las tres races, al reconocer los derechos originarios, histricos y especficos de los Pueblos Indgenas de Venezuela, por primera vez en la vida constitucional del pas, asume a la nacin en su unidad y diversidad multitnica y pluricultural, desde un marco filosficojurdico intercultural, con profundo sentido de justicia y equidad para todos los pueblos y culturas constitutivos de la venezolanidad. Esta traduccin de la Constitucin Bolivariana al wayuunaiki, interpreta el reclamo de cinco siglos que tienen los Estados y sociedades nacionales con sus primeros habitantes, entendiendo adems que por boca del aborigen hablan 20 mil a 40 mil aos de historia, silenciados y reprimidos por la colonizacin; traducidos a un infeliz colonialismo interno cuando nace la Repblica, traicionada en la mdula espinal del proyecto independentista bolivariano. El proyecto independentista e integracionista busc la consolidacin de la Gran Colom-
LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA
bia y el Congreso de Panam en la senda de un Nuevo Equilibrio del Universo. Ideales traicionados por Pez y Santander en manos de la oligarqua y que posteriormente encontraran su coronacin con Sarmiento y Alberdi en el Cono Sur, al renegar en la forma ms grotesca y escandalosa de los orgenes indgenas, africanos e hispnicos de este continente. No es casual que al llegar Pez a la Argentina, Sarmiento lo reciba con alborozo y lo premie con una pensin vitalicia. As como nosotros hacemos aqu la autocrtica histrica a Pez y Santander, esperamos que los nuevos independentistas del Cono Sur, lo hagan tambin sobre las inconsecuencias histrico-culturales de Sarmiento y Alberdi. Porque el primer deber de la interculturalidad americana, como bien lo plasman hoy los Cuadernos para la emancipacin, de Buenos Aires, inspirados en Bolvar y San Martn, es el reencuentro con nosotros mismos. Lo cual significa que la autocrtica solicitada ha comenzado. Correspondi a Jos Mart hacer en su tiempo la crtica ms radical a la dicotoma civilizacin o barbarie de Sarmiento, convertida en la columna vertebral de la dominacin cultural de este continente, sobre la cual se asentara la dominacin poltica, econmica y social anglonorteamericana. Olvidando que el Acta original de la Independencia del Ro de la Plata est escrita en quechua y que hoy perdura en Argentina un amplio sector criollo quechuahablante, adems de 14 pueblos indgenas, con lengua y cultura propia. Oportuno es recordar que el Uruguay, el nico pas continental donde fue exterminada la poblacin indgena, el ao pasado, despus de incorporado Guaicaipuro al Panten Nacional el 2001 (en su primera fase), repatri desde Francia los restos del Cacique charra Vaimaca-Per para trasladarlos al Panten Nacional de Montevideo(*). Baste recordar aquella advertencia lacerante del apstol Jos Mart, sealando que Amrica no caminar sin el indio. Algo tambin sugerido desde los primeros das de la conquista y prolongado en el pensamiento crtico europeo a travs de
(*) La segunda fase del Proyecto Guaicaipuro en el Panten Nacional (2001-2004) consistir en un monumento a Guaicaipuro, alusivo a la indianidad americana y ser asumido como un SANTUARIO A LA MADRE TIERRA POR LA PAZ DEL MUNDO Y UN NUEVO ORDEN PLANETARIO En una ceremonia ecumnica planetaria se incorporar un puado de tierra de los pueblos indgenas de todos los continentes.
PRESENTACIN ~ HUGO CHVEZ FRAS
Montesinos y Las Casas. Y como pudo recordrnoslos en tiempo reciente el Padre Camilo Torres: en Amrica no habr revolucin si no despertarnos el fermento revolucionario de los primeros cristianos. En pleno siglo XVI Las Casas reivindicaba todos los idiomas indgenas locales. Despus Bolvar comenzara afirmando el estudio del quechua en el Per. Hoy somos para gloria de Las Casas y Bolvar, constitucionalmente, no slo un pas multitnico y pluricultural, sino tambin multilinge, donde el castellano y los idiomas indgenas locales son tambin oficiales. Ya lo haba advertido Tpac Katari cuando lo sorprendi la muerte: Volver! Volver y ser millones! Jos Mart en su indianismo irreductible planteaba: Con Guaicaipuro y Paramaconi, con los desnudos y heroicos caribes hemos de estar y no con los cascos que los pisotearon, ni con las cuerdas que los ataron, ni con las espadas que los degollaron. Otra cuestin cardinal es la originalidad de nuestro continente reclamada por el maestro de maestros: inventamos o erramos. Es una demanda actual y no del pasado. Y tampoco a partir de cero: Ms vale comprender a un indio que a Ovidio. Si entendemos en sus mltiples lneas el proceso de la interculturalidad, lejos de negar el derecho a ser originales, lo reivindica. La interculturalidad comienza como un autorreconocimiento dentro del proyecto histrico multisocietario. Y como lo recordara recientemente ese brillante intelectual uruguayo, Eduardo Galeano: es imposible Ser como ellos (Estados Unidos y Europa). Seamos nosotros! Nosotros, que hoy asumimos en positivo en la nueva Constitucin, multitnica y pluricultural: somos al mismo tiempo indgenas, afrovenezolanos, criollos, mestizos-mltiples, hispanoamericanos, iberoamericanos, eurovenezolanos; llaneros, andinos, amaznicos, guayaneses, caribeos!, en nuestras referencias geohistricas y regionales. No vamos a quedarnos en una permanente auto negacin cultural para prolongar la confusin de identidad de este continente. El carcter multisocietario de la Constitucin es el lazo contemporneo entre el bolivarianismo, la indianidad, el afro americanismo y el criollismo crtico y plural, los euroamericanismos y todos los hilos conductores del hispanismo
con lo guanche-canario, la herencia rabe y otras mltiples herencias euroasiticas y africanas. Atravesando la interculturalidad la equidad en las diferencias de gnero en cada cultura. Por eso la nueva Constitucin de la Repblica Bolivariana de Venezuela es la herramienta de la revolucin cultural, complemento insustituible de la revolucin poltica, econmica y social, pacfica y democrtica. De all que, el nuevo currculo no es eclctico, ni es un sincretismo. Afianza personalidades individuales y colectivas. Es bolivariano-intercultural, abierto a todas las corrientes de pensamiento nacional y universal. Parte nuestra Constitucin de un marco filosfico-jurdico integral y claro, con una lgica interna, radicalmente distinta a las anteriores, sin perder su relacin de continuidad. Por eso no se puede tomar la Constitucin por retazos. Hay que tomarla en sus especificidades multisocietarias y en sentido amplio del proyecto comn, desde su unidad. Cada pueblo o grupo humano puede asumir la Constitucin como la Carta Magna que regula nuestra convivencia, desde su marco filosfico particular, sin perder la visin de conjunto; sin menoscabo de la pluralidad lingstica, jurdica, tnica, cultural, religiosa y diferencias de gnero. Vale decir, sin detrimento de su unidad multisocietaria. Porque la interculturalidad no es una tcnica antropolgica selectiva para promover la aculturacin e imponer el discurso nico del neoliberalismo o cualquiera otro, del lado de la liberacin. Es la posibilidad de salir a flote en los grandes ocanos del planeta con nuestro propio rostro, nadando contra la corriente. Es el dilogo de civilizaciones, pero partiendo del encuentro con nosotros mismos y no al revs. Un idioma es un mundo que se abre ante nuestros ojos. Ms que una cosmovisin es cosmovivencia, instrumento de una Carta Magna, de un modo de convivencia, asiento de un modelo de consenso que debemos encontrar en la accin poltica. Es el cdigo lingstico matriz al cual estn referidos los dems cdigos y universos simblicos de un pueblo milenario: la poltica, el derecho, la economa, la organizacin social y familiar, el modelo de adaptacin a la tierra y el agua y a toda la cultura. Idioma tambin alude calendario y visin del mundo. Lo primero que el conquistador trata de
PRESENTACIN ~ HUGO CHVEZ FRAS
cortarle al colonizado es la lengua. Henry Lefebre en su Manifiesto Diferencialista de la dcada del 70, vi en la religiosidad de la gente un importante referente de resistencia cultural frente a la camisa de fuerza de la homogeneizacin. Pero olvid la lengua. Por eso, no pertenece a la civilizacin del ocio la traduccin de la Constitucin Bolivariana a una lengua indgena viva. Y como sigue viva la lengua de Guaicaipuro, es probable que maana nos sorprenda el destacado lingista Esteban Emilio Mosonyi con una nueva traduccin de la Constitucin en el idioma caribe del Lancero de los cerros, del cual muchos hablantes hoy forman parte activa. Ensense primero las lenguas vivas, apuntaba Bolvar. Y vivos estn los pueblos indgenas caribes, arahuacos y de lenguas independientes y la lengua de Guaicaipuro. La independencia deca Bolvar, es el primer acto de cultura. En el caso que nos ocupa, se trata de la autodeterminacin y autoafirmacin de su modo de vida del proyecto histrico bolivariano, nacional y multisocietario. El idioma es el nudo donde se atan en un abrazo insustituible la naturaleza y la cultura. Es el abreboca de la cultura, como obra humana dicen los tericos del lenguaje. Donde se encuentran el mito, la historia y la utopa, como hijos de un mismo quehacer civilizatorio. Desde sus orgenes ms remotos, pasando por la conciencia de lo que somos, hasta hacer puente con el modelo ideal: hacia dnde vamos! Y en este caminar indetenible aparece tambin la ciencia como mtodo operativo, como estrategia para abordar el futuro. Hay que unir el mito a la ciencia, deca Maritegui. Y as, las lenguas naturales, le dan un nicho sorprendente a las lenguas formales. Entonces, cada pueblo tiene una lgica interna, en correspondencia con su lengua materna. Y una matemtica que en las lenguas de tradicin oral como el wayuunaiki, adquiere diversos coloridos en su expresin geomtrica, sea en los tejidos o en alguna otra manifestacin simblica. Tejidos de waleker para alumbrar con vivos colores el paisaje semidesrtico. Y una lengua shamnica, de carcter sagrado. Por eso no es de extraar que los pueblos indgenas de Amrica y del mundo, estn hoy a la vanguardia silenciosa de la actual revolucin de las
comunicaciones y paradgicamente, en la exclusin social y humana al mismo tiempo, como pueblos colonizados. Pero son vanguardia indiscutible e indetenible de una nueva revolucin cultural y educativa a escala planetaria. Y as, las filosofas indgenas, deben ser tambin integrantes de nuestras filosofas de la praxis, en cuanto economas de la vida. Esas economas de la vida, son asideros de los humanismos csmicos y del renacimiento cultural e intercultural frente al afn desmedido y depredador del neoliberalismo salvaje, que pretende someternos a la camisa de fuerza de la homogeneizacin cultural y humana, en nombre de una supuesta globalizacin y de una universalidad europocntrica. Y que ms all de la negacin de nuestros pueblos, involucra tambin la negacin del propio Occidente. El ms grande escndalo lo constituye hoy la reduccin de la cultura occidental a su propio modelo de ciencia y tecnologa manipulado por las leyes del mercado. Y lo que es inherente: la pretensin de sustitucin global de la bisfera por una tecnsfera, negando a las nuevas generaciones del planeta la continuidad de la vida y la reproduccin de sus mltiples lenguas y culturas. De all el profundo significado de trasformar el 12 de octubre en Da de la Resistencia Indgena, recogiendo el eco de todos los excluidos del planeta, dentro de la unidad y diversidad cultural y humana, pasando por nuestra autoafirmacin americanista y caribea. Estos esfuerzos, como el presente del profesor Jorge Pocaterra, tendrn sentido en la medida en que se articulen equipos de trabajo en funcin de operativizar los derechos histricos y especficos de los pueblos indgenas y se asuma la interculturalidad como principio rector del proyecto nacional multisocietario y bolivariano.
Hugo Chvez Fras Presidente de la Repblica Bolivariana de Venezuela

Caracas, julio de 2003
10
Sobre la importancia de la traduccin de la Constitucin Bolivarana al wayuunaiki

[IDIOMA WAYUU]
El profesor wayuu Jorge Pocaterra, Director de Educacin Indgena, hizo una labor encomiable al traducir a su idioma nuestra nueva Constitucin en su totalidad. Ello supone un esfuerzo intelectual considerable, por cuanto esta cultura indgena, as como el idioma que le sirve de vehculo expresivo, manejan a veces categoras totalmente distintas de las occidentales; lo cual en modo alguno significa inferioridad sino una lgica y enriquecedora diferencialidad sociocultural. El propio valor simblico de la traduccin es de suyo muy grande, pero su significacin va mucho ms all. A partir de ahora, centenares y millares de indgenas wayuu se reunirn peridicamente en talleres y otras modalidades de autoestudio para discutir y conocer con prioridad esta Constitucin, que les garantiza sus derechos individuales y colectivos como ninguna otra Carta Magna en la historia de la Repblica. Estas actividades se realizarn tanto en idioma nativo como en castellano, a fin de penetrar en todos los vericuetos conceptuales de este notable instrumento jurdico y poltico. Aparte de lo expresado, este material traducido presenta otras proyecciones a cual ms prometedoras. Es una forma magnfica de contribuir por la va de los hechos a la verdadera oficializacin, no solo terica sino prctica, del idioma wayuu, para lo cual es imprescindible poder contar con este texto fundamental de la Repblica, adems de los consabidos materiales didcticos y otras lecturas y programas meditico de diversa naturaleza. Por ello, es de la mayor urgencia elaborar otras traducciones de nuestra Constitucin Bolivariana, a cada uno de los treinta y tantos idiomas autctonos que por fortuna existen en el pas. Ciertamente, la mera posibilidad de llevar a feliz trmino estas nuevas versiones de la Carta
11
Magna en lenguas autctonas desmiente de manera tajante el arraigado prejuicio de quienes todava sostienen que los pueblos indgenas son poseedores solamente de dialectos rudimentarios, sin capacidad expresiva y de un limitado nivel de abstraccin. Por otra parte, la traduccin del texto constitucional que hoy presentamos constituye un fiel testimonio de que los derechos culturales y lingsticos de todos nuestros pueblos autctonos se estn materializando en forma rpida y concreta, en vez de limitarse como algunos escpticos crean a una de las tantas declaraciones de principios tan propias de nuestra vida republicana. Pero aqu nos incumbe hacer otro sealamiento casi ineludible. Mucha gente podra pensar que estas treintas o ms traducciones exigirn demasiado tiempo, dinero e incluso otros recursos, que bien podran invertirse en la solucin de otros problemas y la cobertura de necesidades, algunas de ellas verdaderamente prioritarias. A este sealamiento, hecho tal vez de buena fe mas sin conocimiento de causa, debemos salirle al paso con mucha firmeza y sin ambigedades. Contrariamente a lo que pudiera pensarse, este tipo de labor no presenta un gasto sino una inversin de amplio inters colectivo hecha por las mismas comunidades. En la medida en que los pueblos indgenas se preocupen por promover su cultura y hacer valer su idioma, ellos se irn organizando segn las pautas y requerimientos de todas las reas posibles de un desarrollo sostenible y autogestionario. En otras palabras, los esfuerzos de orden cultural y lingstico repercuten necesariamente ello est ms que estudiado en esferas tales como la vida econmica, el mejoramiento del nivel de salud y salubridad, la reorganizacin de las comunidades y hbitat conforme a la aspiracin de estos pueblos injustamente relegados hasta hace poco tiempo, y que hoy adquieren una visibilidad y un rol histrico cada vez ms trascendentales. Esteban Emilio Mosonyi
Caracas, 11 de junio de 2003
12

SIKALEERIA PTCHIKAA
Na wenesueelajeewaliikana napushuaaleeya naainmaaluu snain akumajaa nakuaaipa snainje stchin natjala jee nachuntataain kaaliaa nmin Maleiwa jee smaawaa weinshi t kamaaitkaa nukuaipa wapleerua chi taashikai atuma wakuaipa suluu woumain Simon Woliiwat jee msjaa namliala jee yalayalaa natuma na wayuu watuushinuu kamaaina waplapnaa jee na achajaakana paala sukuaipa namaa na akumajakana mapaaya wanee mma taashis smaa lalaain shia shimiiwaa, kaluuinnakana waya. Shia achajaanakajaa main sukumajnuin sukuaipa mmakaa suchukuaa spla eeinjatin wanaawajirawaa smaa kajutaa sutuma wayuu spshuaa, eewaa smaa apashaa snain kasakaa spshuaa jee maimajirawaa akuaipaa, suluu wanee mma alaleerin saain skajee kajutaa anaaluumaa, kaluujeeinjatkaa sukuaipa shiyataaya mmakaa atumaa, smaa kottiraain shikiijee suluwataaya, kajutshaanakaa atuma sukuaipa t taashaakaa, t akataluuwaakaa akuaipa, t anaakaa, t
13
kaaliajirawaakaa jee msjaa kachinjatin t anaatiaakaa akuaipa smin wayuu spshuaa joolujutu jee na wayuu eejeenakana wachikijee watta kai ; eewalaiwa kajutuin t wayuuwaakaa jee t kataakal ou, kajutuin t ayatawaakaa, kajutuin sukuaipa wayuu, kajutuin t ekirajawaa jee atijaa karalouta, kajutaa anaaluumaa smin wayuu spshuaa jee msia wanaawajirawaa smaa nnojoluinjatin ennaa aminwaa; spla eeinjatin aleewaa sutuma mmakaa supushualee jee katchinjatin t kottaakaa sutuma t mmakalirua, snain nnojolinjatin wanee mma ennin amin jee msjaa kajutajatin atumaa t saainrakaa wanee mma shimiiwaa, eere kajutaawan wayuu supushuaa, eein t wanaawaakaa supaapnaa mma, anainjatin t mmapaakaa jee msia kajutajatin t eekaa smaana wayuu suluu maakaa spshuaa. Skajee stchin t ptchi akuyamajskaa paala main smaayalee paainwashiin wayuukana napshuaa suluu mmakaa, skajee snainjeejatin ajutkajawaa Mlousu Yaajat yaa snain anoutiraa shikii putchi, smaa sujutunuin oou natuma wayuu jee msia anaamaajatin ssakiria spleerua. Neitaakalaka t makat ptchi yaa:
LALAASKAA PTCHI
WANEE SHIKIIJEE
SNOUTIA PTCHIKAA
Akjiaa 1. Wenesueela wanee mma jooluu nnliamaas woliiwat, ees spla kaikat spshuaa snain maakaluujuin sutuma t taashaakaa smaa lalawaa shimiiwaa jee shiitataalain shikiisin sukuaipa jee t sujutkaa taashaa smin, smaa wanaawaa, kajutuu anaaluaumaa jee t anaakaa spaapnaa mma, shiajaa t niikanainkaa npaalain Simon Woliiwat, chi ataashijaikai mma.
14
Sujutajat weinshi mmakaa t, t taashaakaa, t waneejataakaa, t lalawaakaa akuaipa shimiiwaa, waneeseein sukuaipa snain mmain jee msjaa saainrajatin t anakat smin wayuu spshuaa yaajat yaa. Akjiaa 2. Wenesueela akumajaas spla eeinjatin suluu waneepia wanee wanaawaa smaa kajutaa mlou anaaluumaa, kaluujeeinjatkaa ajuitin saanasia akuaipaa, makatka t kataakaal ou, t wayuwaakaa, t taashaaka, t kajutaakaa anaamaaluu, t wanaawaakaa, t aleewaakaa, t paainwaakaa, t palajateewaakaa atumaa naali wayuu, t slaleeriakaa saain wayuu jee msjaa t kajutujirawaakaa snain aainraa kasa spshuaa. Akjiaa 3. T slauleeriaka mmakaa splajat kaaliain wayuu smaayalee kajutaa suulia joowaa, wanaawaa snain achajawaa sukuaipa t acheknakaa apashii, eeiwa wayuu kottin smaa anaa snain akjaa sukuaipapala anaa jee t anakaa anainjee wayuu spshuaa, ayatinjatin sukuaipa t shikiijeekaa ptchi, ajutuu, aaliaa suluukoo t lalaaskaa ptchi. T atjaakaa smaa ayatawaa shia choujaakaa main spla ayatinjatin sukuaipa t akjnipakaa achiki. Akjiaa 4. Sukuaipa t aluwatawaakaa suluu t mmakaa wenesueela nnliamaakaa jooluu Woliiwat peipaawas snain kakataawain suluwataaya, ounusu sukuaipa skajee shikiijejat t lalaaskaa ptchi jee msjaa ayatinjatin spshaa t sukuaipakaa snain waneesin mmakaa, kottinjatin kaaliajirawaa, aleewaa, kottirawaa, kasljinjirawaa smaa kayataainjirawaa. Akjiaa 5. T shikiiskaa lalawaa snainjees wayuu supushuaa, skajee t sukuaipakaa sutuma t lalaaskaa ptchi smaayalee eekai anaatiaa ajuitin snainjee, jee msjaa suutpnaa ajutaa sukumajakaa akuaipa t lalaapia aluwataanakaa aluujee.
15
T lalaapiakaa aluwataanakaa aluujee eitaaushi sutuma wayuu spushuaa, nanainjeinjatkaa shia na wayuukana. Akjiaa 6. T sukuaipakaa aluwatawaa suluu mmakaa wenesueela nnliamaakaa jooluu woliiwat spushuaa smaayalee t shiipakalirua suluu lalawaa, ms smaa ayatinjatinya tamuinreeya shia wanaawain smaa kajutujiraain akuaipaa, eejiraain snain kasakaa spshuaa, kakataawajiraain, pachukuajiraain, kayataainjiraain, maimajiraain jee msia saakajeennajatin eekai mojuin suluwataaya. Akjiaa 7. T lalaaskaa ptchi shia soushikaayasnaatia kasakaa spshuaaya. Ounusu sukuaipa wayuu spshuaaleeya jee t laulaapiakalirua skajee t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 8. T snakaa kuluut shiaawashekaa mmakaa wenesueela maloukats, yuuis jee ishos; t shiiirainkaa Yalets saashiain woumain jee msjaa t shejeetshikaa shia shiaawashikaa mmakaa kaluukaa waya. T shikiiskaa lalawaa, shia akumajinjatkaa t sukuaipakaa jamaluuluin shia jee msjaa kasaplajatin shia. Akjiaa 9. T anikii kajutskaa suluu mmakaa t shiajaa alijunaiki. T nanuikikal wayuu napshuaa kajuts namuinyaasa jee msia shia kajutuinjat supaapunaa wenesueela, sukajee akuaipaain shia yaajeewal yaa jee sukuaipainjaa shia wayuu sumamuinree mma.
16
PIAMA SHIKIIJEE
SNAINJEEJAT MMAPAAKAA SMAA SPAAJIRAAYA

Wanee shiipa
Snainjeejat mmapaakaa spshuaalee

Akjiaa 10. T mmakaa suumainkaa wenesueela supushuaalee, shia t eetjtkalia eitaanin natuma alijuna lalaayuu smaamaa poloo mekieetsalmin kai nljain kashi auriiru nuutpnaa chi juya polootua polooin shikii, mekiisattua shikii snainmin poloo, smaayalee t ajuitakaa snainjee t yootookoo suchukua mma snikimaajatin snain anain skuaipa. Akjiaa 11. T lalawakaa sutuma wenesueela suluu suumain snainminsu mmakaa shirokuminkaa palaakaa jee jee shiiiruku mma wunapumin sukua, tra palaa katajatkaa ou atuma wayuu, eetjtkaaya smaiwa shiipajee t mmakaa. T kasakat eekaa katin ou suluu, smaayalee kasayaakaleejee snainjeejatin wuchii waraitsin, kasa supushuaa eein sulujee, jee msjaa kasakaa eein meraajuin ajuitusaalin neee suluu wenesueela. T mmakaa shirokujatkaa palaa snainjeejatkaa mmakaa t, shialeejaa tra mmacheinkaa, makatkaa Monje, Aawe, tra rookeyuu, tra otchiira, tra mmacheyon jaapiuukaa makatka tottuuka, plankiia, tura ermaana, tra marakariita, tra kuwaawa, t kooche, t praira, t soola, t tetiiko, tra paata, tura aawe, smaayaleejaa mmacheyonkoo jouuchouin, mlouin. eekai eiyalaain shirokupnaa spalaashe t mmakaa wenesueela, eepnaale ssawatin mmakaa suwashirinkaa shimiiwaa. T winkaa spshuaaleeya shia t palaakaa jee shiinaluupnaa, shiajaa t shipoutapnaa, winkalajaa, shiinaluupnaa jee mmapmin yalajee yala, shiakalaka t spshuaaya suumain wenesueela smaayalee palaakaa pejepnaakaa snain, t suwashirinkaa shimiiwaa jee win sulujutukaa.
17
T winkaa spshuaaya shialeella t jamatskaa mlouin, t schikaa palantsukaa. Maaka jooluuyaasa suumainreeya wenesueela t winkaa mmaapjatkaa smaayalee t shiipoujeekaa mmakaa palaamin saapaleeitkaa mmakaa t jee msjaa t palaakaa saatoupnaakaa jee t lotoleekaa shiipounainjee. Shialeejaa shiipa suumain wenesueela t palaa wopuminkuatkaa, Tra wunapkaa isashiikaa jee uuchikaa saamatuuikaa. Mmapaakaa t saaliamaajutu sumaa choujaain shia spla t schekakaa Wenesueela spleerua. Chaya iipnaamin sukua, jee soopnaakaa palaakaa saainjins t mmakaa wenesueela spshuaa iipnaamin sukua aituuminreeya eere shia kasalajanainjatin sutuma. Kasakat spshuaa aainnin suluu, skajeeinjat snaatia sukuaipa ptchi akumajushi wattajee sumayalee sunatia sukuaipa yaajat yaa. Akjiaa 12. T suuuliakaa saanasia ipa jee menoulia, epnaale neee sujuitin supaapnaa mmakaa yaya, shiinaluupnaale spalaashe, shiinaluupnaa palaa shipajeekaa sumaa t shipoujeekaa shiyaaleeya sukorolo mmakaa wenesueela, shia anainjatkaa anainjee wayuu supshuaa, snainjee t nnojots kasamaainjatin. T palaakaa spshuaa kajutajat nayaaluu wayuu napshuaalee. Akjiaa 13. T mmakaa spshuaaya nnojotleeinjat aapnin ekii, attennaa, aanapajinnaa, kasakat spshuaa aainneein ska, atair matsainjatin smaa otta kamaainjatlein smin wanee naatajatin jee msjaa wanee sukuaipeeyan atumaa wattapnaa. T mmakaa suumainkaa wenesueela wanee mma splajat anaa waneepia. Nnojots eeinjatin wanee naatajatin anaataain suluu smaa saapla. T shikiisin mma wattajeejat atair smaajatin kajutuu wattajeewal, eeshii neee spla naapain splajana nepia na shikiipuujana mma wattajeewal suluunee t mma aapnakaa namin snain ayatinjatin sujutu natuma, smaa nayaawataainjatin nakuaipa skajee t lalaaskaa ptchi. Ayatinjatkaaya sukuaipa lalawaa soou t mmakaa.
18
T mmakalirua maluukaa eeyamakaa suluu mmacheyon palaairukujat, sotpnaa otta shiroku schi, saaka win mlou jamats, nnojolinjatin jamajin atumaa. T mmakaa yaya splajat eein anaa suluu, eere ytaleinjatin shichikii t ajattirkaa wayuu. Nnjots spla eeinjatin suluu mmakaa t, wayuu wattajeejat smaa saapla jee msja eekai ooniraasin shikiiraa. Akjiaa 14. Eeinjat sukuaipa snaatia sutuma t lalaaskaa ptchi, t mmakalirua eekai achajaaushin achekalaa spleerua natuma na kepiakana suluu snain natijaainjatin soou na lalaayuushiikana shikiipuukana t mmakaa spla sooominjatin apashii mmakaa shia. Akjiaa 15. T mmakaa wenesueela spshuaa lalaas spla sukumajin sukuaipa t mmapaakaa sljleemaakaa, t mmacheyon palairkujatkaa, mmairua palaajat, sainmajinjat t suumainkaa spshuaa, lalainjat soou, kaliajat spla t eekaa suluu spshuaa, shiiire eein anaa sulujee, anaain akuaipa snainjee jee aleewain wayuu spshuaa skajee. Eere juljainjatin aainn sukuaipa t shiipakalirua mmakaa, skajee wanee nneer aapajuushi shiialuu, wanee snaatia sukuaipajat mma sljlejat, shiainjat anaatakaa sukuaipa jee akjakaa kasaplainjatin shia jee msjaa kasain anain apla shia. Piama shiipa
Sukuaipa spaajiraaya jee sljle mma

Akjiaa 16. Spla sukumajia sukuaipa t mmapaakaa spaapnaa wenesueela kaljleyaa ms, eetaalaka shiipairua mmakaa, shikiijee mma, mmakaa shirokujatkaa palaa, jee t mmakalirua motsoyuuin akumajaain shiipaaya munissipia mnakaa alaleeria saain, t mmakaa spshuaa komotsojias. T spaajiraayakaa mmakaa kalalajanas skajee wanee anaatia akuaipa, shia eeinjatkaa atumaa lalaawaa suluu t smotsojiakaa mma smaayalee
19
t shiyataainkaa. T snaatiakaa sukuaipa sukumalaaya t mmakalirua matsayuuin ees spla spansaajin t anakal smin, eere shia asakinneein sukuaipa palajanaa suluu t shiipakaa mma eejatlein. Ees spla shialeraain stchin spla aluwatawaa sukajee wanee snaatia sukuaipa. Akjiaa 17. T suumainkaa wenesueela shirokujatkaa palaa shialejaa t mmacheyon wattaluupnaakaa suulia mmakaa mlousukoo jee msjaa t mmacheyon eiyalaain shiroku spalaashe wenesueela. T sukuaipajatkaa, shiaawatiajat jee msia stjaaya soou eeren, saainmajia smaa shiyataaya skajeeinjat ptchi lalaa anaatajatkaa sukuaipa. Akjiaa 18. T mmakaa Karaaka mnakaa shia shikiikaa slaleeria mmakaa wenesueela spshuaa jee msia shia kaluujeeinjatkaa shikii lalaapia yaajat yaa. T mnakaa suluu akjiaakaa t nnojots spla nnojoluinjatin sutuma sukuaipa aluwatawaa eepnaajeeren shia atumaa spaapnaa wenesueela. Eejeer wanee snaatia sukuaipa spla waneesun karaaka snain anainjatin suluwataaya namaajiraa na lalaashiikana suluupnaa t mmakalirua pejepnaakaa snain makatka t sulujutkaa shiipa mmakaa miraanta mnaka. Sutumajee t snaatiakaa sukuaipa eejeere t sukumajiatkaa, suluwataayajatkaa, shiyataajatkaa, sukuaipajatkaa eekai eein suluu, spla anainjee mmakaa spshuaa. Eekajaa shia shianjat ptchi laulaas anaatakaa sukuaipa spla eeinjat anaawaa smaa eewaa snain ayatawaakaa spshuaa. T shiipakalirua mmakaa ees spla saajapnnuin jee saapnle eeipa skajee wanee yootaa anaaluu natuma na lalaashiikana spla anaataa sukuaipa shiipa mma jee msjaa natjaainjat soou na wayuu lalaashiikana suluu mmakaa.
20
APNIN SHIKIIJEE
SUKUAIPA AJUTUUIRUA, AAINNEEKAA JEE MSIA EEKAL ATUMA T KAJUTAAKAA

Wanee shiipa
Eeinjatkaa spshuaa
Akjiaa 19. T slaleeriakaa mmakaa nayaalujut wayuu napushuaa shiipaaya sukumalain, makatajuinyuule wayuu, t ainnakaa jee t anaakaa suluujee moulaajuusal, makataluusal jee kanainjeejiraain spshuaa t najutkaa wayuu, sujutu naainraain wayuu, sukumajia nukuaipa wayuu napshuaa, sujutu ntjala wayuu jee t sukuaipainjatkaa ayatees waneepia sutuma t lalaapiakalirua sukajee ptchi mlouskaa, t aashajaaushikaa spshua najutumaajatkaa wayuu spaa mmakaa snikoulajat wenesueela jee t ptchi snaatia sukuaipa. Akjiaa 20. Kajutshii wayuu napushua spla nakumajin nakuaipeekaa nemiiwaa, shiajaa neee shiaawashijatkaa sujutu nakuaipa na waneeirua jee sukuaipapala wayuu supushuaa. Akjiaa 21. Wayuu supushuaa wanawainjana shiipamin t ptchikaa anaatutkaa akuaipaa, shiasaa sukajee jooluu t: 1. Nnojolinjat koulukuyaamin wayuu atumaa snainjee atapaawaa, tooloo, jieyuuwaa, anoujiaa, eekaa atuma anaaluu jee aainraa kasa wanaawaluumaa, t ajutuukalirua jee taashaa akuaipa namin wayuu napushuaa. T slaleeriakaa mmakaa eeinjat sutuma anaatiakaa akuaipaa, spla t wanaawaakaa shiipamin t ptchi anaatakaa akuaipaa spla shiiminjatin smaa anasinjatin shia. Achajaainjat akuaipaa nayaaluu wayuu akataluushii jee mshiijaa na jooin aplaa kaalialeeinjana main na wayuuirua mliakana aain snainjee t mnaytkaa, saain nachiki nakuaipajatkaa otta musjaa kasalajanain-
2.
21
3.
4.
jatin t eraakaa wayumin smaa ajulajaa wayuu. Nnojots eeinjatin wanee ptchi anasin suchuntiajatin wayuu, shiantjaaneeet susakiakaa wayuu tooloyuu, smaa jieyuu, ayateerajasa t asakiaakaa mlousin namin na ptchimaajanakana suluu mmakaa supushua. Nnojolinjat kajutuin atumaa t suchuntiakaa kaplainsirua makatka t reikalirua jee msjaa t schonyuukoo.
Akjiaa 22. T skjiakaa ajutuuirua smaayalee t eeinjatkaa atuman suluu t lalaaskaa ptchi jee msjaa suluu karalouta akuyamajuushi wattapnaa schiki najutumaajat wayuu, nnojots majutjiraain schiki skaje sukuaipamaain shia wayuu, atairu nnojolin ashajuushin. Mleka nnojolui t ptchi anaatakaa sukuaipa t sujutukalirua wayuu, ainnajatia neee waneepia. Akjiaa 23. T eishajaaushikaa, ooniraanakaa ekiira, sukuaipamaajat t najutumaajatkaa wayuu, snikimaajat wenesueela, wanaawas smaa t ptchi mlouskaa jee msjaa katchin shia suluu mmakaa spsha, mleka eere shia spla anainjatin wayuu snainjee wanaa smaa tra ptchi lalaaskaa jee t ptchi sunaatiakaa akuaipaa suluu mmakaa, jee musia shia kojutumatinjat suluujee t anajleekaa akuaipaa jee musajaa suluujee lalaapiakaa spshuaa. Eishajawaakaa tirua shia akjinjatkaa schiki t lalaayuukoo suluu mmaka, soou wanee kai choujaakalou, nayapa eitaain maimashii naakajee na wayuu lalaayuu ajutkajaakana spla akumajaa ptchi anaatiaajat akuaipa Akjiaa 24. Nnojots eein wanee ptchi anaatiaakuaipa suuyantinjatkaa atuma, jaluusaa jouuchonle main t aainjalaakaa. T suuniakaa ptchi anaatia akuaipa eitaanajat snainjeeree eein shia, atair wanaaleein smaa; akataa sinain t kaainjalawoukoo ayaawajnees t aainjalaa eraajuushikai, muika anale shia nmin chi kaainjaraikai skajee ptchi anaatia akuaipa eekal wanaa smaa.
22
Atakajaa neee, mayaawatuulee snatia sukuaipa, achajaanees wanee sukuaipa anainjachikaa anainjee chi kaainjalashikai. Akjiaa 25. Supushuaa t ainnakaa suluujee t lalaapiakaa amoujain sukuaipa t ajutuu eeipakaa sutuma t lalaaskaa ptchi otta anaajutkaa akuaipaa, majutsal jee mshiijaa naa ayataashiikana lalaapialuu aluwatawaakana mleka nasiri sukuaipa, kasalajanas namin tia, ataina naluwataalain eekai lalaayuuin noulia. Akjiaa 26. Kajutshii wayuu napushuaa suluupnaa t splajanakaa wanee anastataalain anaatlee ajutuu smaa akuaipaa spla yaletinjatin najutuirua jee t keireekaa naain, t sminjatkaa wayuu supushuaa matjaajuin oou, eekai t kalalajaneein atumaa eematinjat atijaanin oou t anakaa smin. T slaleeriakaa mma jljinjat saain spla eeinjatin wanee kajutaa anaamaaluu jayoulin, mapleein, anasin, pansaasin, lalaasin, anakuaipalin, akumajakaa sukuaipa pansaaluu, nnojolin waneejatkuumin akuaipa, alaayaain snain maimayaain atuumajana sukuaipa kasa. Akjiaa 27. Kajutshii napushua wayuu sutuma t anaatleekaa akuaipa snain kaalianjanain spla anaa jee msjaa eewaa suluu kajutaa smaa t eekala atuman suluu t mlouskaa ptchi, smaayalee sukuaipamaajatin wayuu nnojolin ashajuushin suluu t lalaaskaa ptchi. Takajaa shia, t sukuaipeekaa atumaa ptcheekas, ooupalaajees, jayoujees, matsees smaa jee mshijaa chi anaatuikai kajapuluukalin eeshi spla nakumajaamaatin sukuaipa t eraakaa wayumin jee t meematin saain. Weinshinjat jutatin jee msia t anaatleekaa akuaipa kaplainjat sutuma soopnaa eekai eein neee.
23
Eekajaa saainmaanin t taashaakaa sma kajutaa namin wayuu, eere chi wayuu atanushikai sajapljeeshi t lalaapiakaa anaatleekaa akuaipaa suulia eekuumin nukuaipa jee shia aainnnees natuma wanee wayuu eitaanin snain. Sukuaipa kajutakaa t, nnojots smaayajatin wanee kasa nnojolein atuman, atair jamatatawalain sukuaipa jee msjaa nnojoluin eein atumaa kajutaa sanainjeejat ptchi mlousukaa. Akjiaa 28. Wayuu supushuaa kajutshii spla natijaainjatin soou kasa alatin, suchiki kasa nanliamaajatin jee schiki kasa eein namaana, karaloutaluujees sutuma lalaapia jee msjaa naatajatin eraajnin, smaayaleeya natijaainjatin soou t aainnakaa ska jee kasaplainjatin shia, jee msjaa snain achuntaa smin t anaatleekaa akuaipa kajapuluukaa t sukuaipa jeketkaa, t snaatioukaa otta t suwasajaayakaa, mleka mojusulein otta mojule sukuaipa ajutuu sutuma. Eeshii spla yaasa neraajin karalouta kaluukaa kasa anain nmin wayuu jee wayuu napshuaa. Kakataluusu sukuaipa t suujunnuin akuaipa t ashajuushikaa suluu karalouta jee msia sukuaipa wanee ayatawaa yaasa. Akjiaa 29. T slaleeriakaa mmakaa suluu wenesueela shiainjat waneepia asakirakaa schiirua jee msjaa shiitaainjatin kasalajanain atuma t ainjalakalirua smin t najutumaajatkaa wayuu, nasitkaa akuaipa na lalaashiikana. T aainjalaa sliajatkaa wayuu spaa mma, mojutkaa anainjee wayuu, smaa t asiruukoo suutpunaa atkawaa mlou matijainsal ajattaa. T eraakaa smin najutumajat wayuu jee t aainjalakaa sliajatin wayuu asakinnajat achirua jee kasalajanainjatin shia stma anaaatleekaa akuaipa kaainjalaajee. T aainjalaakaa amnakaa anoipaas sukuaipa suulia masalajanaa, smaayaleejaa t ajtaakaa achikii jee msjaa eekai t kanlin achiiruajana.
24
Akjiaa 30. T slaleeriakaa mmakaa eeinjat spla walaainjatin sutuma t ainnjalaakalirua spshuaa, snainjeejatin eraa wayumin smin najutumaajat wayuu nasirin akuaipa, eereinjatujaa t amlialouwaa smaayalee eekai ajuituin snainjee. T slaleeriaka schajaainjat akuaipa skajee ptchi anaatiaa spla eeinjat anakaa smin slaajaaya jee suwalaajia mnakal suluu t akjiakaa. Akjiaa 31. Napshuaa wayuu kajuatshii, sskajee t ptchi akumajaaskaa suluujee yootoo mlousu suchukuamaajat najutu wayuu, smaa snikimaajatin shia mmakaa wenesueela. Eeshii spla nachuntuin otta naashajle schiki suluupnaa lalaapia wattajat splajanainya tia, shiiireeyaajaa nachuntin saainmajnin najutumaajat wayuu. T slaleeriakaa mmakaa suluu wenesueela ees spla schajaain sukuaipa anakaa smin skajee t ptchi lalaaskaa jee msjaa ptchi anaatiaakuaipaa, t choujaakaa smin spla anainjatin sukuaipa t acheknakaa sujuitin suluujee t lalaapiakaa wattapnaajatkaa akjnakaa achiki yayaa. Piama shiipa
Sukuaipa ouumainwaa jee Wayuuwaa

Palajatkaa: Sukuaipa ouumainwaa Akjiaa 32. Wenesueelajeewalii snainjee jouuin: 1. 2. 3. Na jouushiikana suluu suumain wenesueela. Na jemeishiikana suluu mma watta, snain yajeewaliin jouuin nashi jee nei. Na jouushiikana suluu wanee mma watta, nachon wayuu joushii suluu vc wenesueela, snain nakjainjat ska naain nachekalain t wenesueelajeewalaakaa. jee msjaa kepiainjanain naya suluu wenesueela.
25
4.
Na jouushiikana suluu wanee mma watta, nachon wayuu wenesueelajeewalii saka nain, kepiainjanain suluu wenesueela splapnaa nekettaajin poloo mekisalmin juya, jee splapnaa nekettajuin piama shikii jaralimin juya, nakjainjat ska naain nachekalain t wenesueelajeewalaakaa.
Akjiaa 33. Wenesueelajeewalii skaje nachekalain: 1. Na wattajeewaliikana aapnakaa amin karalouta spla makataa. Spla t achekshii kepiain suluu wenesueela majuituinyuule maka poloo juya, splapnaa nachuntuin yaajeein naya yaa. T akaliaakaa snain kepia ees neee spla jaralin juya mleka nayale na jemeishiikana espaaia, pottukaal, Itaalia, mma mlouyuu saatoupnaakaa wenesueela jee msjaa tra mmairua kariiwajatkaaa. Na wattajeewaliin otta wattajeewalirua kawayuusein wenesueelajeewalii, mleka nachekalai sukuaipa slatapa maka jarai juya schikejee skettaajin t kawayuuseekaa. Na wattajeewaliikana tepichikana wanaa smaa naapain na nashikana suluuwaa wenesueela, snain nachekalainjatin ska naain nemiiwaa wenesueelajeewala nnojoluiwaa nekettaajuin piama shikii waneeshimin juya jee msjaa kepiainjanain naya suluu wenesueela, majuitinyuule maka jarai juya splapna nachuntin shia.
2.
3.
4.
Akjiaa 34. T wenesueelajeewalaakaa nnojots amloulin muleka saapaanlee suluuwaa wanee mmayaasa. Akjiaa 35. Na wenesueelajeewaliikana snainjee jemeishiin nnojolinjatin astnin nouulia nanliamaain mmakaa. T koumainwaakaa suluu wenesueela skajee achekalain shiala aakalaka t lalaapiakaa skajee t ptchi anaatiakaa akuaipa. Akjiaa 36. Ees spla suulaanin t wenesueelajeewalaakaa. Eekai
26
oulaain yaajeewalaa wenesueela snainjee jouuwaa ees spla nleejirin, mleka kepiataaralen suluu suumain wenesueela splapnaa maka piama juya nachuntalain ska naain nemiiwaa. Na wenesueelajeewaliikana snainjee nacheakalain, mleka noulaale t yaajeewalaakaa yaa ees spla naleejiruin suchukuaa, snain ayatinjatin natuma t achuntunakaa suluu t akjiakaa 33, sulujutkaa t ptchi lalaaskaa. Akjiaa 37. T slaleeriakaa mmakaa suluu wenesueela shiainjat akumajaka sukuaipa t aashajaaushikaa wattapnaajat suchukua koumainwaa, sulupnaa t mmakalirua stpnaakaa wenesueela jee msjaa mmairua mlouyuu akjnakaa achiki ska 2) suluu Akjiaakaa 33 suluukoo t ptchi lalaaskaa. Akjiaa 38. T anaatiakaa akuaipa shiainjat akjaka, skajee t ptchi akjnipakaa, t anakaa sumin snainpnaainjatin aapawaa, aneekajaa, oulawaa jee aleejiraa t wenesueelajeewalaakaa, jee msjaa t saakajeeriakaa. Suchikijeejat: Sukuaipainjat wayuuwaakaa. Akjiaa 39. Na wenesueelajeewaliikana, tooloyuu sumaa jieyuu, nnojolin kalalajanain jee ms jaa na nnojoliikana maainraain atumaa, ayatinjatia wayuuwaa natuma, skajee tia kajutshii, natijoulu najutu smaa t naainrajatkaa skajee t skjakaa achiki t lalaas ptchi. Akjiaa 40. T ajutuukoo spla aainraa kasa mlousin naminjat neee na wenesueelajeewaliikana, tooloyuu smaa jieyuu, shiajaa neee nnojotka eein t akataluushikaa akuaipa suluu t lalaasukaa ptchi.. Wanaawas najutu na Wenesueelajeewaliikana snainjee jouuin tooloyuu smaa jieyuu namaa na antushiikana wenesueelamin splapnaa akaratshi juya, jee msia kepiashiin naya suluu mmakaa yayaa snainminree lalaain naain.
27
Akjiaa 41. Namiwaa na jemeishiikana suluu wenesueela snain nnojoluinjatin snlia wanee mmaya namaana, nayainjana eekaa spla lalaain shikiipuuin mmakaa, nutuujeejachin chi shikiipuukai mmakaa tooloyuu jee jieyuu, shikiipuu t ajutkajawaa mlousukoo nmaayalee chi natuujeejachin, tooloyuu smaa jieyuu na slalakanairua t anaatleekaa akuaipaa lalaaskaa, shikiipuu t ajutkajawaakaa yaajat yaa spla aneekajaa jee ajutaa, tooloyuu smaa jieyuu, lalaashikai shikiipuuin aainmajaa t eekaa suluu mmakaa yayaa, tooloyuu smaa jieyuu, na lalaashiikana snain erajaa soou t anaaatiakaa akuaipaa, na akaliajliikana wayuu, tooloyuu smaa jieyuu, na niipejeejanakana chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa, tooloyuu smaa jieyuu spjanain t saainmajiakaa sukuaipa mmakaa wenesueela, spjanain sukuaipa nneer, suulia saanasiou ipa, atijaapala, shikiipuu t shiipakalirua mmakaa tooloyuu jee jieyuu namaalee na lalaashikana suluu t smotsolooyokoo mmakaa pejeejiraapnain smaa mma naaatajat jee msjaa shiitaakal akuaipa t stchinkaa saashiain mmakaa yaajat yaa. Spla niyataainjachin wanee wayuu snain shikiipuuwaa ptchi suluu t ajutkajawaa mlousukoo yaajat yaa, niipejeejanaa chi lalaaashikai shikiipuuin mmakaa, slalashiin shiipakalirua mmakaa jee t shikiipuuwaa mmachein motsoyuuin, na wenesueelajeewaliikana ska nachekalain, tooloyuu smaa jieyuu achekushii kepiain suluu mmakaa wenesueela majuituinyuule makaa poloo jaralimin juya jee msjaa kajutuinjatin natyuma t achuntunakaa namin. Akjiaa 42. Eekai amloulin atuman jee msjaa eekai ooulain t koumainwaakaa amlouisu wayuuwaakaa snainjee. t eewakaa snain wayuuwaa otta najutkal wayuu snain aainraa maima kasa aakatnajat neee sutuma t anaatleekaa akuaipaa skajee ptchi mlous.
28
Apnin shiipa
Sujutumaajat wayuu spshuaa

Akjiaa 43. Kajutsu main t kataakal ou, nnojots ennajat amnii. Nnojotsu eein wanee ptchi lalaain aluwataainjatkaa soou t outaakaa wayuu aain. T slaleeriakaa mmakaa shia jljaainjatkaa aain sukuaipa wayuu nnojoluin taashin, eekai yalashiin surulaalin, eekai ayataashin smaa lalaayuu. Akjiaa 44. Kajutsu t taashaakaa nmin wayuu, nnojotsu alatapnaanin oou, jee snainjee t: 1. Nnojotsu eein spla ntaunnin wanee wayuu, jaluusa eere ptchi natumajat lalaayuu, jee msjaa nntnaleere oou smaa naainjala, msia slatle t aljnamaatshi nmaanamin wanee lalaashi anaati kasachiki, nnojotsu alatajatin apnin kai ntaunnaiwaaya. Anaatnees nukuaipa smaa taashaa, jaluusa naainjalaajuchiren nia, niajaa anaatajachika chi lalaa splayakai anaataa sukuaipa kasachiki. T ptchi kajapuluukolun eitaaushikaa sutuma t anaatiakaa akuaipa spla saapin taashaa nmin chi suttshikai, mawalaajianjat eere shia. Wayuu supushuaa eekai atannin, eeshii spla naashajaamaatin smaa napshi, namaa wayuu putchee jee msjaa eekai neraajin, akaajaa jooluu naairua akjnees namin nukuaipa eekai atannin, eere nia atijaanajachi oou kasoujeejachin nia jee msia shia ashajnajat suluu karalouta nchiki, jamin ntapaa, jamin naain chi suttshikai, nkjalainjat nimiiwaa t alatakaa nmin, eeshi spla kaaliain napla atijashii. Chi lalaashikai anaatakai sukuaipa kasachiki ashajuushis nutuma suluu wanee karalouta mlou, suchukua t wayuu atannin, eejatlen otta kasoulajatlen jee mshijaa naa atautshiikana wayuu. Msia nakuaipa nayale atannin na wattajeewaliikana, aapinnees nayaaluu lalaayuuin suluu t
2.
29
3.
4. 5.
shipiakaa yaajatkaa yaa, ayatinjat sukuaipa t aashajaaushikaa suchukua t chaya wattapnaa mma. T ssalajanakaa wanee kasa nnojots alatajatin nuulia chi kaainjalashikai. Nnojoishi eeinchi wanee wayuu ssalainchi kasa mlou waneepialein noou. Mleka sttajachire wanee wayuu skajee naainjala nnojolijat alatin schiki apnin shikii juya t sttaakaa. Napushuaa na eitaanakana sutuma lalaayuu spla ataliraa wayuu, achekshii nakjainjat nanlia. Nnojots eeinjatin wanee wayuu ayatin sttin schikejee najtnin achiki sutuma lalaayuu, shiaawatnapa kettaain suwalaajia naainjala.
Akjiaa 45. Nnojots spla saainrajatin t lalaayuukoo snain aluwatawaa, tair wayuuin neee, shikiipuuin surulaal, atair soopnaajatin wanee ashapajawaa, suutpnaajati saakatnin t kajutkaa anainjee wayuu, naapirin shikii machikin wayuu atumaa. Chi aluwataanakai snain spla naainrajatin cheshi nnojolin noonooin smaa jee msjaa nkjainjat schiki t aluwataakaa nia lalaapialuumuin. Na kekiishiikana spla t machikaakaa atuma wayuu, na aluwataakana snain, tooloyuu jee jieyuu, na oonirakana shikiira, na ounjulakana suchiki, namaayaleeya na apashiin snain, kasalajanainjat spshuaa sukajee t snaatiakaa akuaipaa. Akjiaa 46. Wayuu napushuaa kajutuinjatin namin natapaa, nakuaipa smaa naain jee snainjee t: 1. Nnojots eeinjatin wayuu mliaajin atumaa, ajulajnin, ayaajnin, nnojolin saainruuin sukuaipa atumaa, nnojolin koujain aainn. Wayuu napushuaa eekai ajulajuushin, ayajuushin, wattain saali namliala, sukajee t saainrakaa aluwataaushi yayaa, kajushi wayuu spla anainjatin naain schikejee, kaalianjachi spla naawalaain. Wayuu npshuaa eekai atannin kajutuinjana atumaa skajee wayuuin naya. Nnojots eeinjatin wanee wayuu apleeruain sukuaipa snain
2. 3.
30
4.
nnojoluin schekin, t eraajaanakuu maakaa sutuma tottooluyuu, jaluujasa mleka mayeinre main, shinnle outeematin jee msia sukajeejati snki lalaayuu. Napushuaa na ayataashiikana lalaapialuu, skajee t nayataainkaa, noulakle eraa wayuumin, ajulajaa wayuu, otta nattjle sooomin wayuu, nerajle sukua shiipaminjat wayuu, kasalajanas tia sutuma ptchi mlou anaajl akuaipaa.
Akjiaa 47. T miichipaakaa jee t miichi jimatakaa aluu wayuu, nnojotsu kasamainjatin. Nnojots ekerojoonajatin aluu natuma naatajana, jaluusaa skajeejatle wanee karalouta suluwataala lalaayuu, suulia eejin wanee aainjalaa mojusu otta musjaa ayatinjatin atumaa skajee smajala lalaayuu suluujee t anaatleekaa akuaipa snain ayatinjatinya kajutuin nukuaipa wayuu. Eere wanee waraittaa shiaalujutuin anaa, kepii atuma wanee kasa, aapinneeshi na wayuu kepiashiikana natuma lalaayuu aluwataashii spla saainjnajatin. Akjiaa 48. Eeinjat atumaa kajutuin t suunjuliakaa smaa nnojoluinjatin kasamaain t aashajaayakalirua spshuaa. Nnojotsu eraajaanajatin, aapnaajatin, oukunuinjatin apla. jaluujasaa sukajeejatle karalouta lalaapialuujeejat sukajee ptchi anaajl akuaipa, snain ayatinjatinjaa suunjunnnin achiki t nnojotkaa snainpnaajatin Akjiaa 49. Anainjatle sukuaipa t ayatawaakaa snain anaataa akuaipaa, mees t ajuitakaa snainjee yaa: 1. T kanleekaa smaa kaainjalaa jee msjaa t kaaliakaa spla anaaatnaa akuaipa wanee kajutaa mlou tia atair jamin sukuaipa eepnaalae shia. Wayuu napshuaa kajutshii spla skjnin namin t eitaanakaa noou naainjalain asakinnin anain paala, kasain koujeejatin ssakinnin achiirua natjaajee ooulu jee msia
31
2. 3.
4.
5.
6.
7. 8.
saatapajnuinjatin nchajaain sukuaipa t anakaa namin, nachajaainjatin akaaliajinjanakaa naya. Majuteer t mnakaa aliajataa mleka nnojolui pansaain sukuaipa. Wayuu spshuaa eekai eitaanin oou aainjalaa mojusu kajuatshi spla kanlinjachin shiipamin, snain skatanninjatinjaa t nnojotkaa suluu t lalaaskaa ptchi jee t anaatiaakaa akuaipaa. Wayuu napshuaa eitaanshii maainjalain kasa mojusu, waneereejaa natjaanaleepa oou kaainjalashiin Wayuu napshuaa kajutshii spla saapnajatin naniki eepnaale naya, smaa naatapajninjanain ska anakaraluu skajee t anaatiakaa akuaipaa, suluupnaa wanee anaatlee akuaipaa, kakataluuin smaa lalaain saain eitaanin paala. Eekai matjain aashajawaa alijunaiki otta salemain nchiki aashajawaa, eeshi spla nitaanin wanee nnikipuu. Wayuu napshuaa kajutshii spla anatnaa akuaipa natuma na lalaashikana pejepnaa nanain, smaa eeinjatin atumaa najutuu ashajuushikaa anlia suluu t lalaaskaa ptchi jee t ptchi anaatiakaa akuaipaa. Nnojots eeinjat wayuu apleeruain aain sutuma lalaayuu snain nnojoluin natijaain soou jaralin kaluwataalain yaa, nnojolinjat jamajin nukuaipa sutuma t anaajleekaa akuaipaa smaayalee eekai eitaanin spla tia. Nnojots eeinjatin wanee wayuu apleeruain snain akjaa naainjala, smaa akjirawaa nooomin, sooomin nuwayuuse, sooomin suwayuusee jee msjaa spshi pejepnaain snain jee shiraajinren. T akjaakaa sukuapa wanee kasa kajutsu mleka skajatule saainn. Nnojots eeinjatin wanee wayuu ssalajanain wanee kasa alatin jee msia eekai onjunnin achiki snain nnojoluin shia aainjalaain mojusu, majutaa atuma t ptchi anaatiaakaa akuaipaa. Nnojots eeinjatin wanee wayuu apleeruain aain sutuma lalaayuu snain wanee kasachiki snain keetaajipain nakuaipa paala atumaa. Wayuu napshuaalee eeshii spla nachuntuin smin t lalaapiakaa snaatnajatin wanee akuaipa ennin amin skajee nnojoluin
32
pansaain sukua ipa, eekai kamaajin atumaa jee msjaa eekai onjunnin achiki. Nnojots eitaanin yayaa wanee ajutuu spla nayainjanain eitaanin kasirin sukuaipa na lalaaayuushiikana anaajulii akuaipaa suluu mmakaa. Akjiaa 50. Wayuu napshuaa eeshii spla waraitin ska naain nemiiwaa suluu t eejet anakaa spla waraitaa spaapnaa mmakaa yaajat yaa, nawanaajeer nepiapala jee nejepshe, nouneere suluumin wanee mmaayasa jee nouyanteere nachukuaaya, nantireere kasa namaanain otta nayuleere shia yaajee yaa, shiajaa neee jljinjatkaa naain t smakaa lalaayuu skajee ptchi anaajl akuaipa. Mleka eere wanee wopu aapnin spla shiyatennin, acheks eeinjatin wanee wopu saatoupnaa. Na wenesueelajeewaliikana tooloyuu smaa jieyuu eeshii spla nekerolo namin suluumin t noumainkaa, nnojotsu choujaain ptchi lalaa nantajatkaa aka. Nnjots eeinjatin wanee saawain t aluwatawaakaa suluu mmakaa t, spla naponojunin na wayuukana yaajeewaliikana yaa. Akjiaa 51. Wayuu napushuaa kajutshii spla shikiipuuin jee lalaashiiren spla wanee achuntaa namin lalaayuu jee namin na ayataaliikana lalaapialuu snain t ayatawaa naainrakaa jee t naluwataakaa anain jee msia eemateein snlia namin wayuu ptchi schiki t nachuntakaa. Na lalayuukana jee na ayataaliikana lalapialuu nnojoli pansaain sukuaipa t natuma, ees spla kasalajanain namin jee msjaa eeshii spla naakajennin suulia nayataain. Akjiaa 52. Wayuu napshuaa kajutshii spla paainwain snain ayatawaa anasin sukuaipa, skajee sniki lalaayuu. T slaleeriakaa mmakaa sunaatajat akuaipa t kajutaakaa suluujee t. Akjiaa 53. Wayuu napshuaa kajutshii spla nakotchirain snain yootaa schiki akuaipa anasin maaploule, ees spla oupalaain natuman otta
33
namiwaale naya. T jutkataakaa eitaanakaa eere jouluin wayuu skajees ptchi lalaapialuujeejat. Akjiaa 54. Nnojolinjat eein wayuu piuunain jee achepchiaain. T T ayatawaakaa snain emeejaa wayuu, makatka wayuu jier, tepichi toolo, tepichi jier, jimoonnuu, jimaalii, mayunnuuchein, wayuu napushuaa kasalajanainjat skajee ptchi lalaa sunaatiakaa akuaipaa. Akjiaa 55. Wayuu napushuaa kajutshii spla naainmajninjanain sutuma t slaleeriakaa mmakaa yayaa, sukaje t saainmajiakaa sukuaipa eitaaushikaa spla sutuma t anaatiakaa akuaipaa, shiipamin eekai alatin nnojolin anain smin wayuu, suulia jamajin sukuaipa wayuu, t smaanakaa wayuu, T kajutaaluukoo smin wayuu jee ayatinjatin t aainnajatkaa. T eewaakaa natuma wayuu snain ayatawaa shiaaluu wanee eewaa aain, anaa smin wayuu jee msia eewaa aain kasachikoulu, sukajeeinjat ptchi snaatiakaa akuaipa. T shikiipuukolirua aainmajaa sukuaipa kasachiki yaajat yaa, kajutuinjat natuma t wayuuwaakaa jee t nujutumaajatkaa kasa alin smin wayuu, t kaaplaakaa jee aljaa kasa aain smin wayuu natuma na spyakana aainmajaa sukuaipa wayuu eereeinjat choujaaje main, anale sukuaipa skajee t ptchi lalaa anaajl akuaipaa. Akjiaa 56. Wayuu napshuaa kajutshii spla kanliayayaa min nemiiwaa, naljain nipeyiishi nshi smaa shipeyiishi nei jee msjaa eraajaa jaraliin yaan. Eeinjat sutuma lalaayuu sujutu t waneepia, asakinnajat achiirua sukuaipa eiwaa smaa ashiiwaa. Wayuu napshuaa kajutshii spla nashajnin anlia jayashiiruu suluu t sshajleekaa tepichi schikejee jouuwaa jee yalejee yala kakaraloutashiinjana akjin jatkaa achiki nanlia smaa nakuaipa,
34
pansaain skajee ptchi anaatl akuaipaa. Karaloutakaa t nnojots skajaleein sukuaipa spshuaa jaralin main yaan. Akjiaa 57. Wayuu napushuaa kajutshii spla nakjain t jljakaa naain, t nachunteekaa atair mlouin saashajaaya, shishajuushire otta suluupnaale t waneeirua awalakalaakaa atuma ptchi, snain nnojolinjanain naya ssalan. Eekai eitaain kajutaakaa soou t naashajaakaa, nnojots acheknin ounjulaa achikii, akjakuumaa schiki atkawaa jee msjaa ptchi alerajin wayuu, amoujain shikii wayu. Nnojots akjnajatin, walakaitin ptchi kaluuin kasa mojusu, amoujain nakuaipa wayuu, nnojoluin achekin anoujalaa, sumaaya eekai akamsheejin tepichi. Na ayataashiikana lalaapialuu natjaainjatin soou t nayataakal amaa. Nnojots acheknuin ssalainjanain t natijaakalou. Akjiaa 58. Spla t yootookoo jutats mmakaa, ees napla wayuu napshuaa. Sukajee ptchi lalaa anaatiaa akuaipaa, sma natijaain soou wayuu t aainnajatkaa jee ajutuukoo anaaluumaa, eeshi spla natijaainjatin soou kasa alatin, pansaain sukuaipa, shiimin skjia, minka sutuma takjnakaa suluu t lalaaskaa ptchi. Akajaa chi kanikeein shiipamin nliajatin, chi asakireein nuchukuaa ees spla, nnaatireere wanee ptchi nliamaajatin wanee wayuu ees spla jee nnojotlee pansaain skjia. Na tepichikana tooloyuu namaa jieyuu, jimoonnuu, majayunn eeshii spla natijaainjanain soou kasa spshuaa shiipaaya mlouin naya. Akjiaa 59. Eeinjat sutuma t slaleeriakaa mmakaa, sujutu waneepia t anoujaakaa soou kasa spshuaa. Wayuu spshuaa eeshii spla nanoujain eekai nachekin naain eepnaale neeein, ska anakaraluu smaa shikirijia, shiajaa neee nnojolinjatin mojuluuluin t ajutkajaaleekaa spla anoujaa, t shipiakaa atumaa kajutuinjatin, shiajaa neee nnojotkaa aainnajatin t shiyoutakaa t anaatiakaa akuaipa skajee lalaaskaa
35
ptchi. Nayainjana nashi smaa nei wayuu eitaakaa sukuaipa atjawaa soou t anoujunakaa anain namin nachonyuu tooloyuu smaa jieyuu. Nnojoishi eeinchin wanee wayuu akumajakai sukuaipa wanee anoujalaa naatajat, nnojolinjatkaa atuma kajutuin t sunaatiakaa akuaipaa skajeekaa t ptchi mlousukoo. Akjiaa 60. Wayuu napshuaa kajutshii spla saainmajninjatin nanlia, nakuaipa nemiiwaa, neraajia mma, nayoluju smaa naain jee nachukua. T ptchi snaatia akuaipaa nnojoleer sshajirin anliaa suluupnaa t jayainjatkaa atuman spla kajutuin waneepia wayuu, naain nemiiwaa jee napshiirua wayuu toolo jee jieyuu. Ees sutuma slaleeria mmakaa nujutumaajat wayuu smaa niaalujutu wayuu, niyataainjutu wayuu, jee supushuaale kasa eekai nnojoluin slanaaleein suulia schekalakaa wayuu jee nujutu wayuu, smaayalee t eein nmaana wayuu. Akjiaa 61. Wayuu napshuaa kajutshii spla jljain naain t nekiiruujeekaa jee musjaa nakjle shia, jaluujasa wanee kasa mojuluulun t nekiiruuko jee noulakle wanee kasa mojusu ska. Mojusu t smnle, nnojotsu achuntaanajatin spla nnojolin saainnin t smakaa lalaayuu jee msjaa nnojolui saainnin kasakaa spshuaa kajutuinjatkaa anainjee wayuu. Pienchi shiipa
Schikimaajatkaa t aainraakaa jee t asakiraakaa wayuu

Palajatkaa: schiki t aainnnajatkaa Akjiaa 62. Spshuaalee wayuu tooloyuu smaa jieyuu kajutshii spla eeinjanain ska naain snain t ayatawaakaa shiaalujutuin wayuu, skajee nakuaipa nemiiwaa otta nakajeere na wayuu eitaakana spla shikiipuuin ptchi.
36
T eewaakaa natuma wayuu snain akumajaa akuaipa. ayateeraa jee aainmajaa sukuaipa t shiaalujutukaa wayuu shia choujaakaa main spla eeinjanain shikiisin nakuaipa eeinjatkaa anainjee t wayuuwaakaa. Saainrajat t sulaleeriakaa mmakaa jee wayuu napushuwaaleeya jljaainjat naain spla anainjatin shia splamin nachonyuu. Akjiaa 63. T ajutaakaa smaa aneekajaa wanee kajutaa mlou tia. Skajees naain wayuu nemiiwaa jee nnojoluin jayain shia. T ptchi anaajutkaa akuaipaa shian t eeka atuma najutu wayuu nemiiwaawai jee msia t aneekajaakaa na shikiipuujanain ptchi. Akjiaa 64. Na ajutuinjanakana naya napushuwaa na wenesueelajeewaliikana tooloyuu smaa jieyuu ekettajuinain poloo mekiisalmin juya jee msjaa nnojoliinjanain snainpnain wanee kasa mojusu makatka t maainrinwaa atumaa suluu mmakaa. T ajutaakaa suutpnaa aneekajaa na lalaashiijana suluu t shiipa mma munisiipia mnakaa, t parokiaatkaa jee t suluujutkaa shiipa slaleeria mmakaa, eeinjat naplayaasa na wattajeewalii kepiakana suluu mmakaa yaajat yaa, nekettaajapa poloo mekietsalmin juya jee msjaa slatajatin maka poloo juya kepiashiin naya suluu mmakaa yayaa. Shiajaa neee skatalaka akuaipa t lalaaskaa ptchi smaayalee t anaatiakaa akuaipa t nnojoluin anain akuaipa. Akjiaa 65. Nnojots eeinjatin wayuu aapain wanee ayatawaa skajee wanee ajutaa paala eekai sttsin saalia saainjala mojusu suluu shiyataain jee msjaa snainpnain t kasa sminjatin wayuu. T ptchi anaatiaakaa akuaipa shieer ayaawatakaa soou tia smaayalee skalia jee mojule main t aainjalaakaa Akjiaa 66. Na ajutshiikana tooloyuu smaa jieyuu kajutshii spla nakjninjanain amin natuma na neitaakana paala shikiipuujanain ptchi nayaaluu, atijaanajatou t naainrakaa, anainjat skjia jee pejeewainjatin shia natuma, ayatinjatia t sukuaipainjatkaa paala.
37
Akjiaa 67. Wayuu napshuaa tooloyuu smaa jieyuu kajutshii spla t paainjirawaa snain aainraa wanee kasa anasin, skajee anasin shikiipuu sukuaipa T shikiipuukoo sukuaipa jee mushiiya na aneekajunakana spla ajutunaa oou ajutunouna paala natuma namaajanakana snain kottuin naya. Nnojots acheknin saapnin nneer shiyataajat t paainjirawaakaa mleka snneeshire t mmakaan. T ptchi kajutskaa shiajat anaatakaa sukuaipa t nneer aapanajatkaa sutuma lalaayuu akatalujutuirua shiaaluu t paainjirawaakaa jee msia t saainmajiakaa spla stjaanin oou jalejeejatin t nneer aapnakaa jee t skataajiakaa nneer. Akaajaa t saainmajiakaa t shiyorolokoo saaainkin mmakaa, skaliakaa, jee t shiaawatiakaa t wanaakaa smaa. Na wayuukana napshuaa tooloyuu smaa jieyuu, ska naain nemiiwaa jee msjaa ska t akumajnuin akuaipa spla skaraloutashen paainjirawaa, kajutshii spla eeinjanain snain t ajutaakaa spla neitaain chi ajutunajachikai oou. T nneer choujaakaa spla tia ayatawaakaa shia ayaawatinjatkaa t ptchi anaatiakaa akuaipaa. T shikiipuukoo t ayatawaa paainjirawaakaa nnojots spla snaajirain sukuaipa smaa t lallapiakaa splajatkaa wayuu spshuaa. Akjiaa 68. T wayuukoluirua spshuaa tooloyuu smaa jieyuu eeshii spla nawaatin ska anakaraluu maaploule, shiajaa neee jljainjatkaa aain t suchuntakaa lalaayuu spla saainnajatin. Nnojots acheknin sutuma lalaayuu t kaaplakuu maakaa jee msia aljaa shira kasa ain smin wayuu suutpnaa wanee jutkataa mlou. T ptchi anaatiaakaa akuaipaa shianjat anaka atuma sukuaipa t aainmajtkalirua mmapaakaa smaayalee wayuu. Akjiaa 69. T mmakaa Wenesueela nnliamaakaa woliiwat jooluu stujaa ooulu smaa eeinjatin sutuma t antaakaa jee onjulawaa. Nnojots acheknin nayujinninjanain na Wenesoloonakana tooloyuu smaa jieyuu.
38
Akjiaa 70. Splajat eein wayuu snain jee nayainjanain shikiishiin wayuu napshuaa suluu t kajutaakaa, snain aainraa kasa spshuaa: T aneekjnaakaa spla ayatawaa shiaaluu wayuu, t asakinnaakaa, t awanajawaakaa eekai mojuuaian suluwataaya, t eitawaakaa shikiipuujana ptchi suluumin t ajutkajawaa mlousukoo, t yootirawaakaa smaa wayuu spshuaa kaluujeekaa kasa anasin nayaaluu wayuu, t kaaliakaa anainjee wayuu, t aainraakaa kasa spshuaa ska aainwaa, t kottirawaakaa, t kaaliajirawaakaa suluu sukuaipakaa spshuaa smaayalee sukuaipa nneer, t anlijaakaa nneer, t ayatawaakaa miichipaajatkaa jee kasakaa spshuaa anakaa spla kottiraain anain wayuu ajuitsin ska anakaraluu jee kaaliajirawaa snain. T lalaaskaa ptchi shia eitaainjatkaa t sukuaipajatkaa t akjunakaa achiki yayaa spla anainjatin main eewaa snain sutuma wayuu spshuaa. Piama schikejee: Schiki asakiraakuaipa wayuu Akjiaa 71. T kasakaa spshuaa kajutshaanain yaajat yaa asakinnee anainr skajee nniki chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa toololen otta jierlen smaayalee t niipajanakanairua lalaashiin, snain snikimaajatin t ajutkajawaa mlousukoo yaajat yaa, kajutsin natuma na sulujunakana shikiipuuin ptchi jee msia suchuntuushire natuma maimashii wayuu ajutapuuin ashajuushin anlia suluu ashajleekaa anliee spla ajutaa. Ees spla ssakinnin anain eekai kajutshaanain atumaa yaasa suluu t mmacheyonkoo munisiipia jee parookia mnakaa snainminreejaa t shiipakalirua mmakaa japiuukaa. Nanikimaainjat t na lalaashiikana suluu t junta parokiaatkaa, konseejokoo jee t ajutkajawaakaa sulujutukaa shiipairua mmakaa, skajee naniki maimashii sulujunakana, chi alkaalekai jee shiale t alkaalekaa, niale chi lalaashikai jee t lalaaskaa shikiipuuin shiipa mmakaa, otta suchuntuushire sutuma maimas wayuu ajutapuuin
39
ashajuushin anlia suluu t ashajleekaa anliee spla ajutaa pejejatkaa snain. Akjiaa 72. Spshuaale t ayatawaakaa jee t lalawaakaa eekai eitaaushin skajee ajutunaa oou aakajeeruui. Slatapa sseeruupnaa skalia t eitaanakaa anain paala wanee ayataashi jee ayataas lalaapialuu, ees spla suchuntunin saakajeeria aluwatawaakaa sutuma maimas wayuu ajutapuuin ashajuushin suluu t ashajleekaa anliee spla ajutaa pejepnaain snain. Mleka wanaawale smaa otta maimale main suulia t ajutskalirua aneekajakaa paala na ayataashiikana lalaapialuu na ajutakana soou naakajennin, snain maimasin na ajutshiikanairua ashajuushin anlia, kettaas spla saakajennin t aluwatawaakaa, achajaana mnshijaa chi eeirakaainjachin skajee t sulujatkaa t lalaaskaa ptchi. T aakajeeraakaa wanee aluwatawaa suluu t kotiraakaa aluu wayuu snainjee atijaa, skajeeinjat t ptchi akumajuushikaa spla snaatia sukuaipa. Suutpnaa skalia suluwataaya eekai eitaanin snain ayatawaa lalaapialuu nnojots achuntunajatin piantua t aakajeeraakaa wanee aluwatawaa. Akjiaa 73. Asakinnajat anain spshuaa t sukumalaayajatin wanee anaatiaa akuaipaa aashajaanin achiki suluu t ajutkajawaa mlousukoo yaajat yaa, mleka nanikimaajatle maimashii na sulujunakana. Mleka aaa..smnle t asakiruushikaa anain, snain maimshiin na ajutapuukana kanlin snain ashajuushin nanlia suluu t ashajleekaa anlia spla ajutaa, t sukumajiakaa anaatiaa akuaipaa ajuitusu yalajee yala. T aashajaaushikaa wattapnaa eekai nnojoluin anain smin t mmakaa jee tu atteeriajatin sukuaipa kasa maima alanaaleein suulia mmakaa
40
wenesueela, ees splassakinnin anain nutuma chi lalaashikai jee lalaaslen shikiipuu mmakaa namaayalee na neipajanakana, nanikimaainjatin maimashi na sulujunakana t ajutkajawaa mlousukoo jee msujaa shiale ajutuin soou maimas t ajutapuukalirua ashajuushin anlia suluu t ashajleekaa anliee spla ajutaa. Akjiaa 74. Asakinnajat anain spshuaa spla suwasajaanajatin spshuaa otta spshi t anaatiaakaa akuaipa achuntuushin paala sukumajia naatuma maimashii na ajutapuukana ashajuushin nanliasuluu t ashajleekaa anliee spla ajutaa jee msjaa nnikimaajatle chi lalaashikai otaa lalaaskaa shikiipuuin mmakaa smaayalee t niipajeejanakana. Asakinnajat anainyaa spla suwasajaanin t anaatiajatkaa kasa emetuluinjatin akuaipa nutuma chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa skajee t naainrajatkaa kanliakaa suluu karalouta ska shiaawashe 8 suluu t akjiaakaa 236 suluukoo t lalaaskaa ptchi, mleka suchuntuushire natuma maimashii na ajutshiikana ashajuushin anlia suluu t ashajleekaa anliee spla kakaraloutasee jee ajutaa. Spla kajutuinjatin pansaain ssakiriya choujaas main nounuin maimashaana slmin sseeruupnaa spshuaa t ajutsukalirua ashajuushin anlia suluu t ashajleekaa anliaa spla ajutaa. Nnojots anain ssakinnin anain saakajeeria t anaaatiaakaa sukuaipa nneer, t eitaakaa sukuaipa jee suwanajaaya nneer awalaajiajat, sukuaipa neer aanapajinnajatini wayuu jee t akaaliajaakaa wayuu, jee msjaa t splajatin aainmajaa kasa, t eekaa atuma najutumaajat wayuu jee msia t ptchimaajatin schikijee yootaa wattapnaa. Nnojots alatajatinjatin schikijee waneesia t asakiraakaa spla suwastnin wanee anaatiaa akuaipa suluu t skaliakaa aluwatawaa natuma lalaayuu.
41
Jarai shiipa
Najutumaajat wayuu smaa napshi

Akjiaa 75. T Slaleeriakaa mmakaa saainmajinjat t apshiikaa aka shianjaa suuralain sukuaipa wayuu spshuaa jee msjaa shia kanainjeekaa anaa smin wayuu spshuaalee. T eraajirawaakaa smaa apshii skajeeinjat wanee wanaawaa akuaaipa jee t aainraakaa wanaa smaaya, t kaaliajirawaakaa, t eejirawaa snain ayatawaa, ayaawatirawaa aainn jee msjaa kajutujirawaa shianjat eeka natuma wayuu napshuaa. Eeinjaty sutuma t slalaskaa mmakaa t sukuaipajatkaa saainmajia wanee eiii, ashii, jee mushijaa chi shikiishin sukuaipa wayuu. T tepichikalirua tooloyuu smaa jieyuu jee jimaalii namaa majaynnuu kajutshii spla eeinjanain naya, epijnaa jee msjaa mlouwaa namaa napshi wayuu. Mleka nnojorle t minjatkaa atuma yaan, eeshiijaa spla eein wanee shiiraka napsh, skajee ptchi anaatajatkaa sukuaipa. T kachonyawaakaa msianeeka t kachonwaakaa jee msia sukuaipa nianjachi anaka snainjee achonyaashikai otta t achonyaaskaa skajee sukuaipa t ptchi lalaa. Eere wanee achonyaas aapaushin suluu wanee mma watta skajeesu t ptchi lalaaskaa yayaa. Akjiaa 76. T kachonwaakaa sutuma jieyuu jee kachonwaa sutuma tooloyuu aainmajnajat akuaipa spshuaale, atair jamin sukuaipa kawayuusee sutuma t shiikaa jee kawayuusee nutuma chi nashikai. Eekai kawayuusen kajutshii spla nayainjanain jee nayainjanain ayaawatin soou jerainjatin nachonyuu otta natijaainjatin soou t sukuaipakaa spla neraajinjatin shia. Eeinjat sutuma t slalakaa mmakaa saalia smaa saainmajia t kachonwaakaa snainjeeree nukumajaain wayuu sleeruu nii, t ipuuwolookoo, jemeyulaa jee msia saawalaaya, eemaa shia eeinjat sutuma sukuaipa saainmajia kachonwaa kajutuuluu. Chi ashiikai smaa eii wanaawainjat t naairinjatkaa snain nnojoluinjatin noulaain t epijaakaa, akumajaakaa akuaipaa, aekirajaakaa, aainma-
42
jaakaa nachonyuu, jee mshiijaa na achonluukana jljainjana naain nashi smaa nei sapa main nachiki nakuaipa. T slalaskaa mmakaa shianjat anaataka sukuaipa t anakaa smin spla eeinjatin jljin aain t eknajatkaa. Akjiaa 77. Aainmajnajat sukuaipa t kawayuusekaa ska sukuaipa alijuna, jee msjaa shia achekalaainjat sukuaipa smaa wanaawaa aain spla t naainrajatkaa wayuu napshuaa kawayuuseren. Eere wanee kawayuusee anashaanain sukuaipa lalaain aain kajutsyaasa. Akjiaa 78. Tepichikalirua jinti smaa jintulu, jimaalii jee majaynn eitaanshii jkajutuin waneepia jee mshiijaa naya aainmajuanajat nakuaipa sutuma t slalaskaa mmakaa, sutuma t anaatleekalirua akuaipaa splajatkaa, shiajaa kajutuinjatka atuman smaa eeinjatkaa atuma t suluukoo t lalaaskaa ptchi. T ajutkajawaa mlousukoo snain aashajawaa najutajat tepichi jee msjaa at yootookoluirua wattapnaa snliamaajatin mmakaa wenesueela, T slaleeriakaa mmakaa, t apshiikalirua jee wayuu spshuaa eeinjat sutuma palajanaalee t aainmajakaa tepechikaa, eerejoo shia anaatnin akuaipa smamin eekai anain smin. Eejeenaka naya mapaaya lalain nakuaipa suluu mmakaa jee msjaa eejeerin wanee lalaapia mlousu suluu mmakaa yayaa jljainjatkaa aain t saainmajiakaa tepichi tooloyuu jee jieyuu, jimaalii jee majaynn. Akjiaa 79. Na jimaaliikana jee na majaynnkana kajutshii spla jee mshiijaa naya aainraainjana suluu shiyataain t mmakaa spshuaa. T slaleeriakaa mmakaa smaayalee apshii jee wayuu spshuaa, eeinjat sutuma kasakat spushuaa anakaa spla anainjatin nounia snain alaleeraa naain jee msia t ekirajawaakaa spla t palajatkaa ayatawaa, skajee t anaatiaakaa akuaipaa. Akjiaa 80. Eeinjat kajutuu sutuma t slaleeriakaa mmakaa namin naa lalaayuukana tooloyuu smaa jieyuu. T slalakaa mmakaa Namaa-
43
yalee na apshiikana jee wayuu spshuaa, eeinjat natuma t kajutaakaa smin lalawaa aain sutuma wayuu, t lalawaakaa amiwawaa, eeinjat najutu spshuaa je msjaa t anaakaa snainjee ayatawaa lalaapialuujee. T nneer aapnakaa schikijee niyataain wayuu maima juya nnojoluinjat palitchon suulia t akanajnakaa soou ayatawaa suluu. Namin na lalaayuukana tooloyuu smaa jieyuu eeinjat ayatawaa namin nacheklein eekai anaylinya otta anaylinya spla. Akjiaa 81. Wayuu napshuaa eekai kamojulain, sain schiki maima kasa kajutshii spla eeinjanain naya spla ayatawaa snain natijakaa apleerua snain kottuinjanain naya smaa napshi jee wayuu paejepnaain nanain. T slaleeriakaa mmakaa namaayalee na apshiikana jee wayuu napushuaaya, eeinjat sutuma najutu smaa lalawaa aain, wanaawain sukuaipa ayatawaa namin, jee eeinjatin nayaaluut t ekirajawaakaa spla ayatawaa anain nayaaaluu, skajee t anaatiaakaa akuaipa. Kajutuinjatin nayaaluu na wayuu mouuin ekii otta manluin t sukuaipakaa naashajaaya. Akjiaa 82. Wayuu napshuaa kajutshii spla eeinjat wanee nepia, anasin, wulein, kaluuin t choujaakaa spla kepiaa smaa napshi, eraajirawaa namaa napshi, eraajirawaa namaa wayuu kepiashii naatou jee wayuu kepiajiraashii namaa. T anaakaa suluujee t skajeeinjat natuma wayuu napshuaa smaayale t slauleeriakaa mmakaa. Kajutajat wayuu spshuaalee jee msia kaaliainjatin eekai mliain main, aapnajat amin nneer aanapalaa sukuaipa smin spla akumajaa shipia, ayalajaa otta aajaplaa shipia. Akjiaa 83. T anaakaa wanee kajutaa mlou tia, kaaliainjat wayuu suulia ayuulee sutuma t slaualeeriakaa mmakaa skajee kajutuin atumaa t kataakaa ou jee wayuuwaa. Sutuma slala mmakaa eeinjat kasakaa spshuaa spla anainjatin wayuu, eeinjatin spshuaa t choujaakaa amnii. Wayuu spshua kajutsu spla saainmajnin suulia ayuulee,
44
jee msia eeinjanain naya jljain nnain waneepia sukuaipa anaa, ayatinjatin keisalaa natuma spaapnaa mmakaa skajee t anaatiaakaa akuaipa smaa t aashajaaushikaa sutuma mmakaa wenesueela wattapnaa. Akjiaa 84. Spla eeinjatin kajutaa snain anaa, t slalakaa mmakaa eitaainjat, ayataainjat, eeinjat sutuma t shikiisajatkaa aainmajaa sukuaipa wayuu suulia ayuulee, ayatajiraain spshuaa, eeyaa min spaapnaa mmakaa, eejiraain wayuu snainminree t shiaalujutukoo wayuu spshuaa, akuaipa ounakaa ska nnojolinjatin awalaajnuin sminjat wayuu spshuaa, wanaawain sujutu, kottuin atuma wayuu jee kaaliajirawaa. T lalaapiakaa splajatkaa wayuu spshuaa eeinjat waneepia sutuma t anaakaa, kepinjat wayuu suulia ayuulee jee nsia sntninjatin oou maal. T lalaapiakaa splajatka anain wayuu saainjinreeya t slaleeriakaa mmakaa nnojots awalaajuushinjatin. T wayuukoluirua suluu suumain smaa paainwain naya eeshii spla kajutuin snain eitawaa sukuaipa ayatawaa smaa jljain naain shiyataaain t lalaapiakaa splajatkaa anaa. Akjiaa 85. T nneer sujutujatkaa shiyataain lalaapia splajat anaa atuma wayuu spshuaa saapajat t slalakaa mmakaa, eere skotchirinjatin t choujaakaa spla anainjatin shiyataain shiaaluu wayuu sphuaa jee msia sukuaipa wanee nneeryaasa akumajaas snainjee wanee anaatiaa akuaipaa. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa eeinjat nneer spla anainjatin shiyataain t lalaapiakalirua anainjatkaa atuma wayuu. Shiyataajiraain smaa t eiklee mlouyuukoo jee t ayataalee achajaakaa sukuaipa spla eeinjatin ekirajaain maima wayuu atijashii spla akumajaa wunuu shipijat wayuu. T slaleeriakaa mmakaa jljainjat saain t miichikalirua lalaapiakaa snain anaa atma wayuu jee msjaa t awalaajuushikaa. Akjiaa 86. Wayuu napshuaa kajutshii spla saainmajnin nakuaipa smaa nayataain, eeinjatkaa atuma anaa namin, saainmajnaiwa kachonwaa sutuma jier, nachon tooloyuu, ayuuiren kepinjat, eere
45
pasiruwawaa, ayuulee mlou, kamojulaa, saa achiki kasa, pasiruwawaa snain ayatawaa, amloulee ayataain, mayaataainwaa, lalawaa, outaa awayuuse, amoulaa, kepiaa, epijaa napshi jee kasakaa spshuaa kaalianjatin anainjee wayuu. Kajutajat spshua t smin wayuu sutuma slaleeriakaa mmakaa, skajee wanee shikiis lalaa naminjat wayuu napshuaa, jayain suwalaajia, waneesin sukuaipa, anasin, eejiraain atuma wayuu, eein spla kaaliaa apla ska eitnin soou. Mleka nnojolui keitin wanee wayuu nnojots maalianjatin ayatajatia kajutuin waneepia. T nneer splajatkaa t nnojots snainpnainjatin wanee kasaaya t aapajuushikaa namin wayuu spla erejeeraa, kanuusee jee msia kasakaa spshuaa niaalujutuin wayuu snainjees lalaapia sukuaipa. Ainjat sutuma lalaayuu t nneer choujaakaa spla atijaa jee saainmajia akuaipa snain shiaaluinjatin shia wayuu spshuaa. T skajeeinjat wanee ptchi lalaa anaatajatkaa sukuaipa. Akjiaa 87. Wayuu napshuaa kajutshii spla ayatawaa jee jljaa aain ayatawa. Eeinjat sutuma t slalakaa mmakaa t choujaakaa spla anainjatin shiyuataain wayuu spshuaa, anainjatkaa anainjee wayuu. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa eeinjat ayatawaa. T anaatiaakaa akuaaaipaa sukumajin t anakaa shiaaluu eein ajutuu spla ayatawaa smin tooloyuu jee kieyuu maairaain.
T taashaakaa spla ayatawaa wanee ajutuu anas, shianjat akumajaka sukuaipa t ptchi laulaaskaa anaajutkaa akuaipaa. Spshua t ayateetskaa tooloyuu jee jieyuu eeinjat natuma nayaaluu na ayataashiikana, sukuaipa ayatawaa anas, wulein jee anasin eere t ayataaleekaa. Sutuma t slalaaskaa mmakaa sukumajinjat akuaipaa spla anainjatin shiyataale wayuu. Akjiaa 88. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa eeinjat kajutuin t wanaawaakaa smaa pansawaa akuaipa namin tooloyuu jee jieyuu snain
46
ayatawa. Kajutajat sutuma slalaskaa mmakaa t ayatawaa miichipaajatkaa skajee kajutuin shia, atijain koominwaa shiyataain jee kaluujeein shia washir jee anaa snainjee. T jieyuukoluirua ayataain miichipaa kajutuinjat jooluu skajee snaatia akuaipaa yaajat yaa. Akjiaa 89. T ayatawaakaa kajutsu smin wayuu spshuaa jee shia aainmajnajat sukuaipa sutuma t slalasukaa mmakaa. Sutuma t anaatiaakaa akuaipaeeinjat t choujaakaa spla anainjatin ayatawaa, anliee suluujee jee atijalaa suluujee namin na ayataashiikana napshuaa tooloyuu smaa jieyuu. Spla pansaainjatin ssukuapa t spshuaa ounajat skajee snoutia ptchi anas. 1. Nnojots eeinjat wanee anaajia akuaipaa awanajinjatin sukuaipa shiimin jee kojutuin aayatawaa. Kaluujeein anaa t ayatawaakaa. Shia t ayatawaakaa palajatinjatkaa shiimin sukuaipa nnojots alaajawaain Moulaajuusal sujutu ayatawaa. Mojusu sukuaipa t aainnin jee oonoloo eekai nnojoluin atuma sujutu ayatawaa. Waneesujaa neee shiain anaatneein sukuaipa sajattia wanee ayatawaa skajee t achuntunakaa sutuma ptchi lalaa anaatiaa akuaipaa. Soou wanee kai nnojorle stjaanin oou snaatia sukuaipa otta jamaluuluin wanee ptchi lalaa anaatnajatin aka. Eitaanajatkaa eekai anainjatin anainjee na ayataashiikana. Kasakaa spshuaa naainrin na ayateetshiikana nnojoluin shiain t smakaa t lalaaskaa ptchi majutsal, nnojots kasain ajuituin snainjee. Nnojots achekninb alerajaa wayuu skajee t nayataakal anain, nouyase, toolole otta jierlen, nanoujala jee kasakaa spshuaa naainrin. Nnojots acheknin ayatawaa smin tepichi, jimaalii jee majaynn eekai nnojoluin anainjanain snainjee. T slalaskaa mmakaa sainmajinjat nakuaipa tepichi suulia joojain naya, mawalaajuulen nayataain otta mojule nawalaajia.
2.
3.
4.
5.
6.
47
Akjiaa 90. T skaliakaa ayatawaa kaleou nnojots alatajatin suulia mekiisats oora jee msjaa pienchi shikii pienchimin oora spla semaanakaa. Mleka schekle t anaaatiaakaa akuaipaa, t skaliakaa ayatawaa sawai nnojots alatajatin schiki akaratshi oora kaiwai jee msjaa apnin shikii jaralimin spla semaanakaa. Nnojoishi eeinjachi wanee ayateeri npleeruainjatin niateerin slatapa skalia shiyataain, jljainjat aainn spla shishakatinnin skalia ayatawaa shiipaaya spla anainjatin t ayatawaakaa jee msia anainjachi chi ayataashikai, anainjatin naain jee msia natijala. Na ayataaliikana tooloyuu smaa jieyuu kajutshii spla neemeraain sajattia semaanakaa jee msjaa nawakasionshe awalaajuushin namin. Akjiaa 91. Spshuaale t ayataatkaluirua tooloyuu smaa jieyuu kajutshii spla walaainjatin nayataain anainjanakaa aluujeein naya, spla eeinjatiin kasa namaana smaa napshi, nakorolo, nanlia jee natijala. Eeinjat suwalaajia ayatawaa namin wayuu spla anainjatin t ayateetskaa natuma. T nneer sujutkoo ayatawaa nnojolinjat astnin jee shia awalaajunawalinjat pejeewawai kettaapa skalia ska nneer anas, akataluusu suulia t, sujutkoo ekl, skajee t anaatiaakaa akuaipa. Eeinjat sutuma slaleeriakaa mmakaa namin na ayataaliikana, tooloyuu jee jieyuu suluu lalaapia jee msia awalaajuushikaa akataluu t sujutkoo ayatawaa eere snaajnin akuaipa spla juyakaa, eere snaatnin t akanajnakaa snainjee t anaatiaakaa akuaiapa. Akjiaa 92. Na ayataaliikana napshuaa tooloyuu jee jieyuu kajutshii spla walaain skalia nayataain, t wanaakaa smaa nakalia snainjeree nottuin jee saainmajnin nakuaipa nojoleennle. T nkanajinkaa wayuu otta sujutu skalia wanee ayatawaa achuntuuis, ees spla saapnamaatin. Mleka kakalialen nnojolui saapnamaatin kachons t nneetkaa atumaa, ayatsia juyaalan kajutsu main shiipaaya.
48
Akjiaa 93. Sutuma t anaatiaakaa akuaipaa ayatajat t aayatawaakaa jee msjaa aainmajnajatin sukuaipa suulia eej.in wanee ajutunuin suluujee ayatawaa majoule. Eekai ajutunuin snain waneejatin sukuaipa suulia t suluukoo ptchi lalaskaa majutsal. Akjiaa 94. Sutuma t anaatiaakaa akuaipa sukumajinjat t saainrajatkaa wanee wayuu otta wanee lalaapia anainjatin snainjee nayataain wayuu asakajaaushii, snain nnojolinjatin kasalajanain shia. T slaleeriakaa mmakaa skajee t shiyateerakaa aka jljain jat saain t naainrajatkaa na ayateetshiikana tooloyuu smaa jieyuu, mleka nnpjolui anain sukuaipa, eeyaale atuman shiiree smoujunuin, majuteeren, nnojolui shiishajaanin achiki t sukuaipakaa jee sujutu ayatawaa. Akjiaa 95. Na ayataashiikana tooloyuu smaa jieyuu, makataluule jee nojolui naluwataaushin, ees najutu waneepia spla nakumajin ska naain nemiiwaa t sintikaata anas namin spla kajutuinjatin nakuaipa snain ayatawaa, jee msia nashajireere suluu, skajee snaatia akuaipaa. T snikipuukoo wayuu ayataas nnojots jamajatin amnii, nnojots ouleennajatin shiyataain. Na ayataaliikana tooloyuu smaa jieyuu aainmajnshii suulia akatajnaa jee kasakaa spshuaa nnojoluin snainpnaajatin sujutu ayatawaa. Na shikiipuukana aashajawaa spla kajutaa atuma ayataashii nnojoishii aakajennajanain suluujee nayataain wanaa smaa naainrin t eitaanakaa apla naya. Spla eeinjatin wanaawaa anaaluumaa natumna na sulujunakana shikiipuu kajutaa atuma ayatawaa, pachukuainjat t lalaayuukoo suluuinjatkaa skajee wanee aneekajaa ajuutuushi oouna. Na lalaayuu eitaanakanashikiipuuin spla kajutuin ayataashii mleka naapale wanee anaa namiwaa snainjee noulaanin suluu. kasalajanas tia skajee t anaatiaakaa akuaipaa. Na shikiipuukana t atumaa achek<shii nakjain smin lalaapia t eekal namaana.
49
Akjiaa 96. Na ayataaliikana suluu lalaapia yaajat yaa, tooloyuu smaa jieyuu jee msia t awalaajuushikaa kakataluu kajutshii spla spansaajiraain nakuaipa ska naain smaa t ayateetskaa, shiajaa neee achuntunajatkaa t smakaa ptchi anaatiaakaa akuaipa. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa eeinjat suunia jee snaatia sukauaipa spla anainjatin wayuu spshuaa snainjee jee msia snaataain kasachiki sooujeejat ayatawaa. T aashajawaakaa mlousukoo suchukua ayatawaa nayaalujutuko na ayataashiikana napshuaa, ayataashiin wanaa smaa nashajirin jee mshiijaa eekai ekeroluin schikijee. Akjiaa 97. Na ayataaliikana napshuaa tooloyuu smaa jieyuu sulujunakana lalapia yaajat yaa jee t awalaajuushikaa kakataluu kajutshii spla eein natuma wanee eishajaa mlou splamin eekai nachekin nachunteein, skajee sukuaipa ptchi anaajl akuaipaa. Aipirua shiipa
Sujutumaajatkaa akuaipaa jee ekirajawaa

Akjiaa 98. T atijalaakaa taashis sukuaipa. T sujutkoo atijalaa shialeejaa snainjee t ayatawaa smaa, sujuitiriya jee skjia t kasa atijnakaa mlousin, kapleein jee suchukuamaajatin wayuu, suluu t kajutuinjachi chi akuyamajshikai otta akuyamajsukaa smaa t ajuitakaa nanainjee. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa aainmajnajat t kamaanakaa atijaa, akumalaa mlousin, ashajuushin achukuaa, skanasioo, ajuinajiralaa kasa jeketin, atijalaain, anliaa, ayaawashee, ejeetshee, anikii, skajee t ptchi lalaa anaatiiaa akuaipaa jee msujaa yootoo mlousu snuikimajat mmakaa wenesueela wattapnaa. Akjiaa 99. T sujutkoo akuaipaawan ee kasa mooulaajusal sutuma wayuu sulujutu wenesueela spshuaa jee sujutu jljainjat saain t slaleeriakaa mmakaa, eeinjat sutuma t anakaa smin splakajutuinjatin shia, nneer choujaakaa smin. Kajutusu shimiiwaa t ayatawaakaa snain akuaipaa suluu mmakaa yayaaa. Sutuma t slalaskaa mmakaa
50
eeinjat saainmajia jee shiraajiriya, sukumajiaa t atijalaakaa spshuaalee eekai jayain, eekai nnojoluin jayain, jee t suchukuakaa mmakaa spshuaa. Kasakaa spshuaa sukoroloin mmakaa nnojots kasamaain jatin, nnojots astnajatin. Skajee ptchi anaatiaajat akuaipaa kasalajanainjat leka majutule atumaan Akjiaa 100. T akuaipaa atijalaakaa sutuma wayuu spshuaalee wenesueelajeewalii kajutshaanas main. Eere kajautuin atumaa t maimaakaa akuaipasnain kakataawain shia. Sutuma t ptchi lalaaskaa eeinjat shiyateeria, skaaliajia jee suwalaajia smin wayuu jee lalaapia eraajirin, kajutuin atuman, eitaain nneer shiyataaya t atijalaakaa spaapnaa mmakaa smaa t atijalaakaa suluu wenesueela anoipaamin. Sutuma t slalakaa mmakaa eeinjat namin ayataalii tooloyuu jee jieyuu snain akuaipaa smaa atijalaa, smaa eewaa spla walaainjatin skalia nayataain anaiwa naya snainjee, smaa kajutuinjatin t atijalaakalirua spshuaa skajee ptchi mlou anaatiaa akuaipaa. Akjiaa 101. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa eeinjat shiraajiriya, skotchiria jee suwalakajia snlia t suchukuamaajatkaa akuaaaipaa smaa atijalaa. T awalakajtkalirua ptchi kaalianjat napla shiraajia t atijalaakalirua spshuaa makatka nakumala na atijashiikana, ashajlii, eeiralii, kuyamalii peliikula, atijashii mlouyuu jee na kuyamaliikana kasa napshuaa yaajanaa yaa. T telewisionkoluirua eeinjat natuma wanee akjal otta akjai ska najap nayaaluu na mooukana ekii. T ptchi lalaaskaa snaatajat sukuaipa spshuaalee. Akjiaa 102. T eklirajawaakaa wanee sujutu wayuu aainnajat waneepia natuma wayuu napshuaa, wanaawajat wayuusuluujee, naplajat wayuu napshuaa jee nnojolinjatin suwalaajin. Kajutshaanainjat sutuma slalakaa mmakaa spshuaale sukuaipa t eirajawaakaa, kaluujees t atijaa mlousukoo, suchukuamaajat wayuu jee t atijalaa sminjat wayuu spshuaa. T ekirajawaakaa spla atijaa splajat wayuu spshuaa eere kajutuin atumaa t ekiirujutaakaa spla sujuitajatin
51
natijala wayuu napshuaa, kajutajatin nayataala snain eewaa waneepia snain eraajiraa sukuaipa sujutu t eekaa suluu mmakaa yayaa smaa eraajaa atijalaa sulujutu mmakaa pejepnaakaa snain wenesueela jee t spaajatkaa mmakaa watapnaa. T apshiikaa jee wayuu spshuaa snaateer akuaipa t ekirajawaakaa spla atijaa karalouta namin wayuu napshuaa skajee ptchi lalaas jee t anaatiaakaa akuaipaa. Akjiaa 103. Wayuu napshuaa kajutshii spla eeinjatin nayaaluu wanee ekirajawaa anasin spla atijaa, wanaawainjana spshuaalee alijuna snain atijaa, shiajaa neee nnojotleeka atuma wanee atijaa mleka eere wanee sainjatka achikiin. Kasakaa spshuaa natijeein wanee wayuu ees spla. Tekirajawaakaa spla atijaa ees smin wayuu spsuaa nnojoishi eeinchi wanee matijain karalouta snainjeeree jouuchouin snainmin t atijaa mlousukoo, nnojots shia awalaajnin yaasa. Spla t, t slaleeriakaa mmakaa shiitaainjat t choujaakaa spla skajee t sukumalaayakaa shiaaluu t Orkanisasion Nasioone Uniira mnaka. T slaleeriakaa mmakaa eeinjat sutuma smaa saainmajinjatin t miichikalirua smaaa t kasa choujaakaa spla shiyataain, spla eeinjatin shia napla na ekirajaainjanakan a eeminree sajattin eiknajatkaa anain wayuu. Sutuma t anaatiaakaa akuaipaa wanaawainjat wayuu ataina kamajulain, eekai sain nachiki nakuaipa jee mushijaa eekai suttinrua otta sain nachiki naapain sukuaipa atijaa. T aaapajalaakaa natuma wayuu skaaliajatin wanee ayatawaa smaajat ekirajaa jee atijaa suluu mma yaajat yaa, kajutajat atumaa skajee kaaliain mmakaaa suluiujee. Akjiaa 104. T ekirajawaakaa spla atijaa karalouta najapuluuinjat wayuu anashii, atijashii. T slalakaa mmakaa eeinjat sutuma natijaainjanain eikulii shiipaaya jee anain nayataaya na eikliikana, suluu t saainjinkaa kowierno otta t awalaajuushikaa, skajee t ptchi lalaaskaa jee t anaatiaakaa akuaipaa, anainjat nayataain eiklii anaiwa naya spla saanasian nayataain. Spla ekeroloo, ayatawaa, eewaa
52
jimatin suluu ayatawaakaa t skajees wanee ptchi lalaa anaatakaa sukuaipa eere shiraajnin nakaraloutase snain nnojoluinjatin shikeroluin t patttirokoluirua snain. Akjiaa 105. Eejeere wanee ptchi lalaa naatajatkaa sukuaipa t atijaa achunatunukaa oou tiitulo jee t aainnajatkaa spla ayatawaa. Akjiaa 106. Wayuu spshuaa smaayalee t lalaapiakaa schikijee shiiyatin sukuaipakaa stijala, kettaapa sukuaipa t stijakaa apleerua, ketaapa sunneechi choujaakaa spla jee t shipiajatkaa eeinjatlen jee msia t shiitaaka t ptchi anaatiaakaa akuaipa, ees spla shiitaain, jljain saain wanee eiklee awalaajuushi snain saainmajinjatin sukuaipa t slalakaa mmakaa. Akjiaa 107. T atijaakaa sukuaipa saainmajia t mmapaakaa saainrajat wayuu spshuaa suluu t eikleekaluirua jee msia t atijaakaa anatuma wayuu napshuaa snain nnojoluin suluupnain eiklee. Eeinnjat waneepia sutuma lalaapiakaa t eikleekaa sminjatkaa wayuu jee t awalaajuushikaa, t ekirajaakaa alijunaiki, t achukuaakaa jee suumainpaa wenesueela jee sukuaipa t nikirujutkoo woliiwat. Akjiaa 108. T awalakalaakaa ptchi spaa mma sminjat wayuu jee t awalaajuushikaa, eesjat spla natijain wayuu suluujee. Sutuma slala mmakaa eeinjat spshuaa t choujaakaa makatka raawia, telewision jee splajana karalouta aashajennajat. T eikleekaa spshuaa eeinjat sutuma t atijaakaa kasa spshuaa, kasa jeketin, skajee t suchuntakaa t snaatiakaa akuaipaa. Akjiaa 109. Sutuma t slalakaa mmakaa kajutuinjat t lalawaakaa suluu t eiklee mlousukoo uniwersiraa mnakaa, spla shiainjatin shikiisin nakuaipa na eikliikana tooloyuu smaa jieyuu, na ekirajaashikana suluujee spla nachajaain sooomin natijala skajee nachajaain atijaa mlou, suchukuamaajat wayuu spla anainjatin t mmakaa wenesueela
53
snainjee. Spshuaalee t uniwersiraakaa lalaa smiwaa, akumajinjat sukuaipa suluwataaya, shiyataaya, saainmajia t eekaa smaana skajee snaatia akuaipaa. Lalaas t uniwersiraakaa spla sukumajin, snaatin, shiyataaoin smaa jeketin shia sutuma t achajawaakaa saaamin atijaa, t eikaakaa jee msia eraajirawaa supaa mma. Ees atumaa jooluu nnojoluinjatin kasamaain t shipiakaa uniwersiraa. T uniwersiraakalirua jekennuukoo akumajaain alalaajeer mapaaya skajee t smakaa anaatiaa akuaipaa. Akjiaa 110. T slaleeriakaa mmakaa kajutsu sutuma sninjatin wayuu t atijalaa mlousukoo, t atijaakaa, t jeketkaa eraajuushin jee t anakal aplan smaa t atijaanakaa oou snainjee aka choujaasin shia spla suwashirin mmakaa, anaa smin wayuu jee t aainnajatkaa suluu mmakaa smmayalee saainmajia mmakaa wenesueela. Spla eeinjatin spshuaa t, t slalakaa mmakaa eein jat sutuma nneer choujaakaa shiaaluu jee msia sukumajinjatin sukuaipa atijalaa mlousu yaajat yaa skajee ptchi anaatiaa akuaaaipaa. T washinnuukoo aapajana nner shiaaluu eein atijalaa mlou. T slalakaa mmakaa eeinjat sutuma spla anasin sukuaipa t achajawaakaa atijalaa mlou, suchukuamaajat wayuu jee ayataaya mlou. T snaatiakaa akuaipaa shianjat akumajaka t anaka smnin Akjiaa 111. Wayuu napshuaa kajutshii spla t asheitajawaakaa jee t miirakaa spshuaa anainjatkaa anainjee wanee wayuu otta spshuaa wayuu. T slalakaa mmakaa kajutajat t sheitaakaa sutuma eeinjat eiknuin anain suluu t eikleekaa, eeinjat nneer choujaakaa shiaaluu, skajee t anainjat t tepichikalirua jee jimaalii smaa majayn. T shiikiakaa namin wayuu naminb wayuu napshuaa suluuinjat t eikleekaa smaalee t awalaajuushikaa. Sutumna t slalakaa mmakaa kajutuinjana na sheitliikana nnojoishii akatajnakuumin jee msjaa t splajanakaa spaapnaa mmakaa jee msjaa t awalaajuushikaa, snain ayatin sukuaipa skajee ptchi lalaa.
54
Sutuma t ptchi t anaatiaakaa akuapaa kajutajat, kaaliayainjat, walaainjat wayuu spshuaa, lalaapiarua jee t mmakalirua kaaliakaa apula na sheitliikana jee msjaa mleka eere sujutu ayatawaa snain sukuaipa t sheitaakaa suluu mmakaa Wenesueela. Akaratshi shiipa
Sujutumaajat ayataayaa
Akjiaa 112. Wayuu napshuaa eeshi spla naainrin t nayataajeekaa anain, shiajaa neee eitaanajatkaa sukuaipa t lalaaskaa ptchi jee t anaatiaakaa akuaipaa, skajee sukuaipa wayuu, saainmajia kasa, anaa smin wayuu, aainmajaa t mmapaakaa jee wanee kasaayaa anasin smin wayuu. T slalakaa mmakaa scxhajaainjat akuaipa namaa washinnuu, spla wanaawainjatin skanajia nneer, shiyataaya t eekaa amaanaa jee t choujaakaa smin wayuu spshuaa, aikawaa, ayatawaa mlou snain nnojoluinjatin ssalain snainjee anaajaa sukuaipa, aiwa aplaa aainmajaa t eekaa suluu mmakaa spla washir Akjiaa 113. Nnojots acheknin t aapawaakaa kasa spshuaa lalaleein soou. Shioutuin t lalaaskaa ptchi kasakaa spshuaa aainnin, ooniraanin ekiira spla amaana kasa spshuaa jee kasa eekai eein ashatin sukuaipa. Nnojots acheknun yaasa t achecherawaakaa soou wanee kasa, naainrle wanee wayuun, saainrle wanee lalaapia aapaain shikii ayatawaa smaalee suwashirin. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa schajaainjat akuaipa t anaka smin suulia eejin t eraakaa wayumin snain aapawaa kasa maima jee lalawaajaa soou wanee kasa swashirin t mmakaa, skajee t aainmajnshii na ekinjanakana, ayataashiikana tooloyuu jee jieyuu jee anainjatin sukuaipa t ayataakaasaainreein wayuu spla ekaa, kasheinwaa jee anaa. Mleka shiale ayataanajatin t eekaa spaa mmakaa, sukoroloin mmakaa wenesueela otta aanapajaale ayatawaa shiaalujutu wayuu. T slalakaa mmakaa ees spla saapirin wanee ayatawaa nnojoluin kakaliain snain
55
eeinjatinjaa wanee anaa snainjee suwalaajin je msia t ayatawaakaa anajat wayuu snainjee. Akjiaa 114. T ayatawaa nnojotkaaa pansaain akuaipa, t onjulakaa sukuaipa shiyataaya, t akotchiraakaa maima kasa maikinyuule, t emeejaakaa, spshuaalee t mojusukaa kasalajanainjat sutuma t ptchikaa lalaaskaa anaatiaakaa akuaipaa. Akjiaa 115. Kajutsu atumaa t kamaanakaa wanee kasa anain. Wayuu napshuaa kajutshii spla namaanain eekai namaaneein, anain snainjee, talatin smaa, naainrin eekai naaainrajatin ska eekai aeein namaanain snain naainjin. T smaanakaa wayuu ounajat sukuaipa skajee t ptchi lalaaskaa. Mleka anainjatin wayuu spshuaa snainjee skajee sniki lalaayuu smaaya walainjatin sujutu ees spla saapaanin wanee amaanaain. Akjiaa 116. Nnojots aapnajatin ekii otta saapaanle waneae amaanajataa, shiajaa neee saapirakaa t lalaaskaa ptchi. Ees spla skataannin sukuaipa t aapanajatin skajee sniki lalaayuu, smaanajat wayuu otta lalaapialuujat yaajat yaa otta wattajeewal, kasirin sukuaipa snainminjatiin wayuu spshuaa, t kasakaa amaanaain skajeejatin wanee awashirajawaa mojusu sukuaipa, skajeejatin shiaalujutu wayuu jee msjaa t ayataayakaa smaalee nneer ajuitusuin snainjee oikawaa yi. Akjiaa 117. Wayuu napshuaa kajutshii spla eein namaana kasa anasin jee msjaa eekai choujaain namin, skjia namin suchukua t kasakaa spshuaa naapaain, ees spla naneekajin anakaa namin, anainjatkaa naain smaa. T ptchi lalaaskaa sunaatajat sukuaipa t spla kajutuin wayuu, eeinjatin sutumna saainmajia t eekaa amaana, saainmajia wayuu ekinjatkaa snainjee jee msia t eraakaa wayumin walaainjat aka kasalajanian ajutuukoo t
56
Akjiaa 118. T slalaskaa mmakaa aashajaainjat jee saainmajinjat t paainwaakaa snain ayatawaa, akaaliaayajirawaa snain kasakaa spshuaa, smaaya ayatawaa ska nneer, anlijaa nneer, aikawaa, akotchiraa ekl smaa kasa choujaain spla anainjatin wayuu spshuaa snainjee Mekiisats shiipa
Najutummaajat wayuu Napshuaalee

Akjiaa 119. Sutuma t slalaskaa mmakaa kajutuinjat wayuu spshuaalee, t sukuaipakaa apshii jee wayuwaa, t saainrakaa wayuu, shiyataaya wayuu, t stijakaa apleerua wayuu, sniki jee snoujala wayuu, jee msjaa mma nepijaakaa aluu wayuu eetjliikaa aluu naya spaalakaa namin lalaayuu smaiwajat, choujaakaa namin spla eeinbjanain naya suluu. Natuma na lalaayuu shikiipuukana mmakaa nakatalinjat spla eeinjatin noumain wayuu namaana jee msia shia nnojots kasamaainjatin, nnojots ajattajatin, nnojots astuninjatin, nnojots atteennajatin smin naatajat, skajeejat sukuaipa t, ptchi lailaas anaatajatkalin. Akjiaa 120. T sukuaipajatkaa atumaa t eekaa suluu mmakaa suumain wayuu, sutuma slalas mmakaa mlousukoo ees spla saapaain snain nnojolauaianjatin jamajin sukuaipa wayuu, napshi jee t nayaataainkaa wayuu jee msjaa shia aapinneeshi smaa nasakinnajanain na wayuukana. T anaakaa snainjee t namin wayuu napshuaa skajeeinjat sukuaipa ptchi lalaaskaa jee t anaatiaakaa akuaipaa Akjiaa 121. T wayuukoluirua spshuaa kajutshii spla ayatinjatin waneepia t akuaipaakaa smaa wayuwaa natuma, eraajaa sukuaipa mmapaakaa, stjala wayuu, naainpala wayuu jee t mma plasin namin smaaya nanoujala. T slalaskaa mmakaa jljainjat saain t sujutkoo jee skjia schiki sukuaipa wayuu spshuaa. Kajutshii wayuu spla ayatinjatin t ekirajaayakaa natuma jee msjaa wanee atijaa skajee
57
piamasaa akuaipaa jee anikii snain kajutuinjatin t sukuaipapalakaa wayuu jee t natijakaa apleerua Akjiaa 122. T wayuuloluirua spshuaa kajutshii spla eeinjatin wanee anaa anasin namin aashajaakaa schi t natijakaa apleerua. Sutuma t slalaskaa mmakaa kajutajat t sunuushekaa jee shiiyajia wayuu ayatakaa atuma sujutu t kataakal ou. Akjiaa 123. T wayuukoluirua spshuaa kajutshii spla ayatajatin natuma jee nakjainjatin schiki sukuaipa ayatawaa akumajaakaa skaa kaaliajirawaa, kottirawaa jee awanajirawaa, t ayatawaa naainrapuukoo wayuu, t eewaakaa apashaa natuma wayuu snain ayatawaa yaajat yaa saaka alijuna jee msjaa nachajaainjatin t anaakaa namin. Wayuu spshuaa eeshii spla ekirajawaa snain atijaa mlousu, eeinjanain snain akumajaa sukuaipa eekai eitaanin spla atijaa. Eejees nayaaliuu wayuu t akaaliajaakaa natuma atijashii jee nneer sujutu anaiwa nayataain splajee eein wanee anaa suluu mmakaa. Sutuma t slalaskaa mmakaa eeinjat namin na ayataliikana wayuu tooloyuu smaa jieyuu najutu waneepia snain ayatawaa. Akjiaa 124. Eeinjat atumaa saainmajia t atijalaakaa sutuma wayuu spshuaa, t atijalaa amaanajatkaa, t sukuaipakaa ayatawaa jee ajuinajiralaakaa sutuma wayuu. Kasakaa spshuaa ayataanin ska eekai katin ou jee t atijalaakaa snainjee. Nnojots acheknin saapaanin natuma naatajana t eekaa suumainruu wayuu jee t atijalaa kamaaitkaa namaana wayuu. kajutshii spla eewaa snain aainraa kasa kajutsu. Sutuma t slalakaa mmakaa eeinjat wayuu shikiipuujana ptchi suluumin t ajutkajawaakaa mlousukoo yaajat yaa Akjiaa 125. T wayuukoluirua spshuaa jee msjaa t ajutkajaleekaa kuyamatkaa ptchi sulujutu shiipakalirua mmakaa eekaa aluu wayuu Akjiaa 126. T wayuukoluirua spshuaa skajee wayuin naya kamaair
58
suurala nakuaipa, nayaleeya sulujuna mmakaa t, wenesueelajeewalii yaasa waneesia neee noumain, lalaa shimiiwaa jee msia shia nnjots apaajiraanajatin. Skajee ptchi lalaas kaalianjat mmakaa napla wayuu, ayatinjat waneepiain t mmakaa jee t lalawaakaa shimiiwaa sutuma. T ptchi pueewulo mnakaa nnojots eitaanajatin t skjiakaa suluu t lalaaskaa ptchi minyaka skjia suluu mma wattapnaa Mekietsal shiipa
Sujutumaajat mmapaakaa
Akjiaa 127. Kajutsu atumaa jee msia shia naairajat napshuaa wayuu spla kaikaa spshuaa t aainmajaakaa jee alee apla t mmapaakaa nayaaluu wayuusunaayalee nachonyuu. Wayuu napshuaa eeshii spla anasinjatin nepiapaa, keisalain, wulein, anain spshuaa t eekaa suluu. Saainmajajinjat mmapaakaa t slalakaa mmakaa, t eekaa katin ou suluu. t sukumajaayakaa, tn asheitleekaa eekaa suluu mmakaa, wuchii, wunaap, jasai, kasakaa spshuaa eekai eein mmapaapnaa. T katakaa anainjee ou wayuu nnojots eeinchi wanee wayuu alalaajaain soou akumajunajat sutuma lalaayuu sukuaipa tia. Anainjat sukuaipa sutuma t sla lakaa mmakaa smaayalee wayuu spshuaa spla eeinjatoin shiaaluu wayuu wanee mma keisalas, wules, eere anainjatin joutai, win, shiiruku mma, sotpnaa palaa jee schi, joutaikaa iipnaamin sukua, t wuchiikaa eekaa smaa wayuu aainmajnajat spshuaa skajee ptchi lalaa. Akjiaa 128. T slalaskaa mmakaa shiyataainjat amaa sukumajia t mmapaakaa spla anainjatin spaapnaa, wayuu sulujutu, sukuaipa wayuu smaa, shiyataaya wayuu, saainralaa wayuu, skajee ayatawaa anainjatkaa anainjee wayuu, eere stjaanatin oou eekai aainnin, asakinnajat anain palajana spla eeinjat wayuu snain. Skajeeinjat ptchi lalaa sukuaipa t spshuaa
59
Akjiaa 129. Spshuaale t ayatawaakaa eekai amoujainjatin t mmapaakaa acheks smaainjatin wanee asakiraa palajanaa, mleka anainjatlesmin mmakaan jee sukuaipa wayuu kepiain suluu. Sutuma t slaleeriakaa mmakaa nnojoluinjat ekeroleenin kasa eekai mojuin smin mmakaa, jee msjaa t akumajaakaa aaplaa, kasakaa spshuaa outasirouluin. Sukajee wanee ptchi kajutsu anaatneer sukuaipa shiyataaya, sljia jee snaajaaya kasakaa spshuaa outasirouluin. Snain t saainrajatkaa t mmakaa smaa wayuu jee alijuna wattajeewal jee msia saapnlee ekii mleka snainpnaale t mmapaakaa t aainnajatkaa, anees sukuaipa shiaaluu t eekaa mmapaa, sttaaiwa suluumin ayatawaa acheks eein waneepia sujutu saainmajia t mmapaakaa skajee ptchi snaatia sukuaipa. Poloo Shiipa
Smaajat t aainnajatkaa
Akjiaa 130. Na Wenesolaanakana tooloyuu smaa jieyuu eeinjana spla ainjatin smaa kaaliainjatin t mmakaa spshuaale napla, smaa shejetshe, sujutu sukuaipa, naainmajinjat eepnaale sntin lalawaa sutuma, t wayuuwaakaa suluu, t koumainwaakaa suluu, t lalawaakaa aain jee t anaakaa smin mmakaa. Akjiaa 131. Wayuu spshuaa kajutajat smin t lalaasukaa ptchi yaajat yaa jee msjaa kasakaa spshuaa akumajaain yayaa skajeejatin snlia. Akjiaa 132. Wayuu spshuaa naainrajat t eitaanakaa sukuaipajatin wayuu jee naya eeinjana snain t ayatawaakaa spshuaa, eere naashajainjatin schiki jee nakaaliajinjatin sujutumaajat wayuu spla eeinjatin anaawaa jee wanaawaa anaaluumaa. AAkjiaa 133. Wayuu spshuaa achekshii eein snain akaaliajaa
60
eeinjhatkaa anainjee nneer choujaakaa smin wayuu. Wayuu napshuaa nawalaajinjat nneer suchuntakaa mmakaa juyawai, kalalajanas tia shimiiwaa. Akjiaa 134. Wayuu spshuaa skajee t anaatiaakaa akuaipaa, eeinjana spla ounaa snain surulaalaa spla kaalianjatin, saainmajnunjatin t mmakaa kaluukaa waya jee msjaa akaaliajaa wayuu spshuaa kasachikoulu. Nnojioishi eeinchin wanee wayuu apleeruain spla atannaa Wayuu spshuaa naainrajat t aluwataanakaa anain naya suutpnaa ajutaa. Skajees ptchi lalaa anaatia akuaipaa. Akjiaa 135. T saainrajatukaa slala mmakaa skajee t lalaaskaa ptchi jee t snatiaakaa akuaipa, spla anainjatin wayuu suluujee, nnjots waneejatin suulia t saainreekaa ska saain wayuu spshuaa. Eejeere sutuma slala mmakaa t anaakaa smin shiaaluu. eekai ayataajeein skajee wanee atijaa, eeshii spla nayataain shiaaluu mmakaa jee wayuu spshuaa, snainjee ptchi lalaa anaatakaa sukuaipa tia. PIENCHI SHIKIIJEE
STCHINMAAJAT SUKUAIPA ALUWATAWAA

Wanee shiipa
T Sukuaipajatkaa Waneepia
Palajatkaa: Sukuaipajat Spshuaa Akjiaa 136. T sutchinkaa aluwatawaa lalaapialuu apaajiraas snainjee t slaleeriakaa smotsojia Munissipio mnakaa, slalas t shiipakaluirua mmakaa Estaado mnakaa jee msjaa t mlousukoo shikiijeeskaa mmakaa, Nasioonaal mns. T aluwatawaakaa yayaa apaajiraas ska kuyamatkaa ptchi lalaasjat legislatiiwa mns, aluwataasujatkaa
61
shiajaa t jekutiiwa mnakaa, anaatiajatkaa akuaipaa shia jutisiaal mnakaa. T sutchinjatkaa sukuaipa wayuu siulalaana mns jee t splajatkaa ajutaa shia t electoraal mnkaa. Waneejatwais t shiyataainkaa aluwatawaa akatsa akaaliajiraain spla pannsainjat t aluwatawaakaa suluu spla anainjatin sukuaipa t schekaka mmakaa. Akjiaa 137. T lalaapiakaa suluu mmakaa anaatajatkaa sukuaipa kasa supushuaa spla eeinjatin kajutaa anaaluumaa, anaa atuma mmapaakaa jee msjaa saainmajia nakuaipa wayuu napshuaa. Akjiaa 138. Mleka shinnle amin eekai lalaasin suluu t lalaapiakaa matijainsalu, jee msia t saainrakaa majutsal. Akjiaa 139. T sukuaipakaa aluwatawaa suluu lalaapia kaluujees wanee kaainjalaa mleka majutule atumaa t ptchi lalaaskaa anaatakaa akuaipa. Akjiaa 140. T sulalakaa mmakaa shiainjat kanika soou t alaakaa smin wayuu, smaa t eekaa namaana jee t najutkoo mleka shiale kasirin sukuaipa t lalaapiakaa. Piama schikijee: Shiyataayakuaipa mmakaa sminjat wayuu. Akjiaa 141. T shiyataayakuaipakaa mma naminjat wayuu napshuaaleeya tooloyuu smaa jieyuu skajees snoutia ptchi, makatka lalawa aain, ttaa, atijaa, anaa ayataain, atijaa sukuaipa niyaataain wayuu jee msjaa t kajutaakaa snain aluwatawaa skajee pchi lalaa anaatiaajat akuaipa. Skajees saanasia ptchi, akuaipain anas, ayatawaa anas, eewaa aainn, atjaa splee kasa, ttaa, Pansawaa jee kayutaa atuma kasa.
62
Akjiaa 142. T lalaapiakalirua akumajaaainjat skajee ptchi lalaa, eepnaale jooluu shiyataain ayatinjatia ounuin sukuaipa skajee slaleeriakaa mmakaa. Akjiaa 143 Na wayuukana napushuaalee tooloyuu smaa jieyuu aapinneeshii sushukua t shiyataakaa mmaka, eepnaalen nachuntuin, suchukua ayatawaa nanaipnain wayuu, jee na wayuu eeshi spla nattaain snain asanawaa skaraloutashe ayatawaa, snain nnojoliijanain jamin naya ska kajutuin sutuma anaatiakaa akuaipaa t aainmajaakaa suluu mmakaa jee msjaa anoipaa, asakiraakaa schiiruia asiruuwaa jee msia t kajutaakaa nepialuu. Na ayataaliikana lalaapialuu nnojoliinjana ssalan eekai nakjain achiki mleka nayataainren. Apnin Schikejee: Aainraajatkaa lalaapialuu shialuu wayuu Akjiaa 144. T anaajtkaa akuaipaa shiainjat akumajaka t anakaa smin t ayatawaakaa suluu lalaapia, ees stjaanajatin oou t nneer ekerolokoo, ayalerakaa sujutu shiyataain wayuu, atteerakaa snain ayatawaa, aakajeerakaa sukuaipa ayatawa jee msia ajutunaa suluujee ajatawaa lalaapialuu, saainnajatpa t kajuteeshi na wayuukana. Snain supushuaa t ajatawaakaa suluu lalaapiakaa, akumajuns t ainnajatka suluu karalouta kajutsu, spla natijaainjat soou t naainrinjatkaa na ayataashiikana spla anain nayataain. Akjiaa 145. Na ayataaliikana lalaapialuu tooloyuu smaa jieyuu ayataashii smin t sulaleeriakaa mmakaa, neitaanapa jee nawanajaanapa nnojoliishii skajanain pattiido. Eekai ayataashiin smin t Munissipiokoo, suluu t shiipakaa mma Estaado mnakaa jee suluu mmakaa mlousukoo smaa lalaapiarua kottuin smaa t awalaajuushikaa, nnojoliishii anaataainjanain nakuaipa smaa, nnojoliishii suluwaataainjanain naatajat wayuu, nnojots snliamaainjatin, shiajaa neee t shiitaakaa t anaatiaakaa akuaipa snain shikiipuu aainraa wanee kasa.
63
Akjiaa 146. T ayatawaakaa suluu t lalaapiakaa sminjatkaa wayuu skajees atijaa karalouta, akatanns suulia t naa ajautuushikana oou, eekai eitaanaalin anain wayuu jee awanajaalin, t eenajaanin anain spla palit kai, na wayuu ayataaliikana oureeran lalaapialuu jeet snaatin akuaipaptchi lalaas. Waneejaa smin nayataain na ajutuushikana oou, na awanajaapuuin jee na eittaanaalin, na yamamashiikana matsamin, na ayataalii jee mshia chi eekai sutuma t lalaasuka ptchi. Na ayataashiikana suluu t lalaapiakaa aneekajuushii. spla t nayataainkaa suluu skajee natijain spleerua t naainrajatkaa. Ayalenna mnshijaa skajee anasin nayatain jee t alatirakaa smaa aakajennaa suulia ayatawaa skajees sukuaipa nayataain wayuu. Akjiaa 147. Spla t ayatawaakalirua awalaajuushikaa akatanns t nneer choujaakaa spla suwalaajia T nneetkaa awalaajnakaa aka ayataaushi suluu lalaapia, akumajuushi akuaipal suluu t anaajtkaa akuaipaa. Shikiijees wanee ptchi lalaa t ayaawatakaa wanaakaa smaa t nneer awalaajiakaa na ayataashiikana suluu lalaapia sulaleeria mma Estaado mnakaa jee msia t amotsojiakaa mma Munisiipio mnakaa. T ptchi lalaaskaa shias akumajaka sukuaipa shikettaajapa ayatawaa jee t awalajnakaa namin na lalaayuu mayataainnapain, na suluujunakana slaleeria mma Estaadokoo jee t mma munisiipiokoo. Akjiaa 148. Nnojots eeinjatin smin wayuu piama awalajaashi soou ayatawaa, waneesees shiyataain wayuu yanamain snain eikaa, eiiyajaa, ayatawaa suluu lalaapia spla piamain niyataain acheks nuulaain wanee, oulaans ayataashiires sooopnaa wanee wayuu. Waneetuees ekattaajnin sukuaipa saakajeeria ayatawaa.
64
Akjiaa 149. Na ayataaliikana lalaapialuu nnojoliishii spla naapaain wanee ayatawaa yaasa, aslajalaain sutuma lalaayuu naatajat ouumain wattajeejatin mleka nnojolui aapajuushin shikii natuma na aluwataashiikana lalaapialuu. Eeere atumaa t ayatawaakaa lalaapialuu spla akotchiraa smaa eenajawaa wayuu snain ajutkajawaa spla ajutaa noou wanee lalaayuu aluwataakaa, ees spla saakejennin suluujee ayatawaa na wayuu min aainjala yaa. Na ayataaliikana lalaapialuu sttakana soou naainjala shiipamin sukorolo wayuu aakajenns suulia ayatawaa skajee t anaatiaakaa akuaipa. Pienchi shichikejee: Sukuaipajat ayatawaa smin wayuu Akjiaa 150. T sukuaipakaa ayatawaa sminjat wayuu suluu mmakaa yayaa shiainjat eitaakaa sukuaipa t Ajutkajawaa Mlousuko suluu mmakaa. Nnojolinjachi eein wanee ayataashin lalaapialuu suluu shiiipairua mmakaa t Estaado mnakaa jee msjaa t Munisiipiokoo ssmaaayalee wayuu kepias suluu Wenesueela snain ssitijaainjatin soou t Ajutkajawaakaa Mlousukoo. Akjiaa 151. Nnojotsu spla schajaanajatin sukuaipajat ayatawaa anainjatkaa aka wayuu yaajat suluu shiiipairua mmakaa Estaado mnakaa jee shiiipajeekaa tya. T lalaasin wattajeejatin jee msjaa smaa ayataajiraasirua nnojolin shipiajatin suluu wennesueela, sma nnojolin saapin shiikii lalaayuu. T anaatiakaa akuaipa shijat achuntaka suluu sukuaipa ayatawaa shiaalujutu wayuu, atijawaa soou jalejeewalin, nepia jee msia kasain choujaain spla anainjatin sukuaipaEstaado mnakaa jee sumotsojiakaa
65
mma Munisiipiokoo. Smaayalee t suluu ayataalekaa supushuaa, achajaain sukuaipajat ayatawaa smin wayuu supushuaa, snliamaale wanee wayuun; shiainjat neee akumajaka sukuaipa, t anaatiaakaa akuaipaa skajee lalaas ptchi. Jarai shiipa: Smaajat shiraajiraaya mmakaa wattapnaaa Akjiaa 152. T shiraajiraayakaa mmakaa watapnaa skajees t slasukaa spla kajutajatin t lalawaakaa shimiiwaa sutuma jee msjaa t nachekakaa na kepiakana suluu, sukuaipa ounusu snainjee t waneejataakaa jee t wanaawaakaa sutuma slala mma, kajuts sukuaipa sutuma nnojots jamajinjatin atumaa, sunaateerr sukuaipa kasachiki alatin smaa wanee mmaaya ska anakaraluu, akaaliajiarawaa, kajutaa atuma wayuu jee aleewaa smaa mma spshuaa anaiwa wayuu snainjee. Mmakaa t yalayaleer sukuaipa waneepia spla kajutuinjatin sutuma ptchikaa t jee msjaa wanaawaa anaamaluu smaa mmakaa spshuaa. Akjiaa 153. T mmakaa mlousukoo schajaaianjat kottaa smaa t mmakalirua pejepnaakaa snain jee t mmakalirua kapalaainskaa Kariiwe, spla eein wanee paainwaa sutuma mmakalirua t spshuaa, eere kaaliainjatin sutuma sukuaipa shiyataaya, sukuaipa wayuu,. Sukuaipa t aainnakaa jee t mmapaakaa. T mmakaa mlousukoo ees spla sshajiraain ptchi aashajaaushi smaa wattapnaa eekai anainjatin anainjee t mmakalirua smaa wayuu spshuaa sulujutu spla t, t mmakaa mlousukoo ees spla kanlin sutuma ska karalouta laulaasirua wattapnaa, t ayatawaakaa snain kasakaa spshuaa choujaain spla kottiraain mmakalirua. Suluu t schajaakaa kottuinjatin t saatoupnaakaa mma smaa jee t Kariiwejatkalirua, eejees sutuma yaasa aleewa smaa Iiweroameerika, snain kottajatin smmaa spshuaalee Ameerika Latiina. t ptchi lalaa sukuaipakaa achajaas waneepia wanee kottitawaa sutuma mmakalirua, shieer anaataka
66
sukuaipa t ptchi laulaas yaajatkaa yaa. Akjiaa 154. T aashajaaushikaa snliamaakaa mmakaa sujutajat sutuma t Ajutkajawaakaa snain akuyamajaa ptchi yaajat yaa splapnaa kajutuin nutuma chi lalaashikai otta lalaaslen shikiipuu mmakaa, akataluu suulia t karalouta snliamaain mmakaa splajatin ayatawaa jee t saainrinjatin paala t mmakaa, eitawaa ptchi kajutsin sutuma, eitawaa ayatawaa snain shiraajiraaya mmakaa wattapnaa jee msjaa eekai shiyataainjatin t laulaaskaa suluu. Akjiaa 155. Suluupnaa t aashajaaushikaa spshuaa shikettaajakaa amaa t mmakaa mlousukoo wattapnaa, eeinjat wanee karalouta snaaatia sukuaipa spla sukuaipajatin shia ska anakaraluu watapnaa, acheks achajaanaa waneepia anasin saashajaaya spla shikettajnin sukuaipa mmakaa watapnaa. Piama Shiipa
Stchin aluwatawaa yaajat suluu woumain

Akjiaa 156. Kaplainjatkaa saawain aluwatawaa suluu woumain shia t: 1. 2. T shiipaminjatkaa jee aainnajatkaa smin t wattajeejatkaa. T saaliashaanakaa jee t saainmajiakaa main eekaa suluu supushuaa woumainkaa, saainmajia anain t mmakaa shiaaluu wayuu jee msjaa lotuin sukuaipa t anaajiriaakaa spaapnaa mma yaajat. T sukuluutseka, shejeetchikaa, shiiirainkaa, ayaaluujutuukaa sutuma mmakaa yaajat yaa. T antaakaa atteerakaa jee ajutaa t wattajeejatin. Sukuaipa eraajia T aainmajtkaa yayaa. Saainmajia jee skaaliajia, snaatia jee sukuaipajat stchin t
3. 4. 5. 6. 7.
67
8. 9. 10.
11. 12.
13.
14.
15. 16.
17.
kaaplaskaa shiaaluu mmakaa. T snaatiakaa jee sukuaipajat shikiiska mma jee t shiipakaa shirokujatkaa palaa. T miichi nneetpalaka mlousukoo, t sukuaipakaa nneer jee msia snaatia nneer wattajeewat. T anaajtkaa, akotchajtkaa, shiyataaya jee saainmajia t nneer awalaajiatka, sooomin t eekaa amaana, sujutu ayalajuushii wattajee, sujutu akumajalaa, sooominkaa slia kasa, sujutukaa menoulia jee saanasiouliakaa ipa, smaayaleejaa t waneeirua awalajiakaa, jerainjatin jee msjaa t akanalaa nnojolin snainpnainjat t shiiipakalirua mma sutuma t lalaaskaa ptchi jee t anaatsjatkaa sukuaipa t aapajuushikaa yayaa. T snaatiakaa jee sukuaipa t asantkaa korolo. T skuaipakaa jee shiyataayakaa t saanosioukalirua ipa smaa menoulia, t sukuaipakaa t mma malujanasatkal jee saainmajia, sujutu smaa jaloulin t wunaapkalirua, mmapaa, win jee msia waneeyasa suwashirin t woumainkaa. T lalaaskaa suluu shiipakaa mma ees spla anain main smaa snaatiaka akuaipa, aikaa, aanapajiraa, otta aslajalaale sukuaipa t mmakalirua maainrinsatkaa, akatsa nnojolinjatin jamin atumaa t mma ichiipalakaa. T mmakalirua malujunasatkaa eekaa suluu t mmairua palaairukajat, shirokujatkaa schi jee msjaa win mlou jamats, nnojotjamajinjatin amnii, jee msjaa kajuteera shia atumaa eesjaa spla eein wanee sukuaipa yaa, snain nnojolinjatin minka stteenakai t sujutkoo t mmakaa. Na lalashikana suluu t mmakaa nnojoliishii spla naapinjatin shikii mma kaluu saanasiou ipa maima kai. T snainjee snaatiakaa akuaipa, eeinjat sutuma sukuaipa sujutu anas, suluu t mma eere eein jooluu t kasa spshuaa, aashajaanajtkaa paalajeepa, suulia maaliajin wanee mmayaa snain t kajutaakaa skajee t eekaa suluu. T Sukaaipajatkaa spansaajia t jamatskaa jee saajapin.
68
18. T ayaawajaakaa jee ayaawatiaa yaajat yaa. 19. T eeinjatkaa jee shiyatajat smaa spansaajia waneeseein snatia jee saainria smaayalee achajawaa sukumajia sukuaipajat ayatawaa mlou. 20. Spla anasaa mlou, spla sliajat kasa, spla sukuaipa nneer awalaajiajat yaajat yaa. 21. T sukuaipajatkaa jee msia snaajia t anainjatkaa anainjee wayuu supushuaa. 22. T aainnajatkaa yayaa spla eein miichi, spla eeintin nekinpala wayuu, saainmajia jee snaajia t mmapakaa. 23. T eeinjatkal yayaa spla atjaa, anaa jee msia t aainnajatkaa yayaa shiaaluu. 24. Eitawaa sukuaipa t aainnajatkaa suluu t mmakaa yaaya spla eeinjatin pnaj, epijaa mrt, olojoo jime jee sukuaipa ayatawaa wunaap. 25. T eejetuukoo mmaluupnaajatkaa yaajat yaa, jee msia spuna eejetuu iipnapnaajat, palaairukuluupnaajat, shirokupnaajat schi jee msia winrukuluupnaajat yaajat yaa. 26. T sukuaipajatkaa apnaa jee spnapala tren. 27. T aljtkaa karalouta jee T suwalakaajiakaa ptchi. 28. T Snaatiajatkaa jee shiyataayajat sukuaipa kajutaa anaaluumaa jee msia t lalaapiakaa splajatkaa wayuu. 29. T snaatiajatkaa ajutuirua sumaa aaliaairua jee msjaa t eekal atuman, t sunatiakaa sukuaipa wayuuwaa, sukuaipa snatiakaa ayatawaa, sunatia sukuaipa aainjalaa, sunatia sukuaipa aainjalaaluu, sunatia sukuaipa anakaa pia smin kasa jee msia sukuaipa ajutuu wattapnaa, sukuaipa aneekajaa lalaashiijana, sunatia sukuaipa saapaaya mma shiaalujutu wayuu, snaatia sukuaipa aanapajaa nneer, snatia sukuaipa kamaana atjalaa, akumalaa jee akumalaa mlousu, snatia sukuaipa mma, snatia sukuaipa wayuu antsirua jee oonoosirua, snatia sukuaipa wayuu supushuaa, sukuaipa mmapaakaa, win, snaatia shiaawashepala mmapaakaa, snatia sukuaipa miichipaaple, snatia sukuaipa ounajawaa, ayatawaa,
69
30.
31. 32. 33. 34. 35. 36.
shiaalujutu jee anaa smin wayuu, snatia sukuaipa anaa smin mrt jee wunuulia, ashajlee jee anaajaalee ptchi, snatia sukuaipa anaajalee nneer smaayalee lalaapiairua aapajl nneer, snatia sukuaipa saainmajia jee shiyataaya eeple eekal amaana, sukuaipa asheitajaaya, suwanaajle ama jee msjaa sheitakal supushuaa, snatia jee sukuaipa t lalaapiakaa yaajat yaa smaayaleejaa lalaapiakalirua eeyain mmakaa spaapna shiipairua mmakaa jee msjaa sukuaipajat kasakat supushuaa sminjatin wayuu yaajat. T sukuaipakaa t eetuukoo suluu mmakaa iipunapnaajat, mmaluupnaajat, palaaairikupnaajat, shirokupnaajat schijee winrukuupnaajat yaajat yaa, t sshawajleka anuwa, sunnule katnas jee msiujaa t choujaakaa spla eeinjatin. T sukuaipaka apnaajat jee t spnajatkaa tren. T sukuaipajatkaa aljiraa karalouta jee t suwalakajiakaa ptchi smaaleeya aituupnaa. T sukuaipakaa t choujaakaa smin shipia wayuu spla warattuin miichi jee wop, wuin asnajat jee t epejiakaa kosiina. Sukuaipajatkaa atumaa t sljlekaa mmakaa spla eeinjatin Wenesueelajeewalaaa smaa sujutu jee saainmajia t mmakaa. T snaaatiajatkaa jee shiyataaya sukuaipa kajutaa anaaluumaa jee msia t lalaapiakaa akaaliajinjatkaa wayuu. T sukuaipakaa ptchi smaajat ajutuu, aainraa jee t eeinjatkaa atuman, sukuaipa wayuwaa, aikawaaa, kaainjalaa, aainjalaaluuwaa, anakaa smin ksachiki, sukuaipa ajutuu watapnaa, ajautaa jee aneekajaa, sukuaipa saapaaya mma shiaalujutu wayuu, sukuaipa nneer aanapalaa, kamaana aatijaa kasa jee atijalaa mlousu, sukuaipa mmakaa smaa suwashirin, sukuaipa mma apunajunakaa aluu, sukuaipa eekai antsuin jee kepiaa suluu wenesueela, sukuaipajat wayu sspushuaa jee t mma kaluukoo naya, sukuaipa ayatawa, saaainmajia jee suwalaajia skalia ayatawaaa, shiiyajia mrut smaa wunuulia, sukuaipa t ashajlee jee t anaajaaleekaa ptchi, sukuaipa shipia nneer jee saainmajia wayuu, asheitajaaya,
70
suwanaajle amaa, sukuaipajat aluwatawaa spaa mmakaa shiaaluu wayuu jee t shiyataaya t lalaapiakaluirua spshuaa. 37. Kasakaa supushuaa eekaa akumalain snainjee t lalaaskaa ptchi saainrajatin t lalaapiakaa nakajee na ayatakana suluu.. Akjiaa 157. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo yaajatkaa yaa skajee naniki maimashii na sulujunakana, ees spla naapuin lalawaa soou spshi kasa smin t sumotsojiakaa mma munisiipiokoo otta smin shiipa mmakaa t Estaado mnakaa spla lalaainjatin shia shimiiwaa. Akjiaa 158. T lalawaakaa shimiwaa sutuma t shiipakalirua mmakaa mleka shikiisi aluwatawan anainjat mmapaakaa, wanaawainjat smaa lalaain sukuaipa wayuu sutuma, anaiwa kasakaa spshuaa t aainnakaa suluu mmakalirua. Apnin Shiipa
Sukuaipa Aluwatawaa suluu t Estaadokoluirua

Akjiaa 159. T shiipakalirua mmakaa mmaairua lalaas shimiiwaa, kalalajanas suluwataaya jee shiyataaya akatsa ayatinjatin natuma waneesin mmakaa lalaaskaa, lalaa shimiiwaa jee msjaa sukuaipa t ptchi mlousukoo. Akjiaa 160. T aluwatawaakaa jee shiyataaya t Estaadokoluirua shikijees sukuaipa wanee shikiipuu. Spla lalaashinjachin shikiipuu otta lalaasinjatin shikiipuu t Estaadokoluirua achekshii Wenesolaanain, alatirin nouyase suulia piama shikii jaralimin jee msia kawayuuseinjanain naya. Na shikiipuuinjanain t Estaadokoluirua aneekajuushi spola naluwataain pienchi juya natuma na kepiashiikana suluu t mmakaa. Eeshii spla neiitaanin nachukuaa watuanee saaamin skalia naluwataaya.
71
Akjiaa 161. Na shikiipuukana t Estaadokoljuirua achekshii nakjain sukuaipa t nayataainkaa juyawai, erajnajat sutuma wayuu spshuaa jee chi aainmajuikai t mmakaa. Eemaa shia karaloutaluuinjat shia smin t Ajutkajawaa kuyamatkaa ptchi, ajutkajawaa shikii ayatawaa jee t ayatawaa shiaalujutukoo wayuu. Akjiaa 162. T stchinkaa akumajaa ptchi aluwataainjat suluujee t Estaadokoluirua skajee wanee ajutkajawaa natuma makaa poloo jaralimin shikiipuukana ptchi sutuma wayuu. Suluujee t Estaadokoluirua jee t Munisiipiokoluirua. T ajutkajawaakaa akumajutkaa ptchi minjat t saanrakaa yaa: 1. 2. 3. Akumajaa sukuaipa ptchi saajutu t shiyataainkaa Estaado shiipa mmakaa. Eitaainjatkaa sujutu ptchi snaaatia sukuaipa sunneetshi t shiipakaa mmakaa. Kasakaa spshuaa eekai smin t lalaaskaa ptchi.
T choujaakaa spla t ajutkajawaa kuyamatkaa ptchi, t akjaakaa sukuaipa ayatawaa, sukuaipa nneer akaatajnajatkaa suluu mmakaa, skajeeinjat ptchi suluukoo t lalaaskaa ptchi naminjatkaa na shikiipuukana ptchi napshuaa sulujunakana Estaado aneekajuushi ska ajutaa spla nayataainjanain pienchi juya, eeshii spla neitaanin nachukuaa spla piama juya saaamin. T ptchi lalaaskaa suluu mmakaa shiajat anaataka sukuaipa jee shiyataaya t ajutkajawaakaa snain akumajaa ptchi suluu t Estaadokoo. Akjiaa 163. Suluu t estaadokoluiru eeinjatu wanee lalaapia aainmajia aluwataainjat snain shiiyataain shimiiwaa. T lalaapia aainmajtkaa ayataainjat skajee t smaka t lalaasukaa ptchi, t aainmajaakaa, t erajaakaa soou nneer, t antakaa jee t akatajnakaa, wanaawajiraa smaa shiyataaain t aainmajtkaa mlousukoo suluu mmakaa. Eekajaa t ayataainjat snain t aainmajaakaa nutuma wanee shikiipuu
72
aainmajaa, eitaaushi skajee ptchi anaatiaa akuaipa, ayaawatinjatkaa ntijashin otta stjasle, anale splan jee msia shia aneekajneeshii saakajee wayuu maima. Akjiaa 164. Shiyataainjat t Estaadokoluirua shimiiwaa t. 1. Sukumajinjat wanee shikii ptchi lalaa suluu, spla sukuaipa suluwataaya skajee t ptchi lalaaskaa suluu mmakaa 2. Snaatia sukuaipa at Munissipiokaluirua jee t mmacheyonko, sukuaipa spaajiraaya skajee t smakaa lallaskaa ptchi suluu mmakaa. 3. T shiyataayakaa jee t eekaa suluu mmakaa, t akatajnakaa jee shiyataaya atumaa t kasa eekaa suluu smaa t aapajuushin, aslajnin sutuma t lalaayuukoo suluu mmakaa mlousukoo jee nsjaa nneer ekeroluin snainjeejatin eekai awalaajnin. 4. T snaatiakaa skotchajia. Saainmajia jee shiyataaya t nneetkaa awalaajuushin suluu mmakaa skajee t ptchikaa lalaayuu yaajat yaa. 5. T sukuaipakaa jee saapaaya t ipouliakaa nnjoluin kachueerain, nnojoluin snainpnain t aluwatawaakaa mlousuko, t ichiikaa jee waruttairua jee shiyataaya t mmakalirua malujunain eekaa suluu skajee t anaaatiaakaa akuaipaa 6. T nakuaipakaa aainmajlii mmpaakaa, pulusiia jee t sukuaipajatkaa pulusiia sulujutu Munisiipio skajee ptchi lalaa anatutkaa sukuaipa. 7. Sukumajia, snaatiam sukotchojia jee shiyataaya t sukuaipakkaa karalouta kejetshis jee msjaa tanpiiya. 8. Sukumajia, snatia jee shiyataaya t choujaakaa smin wayuu spshuaa suluu mmakaa. 9. T shiyateeriakaa, saainmajia, shiyataaaya jee saapaaya t wopukalirua spshuaa eekaa. 10. T aainmajaakaa, ayataaya jee saapaaya t karattetkaa spshuaalee spnakaa kamio, smaa t shshawajlekaa anuwa jee sunnule
73
katnas, ayataanajat smaa t lalaayuukoo suluu mmakaa snain aluwatawaa. 11. Spshuaale t aainnajatkaa suluu t Estaadokoo smakaa t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 165. Kasakaa spshuaa eekai sntiraain oou t aluwatawaakaa skajeeinjatin wanee ptchi eitaaushi sutuma lalaayuu suluu mma mlousukoo smaaya t Estaadokoluirua. Ptchikaa lalaaskaa t ounajat skajee sukuaipa taashaa, ayatawaa, kaaliajirawaa, ayatawaajiraa jee aslajirawaa. T Estaadokoluirua supaajiraainjat jee stteerinjatin smin t Munisiipiokalirua t ayatawaakaa saainrinjatkaa jee msjaa spshuaa t nayataainjatkaa amaa smaa natijainjatin spleerua mleka sntiraale sutchin aluwatawaa. Akjiaa 166. Suluuwai t Estaadokoo eeinjat wanee ajtkajawaa snain anaataa sukuapa ayatawaa shiaalujutu wayuu, nuluwataain chi shikiipuukai kowierno suluu estaadoako, ees spla jierin jee msia eeinjatin nmaa na Alkaalekana tooloyuu ota jieyuu, shikiipuu t Miniteeriokoo jee mshijaa na eitaaushikana shikiipuuin ptchi suluu t ajutkajawaa mlousukoo, t sulujutkoo Estaado, sulujutkoo konseejo smaa t mmakalirua kalalajanain, eeinjana wayuu snain mleka eere wayuu suluu t Estaadokoo. Sukuaipa skajeeinjat ptchi lalaa. Akjiaa 167. Shia snneetshikaa t Estaadokoliuirua t: 1. 2. 3. 4. T eekaa smaana spshuaa smaa shiyataain T akotchajnakaa sooujee shiyataain t eekaa smaana, eekai astshin jee msia aslajalaa smaa aapajalaa. T akotchiraakaa sujutu karalouta shiaawashe sukuaipa mmakaa. T nneetkaa antakaa aluwataaushin sutuma shikiis kaa lalaapia, eere saapnin spshi t nneer ekerolokoo smin mma
74
5.
6.
mlousukoo juyawai. Aapns palirwai smin t Estaadokoluirua smaa shikiiskaa mmakaa skapitaatshe, shiaka maima amin t Estaado maimain aluu wayuu. Saapunapa spla juya t, t Estaadokoluirua nakataajinjat suseeruupnaa t aapnakaa smin. Smin t Munisiipiakaluirua eeinn palitchon spshi nneetkaaajee msjaa saaamPuin saapajatkaa t Estaado kaluukolun. Mleka suwanajaale sukuaipa nneer ekerolokoo suluu snneetshipala mma mlousukoo, awanajaainjat atumaa t nneetkaa sujutujatkaa maima kasa, awanajaa meeriya t sminjatkaa t Estaadokoluirua. Sutuma ptchi lalaa eeinjat sukuaipa shiyataaya spla anainjatin shia sutuma Estaadoko jee Munisiipiokaa. Spshuaalee t nneer awalaajiakaa, aslajalaain aapajuushin smin t Estaadoko spla anainjatin sukuaipa sunneetshi mmakaa. T ptchi anaatiaakaa akuaipaa eein atuma otta atteerin awalaajia smin Estaadokoluirua eesjaa spla kaamin t nneetkaa antakaa smaanamin, snainjee t anaawas t mmapaakaluirua. T nneetkaa antakaa suluumin Estaadokoo sminjiraainjatkaa mmakalirua jee msjaa spshuaa eekai atteeruushin, aslajalaain otta aapajuushi kajuts jee msjaa shia apaajirranajatin snainjee nneer awalaajuushi smin t mmakaa mlousukoo skajee snaatia sukuaipa. Pienchi shiipa
Sutchin sukuaipa aluwatawaa Munisiipiajat

Akjiaa 168. T Munisiipiokaluirua shias shikiikaa palajats sukumajaaya t snaatia kasa spshuaa suluu mmakaa, lalaas shiyataain shimiiwaa skajee t smakaa t lalaaskaa ptchi. T lalawaakaa sutuma t Munisiipiokoo skajees t: 1. 2. 3. Shia eitaakaa t lalaayuuinjatkaa snain aluwatawaa. T shiyataainkaa saainrajatkaa. T sukumajakaa, skotchirakaa jee t skataajakaa anain
75
T shiyataainkaa Munisiipia eitaaushikaa spla, ayatajat sukuaipa sutuma smaa nayataain wayuu napshuaa spla kanlinjanain smin ayatawaakaa spshuaa jee saainmajia shiaaluu anain jatin shia jee anainjatin wayuu snainjee. T shiyataainkaa Munisiipia nnojots spla mojusu smnajatin, waneesjaa neee t anaatleekaa akuaipaa kaninkinjatin soou skajee t smakaa t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 169. T snaatiakaa sukuaipa Munisiipia smaalee t slalakaa mmacheyon ounajat skajee ptchi smakaa t lalaaskaa ptchi jee msjaa t anaatiakaluirua akuaipaa ajuitakaa snainjee jee msia t ptchi akumalaakaa spla sukuaipajatin t Estaadokoluirua. T ptchi anaatiaakaa sukuaipa t shiyataayakaa Munisiipia jee msjaa t slalakaa mmakaluirua, waneejatyaa minjat shiyataaya jee skowiernoin jeet wanaakaa smaa shiyataainjatin ama, eere jljainjatin aainn jerain wayuu suluu, ayatawaa suluukoo, skanajle nneer sumuiwaa, eere suumain, suchukua jee sukuaipa, kasakaa spshuaa anain. Akataluu t ptchi anaatajatkaa sukuaipa shiaawatin t anakaa smin spla suluwataaya, snaatia jee shiyataaya t mmakalirua eekaa aluu wayuu. T ayatawaakaa suluu Munisiipia kajutujiraainjat, wanaawainjat anaa suluu mmakaa. Shia anainjatkaa eipamin t aluwatawaakaa jee wayuu napshuaalee. Akjiaa 170. T Munisiipiakalirua ees spla paainjiraain snain ayatawaa spshuaa jee smaa t lalaapiakalirua suluu mmakaa. T sukumajiakaa paainwajirawaa snain ayatawaa sutuma t lalaapiakaa shiaaluu anainjatin wayuu anaatajeer skajee ptchi lalaa. Akjiaa 171. Eere piamas otta saaamin Munisiipia sulujutuin waneesia Estaado eejiraain snain ayatawaa jeesnain kaalia atuma wayuu maleeinka waneesiakai sutchin mmakaa sutuma ees spla tistriita Metropolitaanain sukuaipa. T ptchi snaatiakaaeeinjat sutuma t wanaawaakaa ayataain smaa paainwajirawaa natuma na kepiashiikana suluu, eesjaa spla
76
snaatnin aakuaipa t nneer antaka, awalaajnakaa, eitaanakaa sliain kasa jee t saainmajiakaa mmakaa. Eeinjat atumaa sukuaipa aluwatawaa, aainmajaa jee msia eenajawaa na lalaayuushiikana spla kottuin naya. Akjiaa 172. T ajutkajawaakaa kuyamatkaa ptchi suluu Estaado suchikijee saapin naniki na kepiashiikana suluu wanee mma, ees spla shiaawatin sljle t mmakaa spla snaatin skajee ptchi lalaas eerejoo skatannin t shiyataainjatkaa shiipawai mmakalirua. Eetaalai Munisiipiairua achekin waneesia mmakaanatuma snain waneejataawain t estaado kaluukaluin shiainjat anaataka sukuaipa t Ajutkajawaa Mlousukoo. Akjiaa 173. T Munisiipiakaa ees spla sukumajin t parookiakaa skajee sniki ptchi lalaa. T snaatiakaa akuaipaa akumajnakaa spla kajutajatin t lalaaskaa ptchi smaajat shiyataaya Munisiipia.eitaajeetkaa sukuaipa spla eeinjatin wanee slaleeria mma suluu mun isiipiakaa snain shiyataajiraainjatin spshuaa jee msjaa eeinjatin wayuu snain smaalee anainjatin t choujaakaa smin wayuu. Nnojots sljleinjatin akatalaain shimiiwaa t parookiakalirua. Akjiaa 174. T suluwataayakaa jee shiyataaya t Munisiipiokaa nnainrajat na Alkaakekana tooloyuu jee jieyuu, naya palajanaainjanaka slalain mmakaaa. Spla alkaalen wanee wayuu achekshii Wenesolaanain, alatirin schiki piama shikii jaralimin noouyase smaa kawayuuseinjanain naya. Na Alkaalekana aneekajuushi spla naluwataain pienchi juya skajee maimas ajutsuuirua, eeshii spla neitaanin nachukuaa watua aluwataashi saaamin. Akjiaa 175. T ayatawaakaa snain anaataa ptchi suluu t Munisiipiakaa shiainjat aainrakaa t Konseejokoo kaluukoo konsejaal tooloyuu smaa jieyuu eitaaushi skajee snuiki lalaaskaa ptchi, eere shiaawatn inb t sukuaipajatkaa jaraliinjanain snain otta jerainjanain.
77
Akjiaa 176. Shiainjat t lalaapia aainmajutkaa suluu Munisiipio t ayataainjatkaa smaa erajaa soou t nneer ekeroloko, akatajnakaa jee t kasa eein suluu t Munisiipiokoo jee msjaa t aainnakaa ska, snain nnojoluinjatin motuin aainn t shiyataainkaa lalaapia mlousukoo snain aainmajla, eitaanajat wanee shikiipuu aainmaji otta aainmajl atijaanin oou atiajain spleerua ayatawaakaa t skajee t snaatiakaa ptchi lalaa. Akjiaa 177. T ptchi lalaaskaa shianjat eitaakaa shikii, jaminjati sukmuaipa jee t choujaaakaa spla kepiaa, t nnojotkaa aainnajatin, t nnojotkaa eeinjatin atumaa, mleka nnojolui anain spla ayatawaa naainrajatkaa na Alkaalekana jee na Konsejaatkana. Akjiaa 178. Saainrajat t aluwatawaakaaa suluu Munisiipio t ayatawaakaa spsuaa smaa eekaa suluu, eitaanakaa sutuma t lallaskaa ptchi jee t anaatiakaa akuaipaa suluu mmakaa, makatkaa t kepiakaa suluu, sukuaipa anaa smin wayuu smaa ayatawaa, eeinjat t kasa choujaakaa miichipaa, sukuaipajat aanapajaa miichi spla kepiaa, wanaawain sukuaipa anaamaaluu, shiaalujutuin wayuu, eeiwa wayuu snain ayatawaa jee snaateennajatin t mmapaakaa anaiwa wayuu spshuaa, makatka t: 1. Akunajaa sukuaipa mmakaa jee t miichikalirua, suchukuamaajat mmakaa, miichi sminjat wayuu, schiki waraits, plaasa, palaairuku, eemeraalee, miichi mlouyuu, snlia wopu jee saanajia mmapaakaa. Apnaa sulujutu pueewulo., spna eejetuu kamion, eejetuu pasajeetpala smin tooloyuu jee jieyuu. Eekai alatinnuin smin wayuu jee shiaawashe aikawaa eekai anainjatin suluu mmakaa Saainmajia mmapaakaa jee paainwaa spla keisalainjatin t mmapaakaa. Wulee smin mmakaa jee anaa smin wayuu, saainmajia tepichi,
2. 3. 4. 5.
78
6. 7. 8.
jimaalii, majayunn jee na lalaayuukana, ekirajia tepichipalajana, naainmajia sutuma napshi chi sain nchiki mukuaipa, splajana t asheitajawaakaa smaa akumajalaa, sukuaipa aaainmajaa t eekaa spshuaa kasakaa saainrajatin t munisiipiokaa. Win asnajatkjaa, luusa jee kaas miichipaamin, spna win erutts, amuuyuu jee sukuaipa outusu. Anaatia akuaipaa, saainmajia shipiapaa wayuu sukuaipajat pulusiia skajee t ptchi lalaaskaa. Jee t waneeirua shitaakaa t lalaaskaa ptchi jee t snaatiakaa akuaipaa.
T shiyataainjatkaa anain t Munisiipiokoo nnojots shiipamin t saainrajatkaa t lalaapiakaa mlouyuukoo askajee t ptchi lalaaskaa. Akjiaa 179. T snneetshinjatkaa t Munisiipiokoo t: 1. 2. Spshuaa t eekaa smaana jee t sujutkoo mmakalirua. T nneer akotchiraakaa soou t eekaa suluu jee t ayatawaakaa, suwalaajiakaa t ayatawaakaa, aikawaa, shiajaa neee t kanliaka sutuma t lalaaskaa ptchi. Ees suwalaajia t miichikalirua jee mma suluuin pueewulo, eejenaa, shiruinjatkaa wayuu, sheitaa, shiaawashe aikawaa jee msjaa aapajalaa soou ayatawaa eekai aainnuin suluu. T suwalaajiakaa sukuaipa jee msjaa eekai ajuitin sutuma awalaajia shiitaaka t shiipakaa mmakaa jee t mma mlousukoo. T nneetkaa ajuitusukaa snainjee t aapajuushikaa suluujee shikiiskaa mmakaa sutuma lalaayuu jee msjaa t aapnakaa sutuma Estaadokoo. T nneetkaa snainjeetkaa eekai astnin soou aainjalaa jee msjaa ssalajana kasakaa spshuaa sulujutu mmakaa. Jee waneella shiitaain t anaajtkaa akuaipaa.
3. 4.
5. 6.
Akjiaa 180. T sukuaipakaa nneer awalaajuushi jljainjat saain t
79
Munisiipiokoo, wanee smin sukuaipa suulia t eitaaushikaa sutuma t lalaaskaa ptchi smin t shikiiskaa mma jee t Estaadokoluuirua spla saainrajatin eekai minka t. T nnojotkaa awalaajin sutuma t Munisiipiokoo shikettaaja akuaipal, shias lalaapiakalirua eekaa suluu suumain akatsa nnojolujin min smaa t lalaapiakaa suluujewtkaa shikiis mmakaa. Akjiaa 181. T mmakaluirua nnojots kasamaainjatin atumaa. Eere sukuaipa wanee mma skajeeinjat sukuaipa ptchi suluujeejatkaa konseejokoo, eere wanee sukuaipayaa skajees ptchi lalaas aanainjatkaa atuman. T mmakaluirua suluu t puewulokoluirua suliujutkaa wanee munisiipio, eekai malaamain shia lalaaka soou t munisiipiokoo, nnojottaainjaa aaliijnin noulia wanee eekai achekin mleka eere skaraloutashe namaana. Nnojots snainpnain t, t suumainkaa wayuu, t anaaatiakaa akuaipaa shiajat anaataka sukuaipa mma eekai maainrin. Akjiaa 182. Akumajaas t ajutkajawaakaa splajat ayatawaa shiaaluu wayuu, nuluwataainjat chi Alkaalekai otta Alkaalekaa, na shikiipuukana t parookiakaluirua jee na suluujunakana t mmakaluirua kepiajiraain jee mishiijaa eekai eejeein snain t aashajawaakaa skajee ptchi lalaa. Akjiaa 183. T Estaadokoluirua jee t Munisiipiokoo nnojoluinjat: 1. Akunajin Aduaana jee achekajaa kasa yaloushin, achekajaa sujutu kamion yaloushi jee soou t saainjinkaa mmakaa mlousukoo jee naatajat wattajeewal, shianjat shikiiskaa t lalaayuu mlousukoo. Alaleerin saain soou t eknajatin nnojoluiwaa saapnin ekii sipUla sujuitin. Ayotajaa saapnin kasakaa spshuaa akumajuushin anoipaajee
2. 3.
80
suulia suumain. Sutuma t Estaadokoluirua jee Munisiiiokaluirua shia kajutuinjatkaa t pnajkaa, t epijaakaa mrlu, t ejeimejaakaa jee msjaa ayatawaa wunaap skajee sukuaipa ptchi lalaa. Akjiaa 184. Eeinjat sutuma t lalaapiakaaa sukuaipa shiyataaya t Estaadokoo jee Munisiipio spla spaajiraain jee sutteerin smin t mmakalirua jee na kepiakana suluu t suchuntia kasa spshuaa choujaain namin Snain nakjinjatin natijain spleerua spla naainrajatin: 1. T sutteeriakaa ayatawaa splajat anaa smin wayuu, ekirajawaa, kepiaa, shieitaa, atijalaa, shiaalujutu wayuu, mmapaakaa, sukuaipa ayatawaa mlou, shiyataaya spla anainjatin t pueewulokoo, saainmajiashipiapaa wayuu, sukumajia ayatawaa shiaalujutu wayuu. Spla t, eeshii neitaale yootoo achajaain sukuaipa anaamaa, smaa kajutujirawaa jee kaaliajirawaa. T eewaakaa sutuma wayuu spshuaa skajee t kottaakaa natuma na wayuu kepiajiraashii jee t Orkanisasion no Kuwernamentaal mnakaa, spla anain suchuntia wanee kasa kajutsin namin lalaayuu sulujuna t Estaadokoluirua jee Munisiipio, shikiishiikana t nneetkaa aapnajatkaa sujutuin, jee msjaa shiyataaya, shiaawatia jee saainmajia t ayatawaakaa sminjatin wayuu suumainruu. T eewaakaa snain shiyataaya sukuaipa nneer spla sttlaain wayuu Snain achajawaa sukuaipa tia, makatka tra koperattiwa, anlijaa nneer jee kasakaa spshuaa ayulaain anainjee neer choujaain aminwaa. T eewwakaa natuma wayuu ayataalii tooloyuu smaa jieyuu, jee wayuu namaajatin noumainruujee; snain ayatawaa suluu lalaapia skajee wanee yanamaa jee wanee kaaliajirawaa. T sukunajakaa akuaipa ayatawaa, koperatiiwa, ayatawaa sutuma wayuu snain eekai choujaain, ees ayatawaa suluujee namin wayuu jee anaa snainjee, shiiree ayatinjatin t waneepia. T sukumajia jeket sukuaipa t spaajiraayakaa aluwatawaa suluu
2.
3.
4.
5.
6.
81
7.
mmakaa, suluu waariokaluirua, t mmacheinkaa, splajat pansaain sukuaipa ayatawaa, aluwatawaa jee msia na wayuukana eejeeshii snain t ayatawaakaa spshuaa suluu Estaadokoo jee t Munisiipiakaluirua. Eejees wayuu spshuaa snain t artkawaakaa spla shiraajnin t splajanakaa kaainjalaa jee msjaa shia atijaanee ooulu sukuaipa. Jarai shiipa
Schiki ajutkajawaa natuma lalaayuu aluwataashii

Akjiaa 185. T Ajutkajawaakaa natuma lalaayuu aluwataashii shias aakumajsukaa sukuaipajat ayatawaa spshuaa spla anainjatin t aluwatawaakaa suluu mmakaa. Nia shikiipuuinjachika chi naataajuchikai chi lalaashikai suluu mmakaa otta na niipejeejanakana snain aluwatawaa, namaa na shikiipuukana Estaado, na Alkaalekana suluu munisiipio. T ajutkajawaakaa natuma lalaayuu aluwataashii, eeinjat sutuma wanee secretariiya eere eeinjachin chi lalaashikai suluu, piamashii niipajeejana ministroyu, t shikiipuukaluirua mma o Estaado jee apninshii Alkaal. Suluujee t eeinjat shikiikaa sunneetshi t mmakalirua spla suwalaajia ayatawaa jee msjaa paainwainjatin t mmakaluirua snain kasakaa spshuaa anainjatkaa atuma wayuu. T ajutkajawaakaa natuma lalaayuu aluwataashii yootinjana schikijee t choujaakaa suluu t mmakaa spla eeinjatin shia juyawai.
82
JARAI SHIKIIJEE
SUKUAIPAJATKAA T ALUWATAWAAKAA YAAJAT YAA

Wanee shiipa
Suluwataaya sukumajia ptchi yaajat yaa

Palajatkaa: Sukuaipajat spshuaa Akjiaa 186. T Ajutkajawaa mlousukoo akumajaas natuma na Diputaado tooloyuu smaa jieyuu, eitaaushii skajee ajutunaa oou suluujee noumain, neniiwaa sukuaipa, eitaaushi skajee t wayuukoluirua suluukoo mmakaa. Suluujee wanee Estaado aneekjninjana apninshii Diputaado, ees spla tooloyuu jee jieyuu. Na wayuukana napshuaa kepiashiikana suluu t mmakaa woliwariaana wenesueela, naneekajinjana apninshii diputaado, ees spla tooloin otta jierlen skajee ptchi lalaa snain ayatinjatin kojutuin nakuaipa wayuu. Na diputaadokana eeshii spla neeitaain wanee noupnaajana, aneekajuushinjana minyakaa nakuaipa na waneeirua. Akjiaa 187. Shia saainrajatkaa t ajutkajawaakaa Mlousukoo t: 1. 2. 3. Akumajaa ptchi snaatiajat ayatawaakaa spshuaa suluu mmakaa jee msia t aluwataayakaa spshuaa. Eitawaa sukuaipa suwanajaaya jee snaatia ptchi sooomin t lalaaskaa ptchi. Erajaa soou t Kowiernokoo jee ayatawaakaa spshuaa yaajat yaa, skajee ptchi lalaaskaa. Shiainjat anaka atuma t sukuaipakaa t ayatawaakaa spshuaal spla pansaainjatin shia. Sukumajinjat akuaipa t eewaakaa natuma wayuu napshuaa snain t nayataainjatkaa.
4.
83
5. 6.
7. 8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
Akjaa sukuaipa kaaliaa. Yootinjana jee nanatajat sukuaipa sunneetshi mmkaa jee msjaa ptchi snaatiajat sukuaipa nneer awalaajiajat jee msia nneer aanapajinnajat wayuu. Naluwataainjat anain sukuaipa nneer choujaain smin mmakaa. Naluwataainjat anain spshuaa at anainjatkaa atuma mmakaa spshuaa, aapnajatkaa natuma na lalaayuukana wanaa smaa apnin kashi suttiawai juyakaa. Aluwaataainjat noou na lalaashiikana suluummakaa spla nayain kanlin spla shikii ayatawaa mlou suluu mmakaa yayaa, t Estaadokoluirua, t Munisiipiakaluirua, namaa shikiipuu mma wattajeewal nnojoljuin kepiasin yayaa. Najutajat oou nayataain na niipejeejanakana chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa. T nayataainkaa ees spla kaliajanain schikijee shiishajaanin makaa piama kai sutuma t ajutkajawaa mlousukoo, mleka mojule nayataain eeshii spla naakajeennin suluujee nayataain na niipajeejanakana chi lalaashikai shikiipuuin t mmakaa. Aluwataainjana snain ayatawaa naminjat na militaatkanairua eekai ounajanain suluumin mma watta jee na wattajeewaliin spla ayatawaa yayaa. Aluwataainjana noou na lalaashiikana suluu mmakaa spla t naainrajatkaa, t anakaa smin kasakaa spshuaa sukoroloin mmakaa skajee t ptchi anatiaakaa sukuaipaa. Aluwataainjat noou na ayataliikana lalaapialuu tooloyuu jee jieyuu spla naapainjatinb ayatawaa smaa aslajalaa sutuma lalaayuu wattajeewal. Aluwataainjat supla eitawaa chi lalaashijachi shikiipuuin aainmajaa kasakaa spshuaa sukoroloin mmakaa jee mshiijaa na lalaayuuinjanain snlia mmakaa wattapnaa. Shiajat eitaakaa sukuaipa naaliajat suluumin t panteonkoo yaajatkaa yaa namin wenesolaanayuu tooloyuu smaa jieyuu, na anashaanain nayataain, schikijee slatin piama shikii jaralimin juya outuin naya. Sukuaipa t skajeeinjat nniki chi lalaashikai
84
16. 17. 18.
19. 20.
21. 22. 23. 24.
shikiipuuin mmakaa, na lalaashiikana suluuwai t Estaadokoo jee mshiijaa na shikiipuukana t Uniwersiraakaluirua spshuaa. Jljainjat saain t choujaakaa smin jee lalawaa sutuma Estaadokoluirua. Aluwataainjat sooiu nujuitajachipa chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa, mleka kakalianjachiren otta slatajatle maka jarai kai. Kajutiuinjat sutuma t ptchik aashajaaushikaa wattapnaa, snikimaajatin lalaayuu yaajana yaa; shiajaa neee nnojoleetkaa t nnojotkoo smin t lalaaskaa ptchi. Akumajijat sukuaipa ptchi shiyataajatkaa jee msjaa t ssalajanakaa eekai nnojolujin pansaain. Stjaainjat oou na suluukana jee mshia najuitapa. Nujuitajachi wanee Diputaado otaa Diputaada skajeeinjat naniki na Diputaadokanairua eekanairua suluu. Sukumajjinjat akuaipa t saainmajiakaa mmakaa. Ayaawatinjat jee shiainjat aapakaa nneer splajatkaa ayatawaa, shiaawatinjat aaire shiiree smin mmakaa. Eitaainjat t anakal smin spla anain jatin spshuaa shiyataain. Spshuaalee t shiitaakaa t lalaaskaa ptchi.
Akjiaa 188. T acheknakaa spla niitaanajachin wanee Diputaado otta Diputaada suluu t Ajutkajawaa Mlousukoo shia t. 1. Achekshi Wenesolaanoin otta Wenesolaanain skajee jouushiin suluu mmakaa yayan otta nantshiire snain kepiashiinjanain naya makaa poloo jaralimin juya. Achekushii slatin nouyase schikijee piama shikii waneeshimin juya. Achekushii kepiashin paala maka pienchi juya suluu t mmakaa eitaakaa naya spla Diputaado.
2. 3.
Akjiaa 189. Nnojoliishii spla neitaanin Diputaadoin naa.
85
1.
2.
3.
Chi lalaashikai shikiipuu mmakaa, chi niipajeejachikai chi shikiipuukai mmaka, jee naa lalaayuukana slalakana spshuaa t lalaapiakaluirua spaapnaa mmakaa, waneereejaa apnin kashi schikijee noulaain nayataain. Na Kowernadoorkanairua jee t neipajeetkaluirua snain lalawaa suluu t Estaadokaluirua, suluu shikiiskaa mmaa, waneereejaa slatapa anin kashi schikijee noulaain nayataainkaa. Na ayataaliikana lalaapialuu munisiipiajat, sulujutuin Estaado otta sulujutuin mmakaa mlousukoo mleka aitaaushiren suluujee t mma nayataakaa aluu, jaluusa waneere kasa, erajawaaa, eikaa otta slalajana ekirajaa. Spshuaale t skajeeinjat ptchi lalaa anaatajat sukuaipa.
Akjiaa 190. Na Diputaadokana tooloyuu smaa jieyuu sulujunakana t Ajutkajawaakaa mlousukoo nnojoliishii spla lalaashiin soou wanee kasa nemiiwaa, ayataashiin otta shikiipuuin lalaapia. Nnojoliishii snainpnaainjanain sukuaipa nneer kaluujjein kasachiki. Eskai ayataashiin suluu t ajutkajawaa mlousukooo snainpunain kasa mojusu achekshii najuituin suulia. Akjiaa 191. Na Diputaadokana tooloyuu jee jieyuu nnojoluinjat naapaain wanee ayatawaa waneejatin suulia t nayataainkaa, waneesjaanee ayatawaa snain eikaa, ekirajaa, erajawaa, nnojoliishii waneepialeeinjanain suluu. Akjiaa 192. Na Diputaadokna tooloyuu smaa jieyuu sulujunakana t Ajutkajawaa Mlousukoo eeinjana suluu nayataain jarai juya, snain eeinjaa naya spla neeitaanin nachukuaa piantua aluwataashi. Piama schikijee: Sukuaipajat shiyataain t Ajutkajawaa Mlousukoo Akjiaa 193. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo shiitaainjat anliaa spla
86
ayatawaa, na eepuukana waneepia snainjee jee na kajutshiikana main.. Na eepuukana snain waneepiain nayataain nnojoliishii alatin schjikijee poloo jaralimin, shia nayataainjatkaa t waneepiainjatkaa suluu mmakaa, ees spla shiitaanin na asakiijinjanain snain wanee kasa spla palit kai nayataain. T Ajutkajawaakaa ees spla shiitaain ayatawaa otta sulerlen skajee naniki na sulujunakana. Akjiaa 194. T ajutkajawaa Mlousukoo shiitaainjachi saakajee t eekaluirua suluu wanee shikiipuu lalaainjachi ees spla jieri, piamashii na neipejeejana chi lalaashikai, wanee ashaji jee wanee niipejeejana nnojoluin saakajeein spla wanee juya. Skajee t sukuaipakaa shiyataaya eeshi spla keirakain smaainruu wanee niyataain. Akjiaa 195. Wanaa smaa sheemeraaya t Ajutkajawaakaa eitaanshii wanee ayataainjanainsmaainruu eere eeinjachin chi shikiipuukai lalaashikai, na niipejeejanakana jee na shikiipuukana t eekalirua waneepia. Akjiaa 196. Shia naainrajatkaa na eitaanakana smaainruu t: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Neenajaainjat t Ajutkajawaakaa Mlousukoo spla yootoo, shiishajaanajatpa achiki wanee kasa kajutuiin. Nayainjana ajtaka nachiki chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa spla nunajachin wattamin. Nayainjana ajtaka na lalaayuukana suluu mmakaa spla naapuin sooomin nneer. Neitaainjat snlia waneeirua eepuuinjanain snain ayatawaa sulujuna ajutkajawaakaa. Asakirinjana schiirua eekai eitaanin spla tia. Nayainjana ajtakaa na lalaayuukana suluu t mmakaa spla nakumajin, nawanajaain otta naakajeerin ayatawaa sminjat wayuu mleka anainjat splan. Spshuaale t smakaa t lalaaskaa ptchi jee t anaatiaakaa akuaipaa.
7.
87
Apnin schikijee: Na Diputaadokana sulujuna t Ajutkajawaa Mlousukoo Akjiaa 197. Na Diputaadokana tooloyuu smaa jieyuu sulujunakana t Ajutkajawaa Mlousukoo achekshii pansaain smaa t nayataainkaa, spla anainjatinb wayuu spshuaa snainjee jee msjaa shia ayatinjana namaa na ajutshiikana noou, eere nakjainjatin namin wayuu sukuaipa t nayataainkaa jee mshiijaa naya eeshii spla nawanaanin nnojotle anain nayataain. Akjiaa 198. Chi Diputaado otta t diputaada sulujuna t Ajauatkajawaa Mlouskoo, eekai ayunnuin snainjee mojuin nayataain, nnojots supla eeinjanain nachukuaa spla ajutunaa oou. Akjiaa 199. Na diputaadokana tooloyuu smaa jieyuu suluukana t Ajutkajawaa Mlousukoo nnojoliishii snainpnain sukuaipa t najutakaa oou smaa naniki snain t nayataainkaa. Akjjanasa naya namin na ajutshiikana noou skajee t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 200. Na diputaadokana tooloyuu smaa jieyuu sulujuna t Ajutkajawaakaa mlousukoo shikiipuushii ptchi, nnojoishii kasamaainjanain kajutshii spla t nayataainkaa snainjee neitaanin snainminree sajattin nayataain otta nooulaale nayataainkaa. Mleka eere aainjalaa sutuma t sulujutkaa t Ajutkajawaakaa shiirajaainjat t Anaatleekaa Akuaipaa Mlousuko, shiainjat aluwataakaa snain spla staulirin skajee sniki t Ajutkajawaakaa. Eere wanee aainjalaa mojusuin main natumajat wanee shikiipuu ptchi, erajna oouchii sutuma lalaayuu nepialuu spla sajapuluuin naya t Anaatllekaa Akuaipaa Mlousukoo. Na ayataashiikana lalaapiualuu tooloyuu smaa jieyuu eekai erin smin najutu na diputaadokana shikiipuukana ptchi sulujunakana t Ajutkajawaakaa Mlousuko, kasalajanas t spshuaa skajee lalaaskaa ptchi.
88
Akjiaa 201. Na diputaadokana tooloyuu smaa jieyuu shikiipuushii naniki wayuu jee t Estaadokoo eejeewaliire naya, nnojoishii aluwataanajanain natijoulu t naainrajatkaa. Najutapa suluu t Ajutkajawaakaa skajat naainb nemiiwaa. Pienchi schikijee: Sukumajaaya t anaatiakaa akuaipaa Akjiaa 202. T anaatiaakaa akuaipaa ajuitusu suluujee t Ajutkajawaa Mlousukoo aka shiain akumajsin. Mleka wanaawale skotchajin t ptchikaa anaatiajatkaa akuaipaa koodigo mnajat. Akjiaa 203. T anaatiakalirua akuaipaa ajuitusu snainjee t lalaaskaa ptchi, shiainjatkaa akumajsuin shiyataaya sukuaipa t aluwatawaakaa, shikiisin maima sukuaipa anaatiaa. Spshuaale karalouta ashajuushin spla ptchijatin kajutsuin skajees sniki t Ajutkajawaakaa, ajutuushi ooulu natuma na suluukana. Na ajutshiikana eeshii spla nawanajaain t anaatiakalirua akuaipaa. T anaatiajatkaa akuaipaa kajutkaa sutuma t Ajutkajawaakaa aluwataans yaaje yaa suluumin wanee saala kontitusionaal snlia suluusu t Anaatleekaa Akuaipaa Mlousukoo spla shiainjatin akjain analen. T saalakaa kontitusionaatkaa aashajaas schikijee poloo kai suluwataanin. Mleka nnojoo smle majutsal. Ees wanee anaaatiaa akuaipa awilitante snlia ajuitusu suluujee t ajutkajawaa Mlousukoo, ajutuushi ooulu splajat saapnin lalawaa snain nuliuwataain chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa, kajutsu main. Kekiijanas wanee ptchi lalaa suulia suunajatkaa aka. Akjiaa 204. Na eitaainjanakana t ptchikaa anaatiakaa akuaipaa naya:
89
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
Na lalaayuu aluwataashiikana suluu mmakaa. Na eepuukana lalaain suluu Ajutkajawaa Mlousukoo otta eekai neitaain naairua. Na sulujunakana t Ajutkajawaa Mlousukoo alatajat schikijee apninshii. Na suluukana t Anaaatleekaa Akuaipa Mlousukoo mleka shiale t sukuaipajatkaa jee shiyataaya t anaatiakaa akuaipa. T stchinkaa sukuaipa wayuu, mleka shiale t anaatiajatkaa atumaa. Shiale sutchin sukuaipa aneekajaa smaa ajutaa. Nayale na ajutshiikana otta aneekajshii ashajuushin anlia suluu ashajleekaa anliaa spla ajutaa. Shiale t Ajutkajawaakaa kuyamatkaa ptchi suliujutuEstaado, mleka anaatiajatle sukuaipa t Estaadokoo.
Akjiaa 205. Shiishajaayakaa achiki t anaatiajatkaa akuaipa, antiruushikaa natuma eekai eitaain skajee t akujiaakaa palajatkaa nuulia chii, eemaats najtkajaapa nachukuaa. Mleka nnojotle saashajaanin asakinna anainr t sukuaipajatkaa. Akjiaa 206. T Estaadokoluirua asakinnajana sutuma t Ajutkajawaakaa Mlousukoo skajee t smakaa snain akumajaa pptchi sulujutkaa Estaado, mleka anaatiajatlen anajat smin Estaado. Jee yaajee yaa asakinnajana na wayuukana napshuaa skajee ajutkajawaakaa sulujutko Estaado. Akjiaa 207. Spla kettaajinjatin wanee anaatiaa akuaipaa, piantuas aashajaanin schiki snain piama kai waneejatuwais skajees sukuaipa ptchi lalaaskaa jee msjaa kettaajapan chi shikiipuukai ptchi lalaashikai nia eitaakaa sujutkoo. Akjiaa 208. Suutpnaa t palajatkaa aashajawaa schiki karalouta akumajuushi spla anaatia akuaipa atijaanajat oou skjia sukuaipa, kasaplajatin, ssawajinjatkaa achiki jee spnajatkaa, mleka analen
90
aashajaana mnsia t smakaa. Kettaajapa snain palajatkaa aashajaaushi alatinns namin atijashiin spleerua spla nakumajin sukuaipa. Na eitaanakana spla nanaatin sukuaipajat wanee ptchi lalaa nakjainjat ashajuushin t suchukuakaa wanee ptchi, snain nnojoluinjatin slatuin wanee kashi t saashajaayakaa. Akjiaa 209. Saapaanapa t karalouta nashajinkaa na eitaaushikana snain aashajana achiki suchukuaa t karalouta ptchimaajatkaa eere shia saashajaanin skawai t skjiakaa. Mleka kettaale ptchikaa soou t ashats yalayala. Mleka snaatnle akuaipa alejinnusu suchukuaa namaanamin na aashajeetshiikana spla naleejirin maka poloo jaralimin kai, saashejennapa suchukuaa karaloutakaa ptchimaajatkaa suluu t Ajutkajawaa Mlousukoo ajutunoulu natuma maimashii stjaanapou anain spshuaa, kettaapa shia chi lalaashikai shikiipuukai Ajutkajawaa niitaain lalaasin ptchikaa yalejee yala. Akjiaa 210. T saashajaayakaa karalouta anaatiajat akuaipaa eekai aptaain schikijee sajattin yootookoo mlousukoo ees spla saapaanin suchukuaa ajutkajaana ayaaluulu. Akjiaa 211. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo jee t eepuukaa waneepia suutpnaa wanee yootoo jee ekettaajaa karalouta sumaajat ptchi, nasakirinjat t wanee lalaaskalirua suluu mmakaa. Wayuu napshuaalee spla saapnin naniki. Kajutshii spla saapnuin naniki na niipejeejanakana chi shikiipuukai mmakaa tooloyuu jee jieyuu noopnaa na lalaayuukana mloushiikana shjikiipuukana t Anaatleekaa Akuaipaa Lalaaskaa, chi eeinjachikai sou t stchinkaa sukuaipa wayuu eitaaushin sutuma ajutkajawaa anaamaajat yaajat yaa, na saajunakana t Ajutkajawaakaa kuyamatkaa ptchi jee wayuu napshuaa shiitaain t Ajutkajawaakaa. Akjiaa 212. T ashajuushikaa suluu karalouta spla kajutajatin minjat
91
sniki yaa T Ajutkajawaa yaajatkaa yaa suluu Mmakaa Woliwariaana Wenesueela, ms skjain Akjiaa 213. Kettaajapa sukuaipa lalaasin ptchika, piantuas atumaa shiaakua karaloutakaa ptchimaajatkaa. Piamalereeya nshajinjat najapkiikaa chi lalaashikai toorolen otta jitlenna niipajeejanakana, na ashajliikana suluu t Ajutkajawaakaa eere shajuushin suluu t kaikaa koutpnaajatkalin. Wanee suwalata karaloutakaa aluwataanajat nmin chi Lalkaashikai shikiipuu mmakaa spla niitaain lalaasjatin ptchikaa. Akjiaa 214. Chi lalaashikai shiliipuu mmakaa niajachi eitaakaa skjia t anaatiaakaa akuaipa slatapa poloo kai schikijee naapaain. Wanaa smaa tia pansaapa nniki namaa na niipejeejanakana eeshi spla nuchuntuin smin Ajutkajawaakaa yaajat yaaa spla nuwanajeerin spshi otta naakajeerlen. T Ajutkajawaakaa yaajat yaa saashajaa achiki nniki skikiipuukai mmakaa Skajee naniki maimashii na diputaadpkana, tooloyuu smaa jieyuu, alatinna mnsia spla kettajaa smin. Chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa niitaainjat lalawaa smin ptchikaa schikijee jarai kai naapain, snain kettaipainjaa sukuaipa. Chi Shikiipuukai mmakaa niaawatle nnojoluin pansaain smaa t suluukoo t lalaaskaa ptchi, nachunteer sniki t aashajaaleekaa schiki ptchi mlou suluu t Anaaleekaa akuaipaa lalaas, maka poloo kai splapnaa eitawaa skjia. T Anaatleekaa Akuaipa lalaas skjainjat sniki soou t maka poloo jaralimin kai schikijee saapaaoin nuluwataainkaa chi shikiiapuukai mmakaa. Mleka anas smle t aashajaaleekaa schiki ptchi mlou sulujutkoo t Anaatleekaa Akuaipaa Lalaaskaa, chi shikiipuukai mmakaa niitaainjat skjia ptchikaa jarai kai schikijee suleejin suluujee t aashajaaleekaa schiki ptchi.
92
Akjiaa 215. T ptchi lalaaskaa kettaas sukuaipa sujuitapa snlia suluupnaa aainnajat sutuma t snikipalakaa skjia lalaapia suluu mmakaa. Akjiaa 216. Chi shikiipuukai mmakaa nnojolui niitaain skjia t ptchi lalaasjatin spla anaatiaaakuaipa, na lalaayuukana namaa naa neipejeejanakana suluu t Ajutkajawaa Mlousukoo nayashii eitaakaa sKjiaa snain nnojolinjanain ssalain naya snainjee t spshuaa. Akjiaa 217. Kettaajapa skalia wanee ptchi lalaasjat spla skjnin achiki natuma lalaayuu, snain wattajeejatin saashajaanin achiki, aptaas spla nayainjanain na lalaayuukana suluu mmakaa anaatajanain sukuaipa, skajee t aashajaaushikaa wattapnaa jee msia analen spla mmakaa Akjiaa 218. T ptchikaluirua anaatiaakaa akuaipa awasts ska waneella jee suwanajaain otta saakajennuin skajee wanee asakiraa, shiajaa neee nnojoleetka atuma t lalaaskaa ptchi. Ees spla suwanajaain spshuaa otta spshi wanee ptchi lalaa awanajaanin spshi eitaans suchukuaa suluu waneesia karalouta sshajnakaa aluu t suwanajaayakaa. Jarai schikijee: T sukuaipajatkaa Akjiaa 219. T palajanaajatkaa aashajawaa sutuma t Ajutkawaa Mlousukoo ottajat snain saapinnin anain, jaraliou kashi Eneero splawai juya ajattalein poloopa jaralimin kai nljain Kashikai Akoosto. Otta msia suchukuaa snainjee poloo jaralimin kai kashikai septiembre ajattaleein suutpnaa poloo jaralimin kai kashikai tisiempre. Akjiaa 220. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo akotchiraajeer spla apansaajaa wanee aanejawaa jee msjaa eekai kajutshaanain aashajaanajatin oou.
93
Akjiaa 221. T choujaakaa jee t aainnajatkaa spla kottaa namin na sulujunakana t Ajutkajawaakaa Yaajat Yaa, jee shiyataaya t eitaanajatin suluu skajees ptchi lalaayuu. Akjiaa 222. T Ajutkajawaakaa Yaajat yaa ees spla jljain saain t alatakaa spshuiaa suluu t shiyataainkaa, skajee t eewaakaa spla asakinnaa, asakiraa schiirua kasa, asakiijaa snain kasa, t aliwataanakaa anain jee t ooniraanakaa anain natuma yootshoii skajee t lalaaskaa ptchi jee t anaatiaakaa akuaipa. Suutpnbaa shiyataain t Ajutkajawaakaa atijaanajat oou sukuaipa nayataain na suluukana, ees spla suchuntunuin sniki stchin sukuaipa wayuu snain. Akjiaa 223. T Ajutkajawaakaa jee t eitaaushikalirua spla eein waneepia, eeshi spla asakiraa schiirua eekai natijaajein oou snainpnaajatin nayataain. Napshuaale na ayataaliikana suluu lalaapia, eeshjii spla ssirin oota ssalajanain kasakaa supushuaa nnojoluin anain natuma snain t nayataainnkaa. Ptchikaa t alatajat nooomin wayuu napshuaa, shiajaa neee nnojoleetka eitaanin eekai nnojoluoin sutuma t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 224. T sukuaipakaa t asakiraakaa schiirua wanee kasa nnojots jamajin sukuaipa t wanee shikiikaluirua aluwatawaa. Na anaajliikana akuaipa eeinjat natuma t karaloutakaa akjainjatkaa snlia smin t eitaaushikalirua spla mmakaa spshuaa.
94
Piama shiipa
Stchin aluwatawaa natuma lalaashii yaajat yaa

Palajat: Nukuaipa chi lalaashikai shikiipuu mmakaa Akjiaa 225. T stchinkaa aluwatawaa naainrin lalaashii yaajana yayaa, na nepejeejanakana jee spshuaa t ayataaskalirua lalaapialuu skajee t lalaaskaa ptchi je t anatiaakaa akuaipaa Akjiaa 226. Shikiishikai lalawaa suliuu mmakaa nia lalaashikaaya suluu mmakaa spshuaa, nia aluwataakaa snain kasakaa spshuaa. Akjiaa 227. Spla niitaanin wanee lalaashijachi shikiipuu mmakaa achekshi Wenesolaanoin otta Wenesolaanain snainjee jouuwaa, nnojoishi suluujeeinjachin wanee mma watta, alatajat nuuyase schikijee apnin shikii juya, kawayuusein, jee mssjaa ayatajatin sukuaipa t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 228. Spla aneekajaa otta ajutaa noou wayuu shikiishinjachi mmakaa skajeeinjat sujutuin wayuu spshuaa spaa mmakaa eere nkanajin chi maimakai ayuluin ajutuushi wooto mnakaa. Akjiaa 229. Nnojoishi spla nneekajnin otta nujutunuin oou wanee shikiipuuinjachin mmakaa, mleka eeshire niipejeejanain chi lalaashikai, slala mma t Estaado mnakaa, Alkaalen tooloyuu smaa jieyuu wanaa smaa t eitawaakaa jee suutpnaa. Akjiaa 230. T skaliakaa nuluwataain wanee shikiipuu mma aipirua juya. Chi shikiipuukai mmakaa eeshi spla niitaanin nuchukuaa watua saaamin. Akjiaa 231. Chi aneekajuushikai toorolen otta jietlen eekai akanajin
95
naapaainjat lalawaakaa spla aluwatawaa, poloopa kai kashikai Eneero soou juya nuttakaa oou snain nkjainjatin shiimin smin t ajutkajawaaka; mleka sale nchiki t kaikaa eitaanakaa, naainrajat t suupala t Anaatleekaa Akuaipa Lalaaskaa Akjiaa 232. Chi shikiipuukai mmakaa lalaa soou kasakaa spshuaa naainrin jee msjaa t eitaanakaa apla nia. Eeinjat nutuma sujutu wayuu spshuaa suluukoo Wenesueela jee msjaa t eewaakaa snain waneejataa, lalawaa sutuma mmakaa jee msia saainmajia. Mleka eere wanee akuaipaa akataluu jljainjat naain nmaayalee chi niipejeejanain snain aluwatawaa skjajee t smakaa t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 233. Nnojoishi mnajachi chi shikiipuukai mmakaa: Mleka outulen, unulaale ayatawaakaa, niuluushire skajee sniki T Anaatleekaa Lalaaskaa, mleka ayuuire sale nchiki ayatawaa, skajee sniki t Ajutkajawaa Mlousuko, mleka npnaale niyataain smaa stjaain soou t Ajutkajawaa Mlousukoo jee msjaa niyuluushire skajee wanee asakiraa snain t niyataainkaa. Mleka nnojoireere chi shikiipuukai mmakaa wanaa smaa naapaainjachin lalawaa, eejees wanee aneekajaaya maka apnin shikii kai schikijee. Smaainruu nneekajnin otta nujutunuin oou chi jekechikai shikiipuu mmakaa, nianjachi lalaakaa suluu mmakaa chi shikiipuukai t Ajutkajawaa Mlousukoo. Mleka nnojoireere chi slalashikai mmakaa wanaa smaa nuliuwataain pienchi juya, achekshi aneekajnaa wanee jekechi maka apninb shikii kai schikijee. Wanaa smaa t, chi niipejeekai snain aluwatawaa niashi shikiipuukaa mmakaa. Skajee t akjnipakaa achiki eitaanin niiraka chi lalaashikai, najattirajat skalia t aluwatawaakaa. T nnojolaakaa wanaale smaa
96
sajatteepa lalawaa maka piama juya, chi nipejeekai tooloyuu jee jieyuu nianjachi ajattirakaa skalia t aluwawaakaa. Akjiaa 234. Mleka nnojoireere chi shikiipuukai mmakaa, eeinjachi noopnaajana chi nipejeejanakai toorolen otta jietlen snainmin mekietsat shikii kai, ees spla kaamin maakanee Skalia skajee t Ajutkajawaa Mlousukoo. Akjiaa 235. Spla nnojolinjachin chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa suluu mmakaa, shianjat kanikla noou t Ajiutkajawaakaa mlousukoo jee msjaa eekai shiitaain t, mleka kamaainjachiren nia makaa jarai kai. Piama schikijee: T naainrajatkaa chi lalaashikai shikiipuu mmakaa Akjiaa 236. Shia naainrajatkaa chi lalaashikai shikiipuu mmakaa t: 1. 2. 3. 4. Naainrajat kasakaa spshuaa skajee t lalaaskaa ptchi. Nuluwataainjat sukuaipa t aainajatkaa suluu. Ntaainjana na nipejeeinjanakana otta nuwanajaainjana nayaasa. Nuluwataaainjat anain t eraajirawaakaa wattapnaa jee t snikimaainjatkaa mmakaa. Aashajawaa, yootoo jee anaawajiraaaakuaipa suluupnaa mma watta. Nuluwataaianjat sutchin saapla mmakaa, niainjachi kajutshaanaka saakajee. Nliikirinjat suluwataaya stchin saapla mmakaa shiipaaya, spla yaletajanain ketaapa nakalia na lalaayuukana suluu. Nianjachi akjaka sukuaipa t akatalaaka jee msia saakannUle sujutu wayuu skajee t lalaasukaa ptchi. Niainjachi akjaka saapnapa ekii nmin t anaatakaa sukuaipa kasa snain kajutajatin shia. Neenajaainjat t Ajutkajawaa Mlousukoo spla yootaa anaatiajat akuaipaa
5. 6. 7. 8. 9.
97
10. Nukumajinjat sukuaipa t anaatiaakaa akuaipaa snain nnojoluinjatin nuwanajaan t shiitaanakaa anain paalan 11. Naainmajinjat sukuaipa snneetsahe mmakaa 12. Eeeinjachi snain aashajawaa schiki saanapala mmakaa 13. Eeinjat nutuma nneer saamin suliajat t choujaaka suluu mmakaa skajee sniki t ajutkajawaa mlousukoo. 14. Eeinjachi snain t yootookoo schiirua t anakaa smin wayuu spshuaa skajee t smakaa lalaaskaa ptchi. 15. Nitaainjat sukajee sniki t Ajutkajawaa Mlousukoo chi aainmajinjachiukai sukorolo t mmakaa jee mshiijaa na lalaayuuinjanakana wattapnaa snliamaa mmakaa. 16. Niitaainjana na ayataaliikana suluu lalaapia mleka skajeeinjatlen sniki t lalaaskaa ptchi. 17. Nuluwataainjat smin t Ajutkajawaa Mlousukoo skajee nniki jee msia nakajee na nipejeejanakana karaloutakaa spshuaa smaajatkaa sukuaipa niyataain. 18. Nukumajinjat sukuaipa t anainjatkaa anainjee mmakaa jee msjaa shia eematees. 19. Ajutajachi nachiki wayuu suttushii 20. Nitaainjat ekii sukuaipa jerain jatlen, jaminjati sukuaipa jee t shiyataainjatkaa t lalaapiakalirua miniteeria mnaka jee msjaa t lalaapiakaluirua spushuaa, jee sukuaipa shiyataain ajutkajawaa natuma na niipejeejana skajee sniki ptchi saajutu. 21. Nuwasajeerin t Ajutkajawaakaa Mlousukoo skajee t skjakaa t lalaaskaa ptchi. 22. Eenajaainjachi wayu spshuaale snain wanee asakiraa, sukajee sniki t lalaaskaa ptchi.23. Neenajaainjat anain jee nia shikiijee t saainmajiakaa mmakaa. 24. Jee msjaa t snikimaakaa t lalaaskaa ptchi Chi lalaashikai shikiipuu mmakaa ayatajat nutuma suluwataaya kasakaa spshuaa, neenajaainjat t niipejjejatukaluirua spla nuluwataain snain t akjnakaa ska ayaawajiai 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 18, 20, 21, 22, jee msia t pchiruukoo nmin spla naainrajatin.
98
Akjiaa 237. Suluu t palajatkaa poloo kai schikijee suttuin shiyataain t Ajutkajawaakaa Yaajat yaa chi shikiipuukai mmaka eewalinjat nutuma nkjain sukuaipa t niyataainkaa eere nkjainjatin suchukua kasakaa supshuaa alatakaa suluu mmakaa, splawalinjat juya nutuma. Apnin schikijee: Na niipejeejanakana chi shikiipuukai mmakaa Akjiaa 238. Na niipejeejanakana chi shikiipuukai mmakaa ayataajiraainjana nmaa chi shikiipuukai mmakaa aka niain lalaashin suluu mmakaa. Na niipejeejanakana aneekajuushinjana minyaka nneekajia chi lalaashikai jee mshijaa naya nnojoliishii npshinjan ain otta kasain nnain chi shikiipuukai mmakaa. Akjiaa 239. T naainrajatkaa na niipejeenakana chi lalaashikai suluu mmakaa shia t: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Eejiraainjana nmaa chi shikiipuukai mmakaa snain sukuaipa aluwatawaakaa. Nakumajinjat sukauipa ayatawaakaa sminjat wayu supushuaa skajee nniki chi shikiipuukai mmakaa. Naashajaainjat nmaa chi lalaashikai sukuaipa nawanajaaya na shikiipuukana t miniteeriakaa Eeshi spla shikiijeein wanee yootoo suluu Ajutkajawaakaa natuma aluwataashii skajee nniki chi shikiipuukai mmakaa. Nakumajinjat sukuaipa shiyataaya t lalaapiakaa smaa t Ajutkajawaa mlousukoo Shikiishinjana snain aluwatawaa sujutkajaapa lalaayuu aluwataashii. Nawanajaainjat t ayataatkaluirua lalaapialuu skajee sukuaipa ptchi lalaa. Eeinjana snain aluwatawaa smaa nnojoikalou chi shikiipuukai mmakaa.
99
9. Naainrinjat t nmaka chi lalaashikai 10. T waneeirua eekaa suchuntuin t lalaaskaa ptchi. Akjiaa 240. Mleka eere wanee aashajawaa noou na niipajeejanakana chi shikiipuukai mmakaa, skajee naniki smaa najutala na suluukana t Ajutkajawaa mlousukoo achekshii awanajaanaa. Na ayataliikana ajuitinnuin suluujee nayataain nnojotsu spla naapaainjatin wanee ayatawaa mlousin. Mleka nayunnule maimatua na ayataashii snain niipejeejanain chi shikiipuukai mmakaa snainjee ptchi mojusu namin snainjee wanee aainjalaa, chi shikiipuukai mmakaa snainjee t ees spla nuwasajeerin t Ajutkajawaa Mlousukoo. Schikijee t, eejees wanee ajutaa jee aneekaja suchukuaa sPuppUla neitaanin na neirakainjana slatapa piama kashi schikijee suwasajaanin. Nnojots awastnajatin t Ajutkajawaakaa sajatteematapa nuluwataain chi lalaashikai. Akjiaa 241. Na niipejeejanakan a chi shikiipuukai mmakaa lalaainjana soou t nakuaipakaa smaa naainrakaa, skajee t smakaa t lalaasukaa ptchi. Pienchi schbikijee: Na Ministroyuukana jee t najutkajaayakaa snain aluwatawaa. Akjiaa 242. Na Ministrokana tooloyuu smaa jieyuu naya niipejeenaka chi shikiipuukai mmakaa jee mshijaa naya ajutkajaashii spla sukuaipa t aluwatawaakaa. Chi shikiipuukai mmakaa niainjachi shikiijeekaa t ajutkajawakaa natuma, akatsa eein spla nuluwataain wanee lalaashin nutuujee spla nayain shikijeein muleka sale nuchiki nunuin snain.
100
T ptchikaa ajuitakaa suluujee t ajutkajawaakaa natuma na niipejeenakana chi shikiipuukai mmakaa, shias ptchi kajutsu natuma napushua na sulujunakana, jaluusa eere wanee nnojotsu wanikimaajatin min. Akjiaa 243. Chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa nianinjachi eitaaka na niipejeenakana suluu mmakaa, sumaajoo eein naya snain ayatawaa nmaa chi lalaashikai kaalianjachi napla chi shikiipuukai mmakaa snain sukuaipa t aluwatawaakaa. Akjiaa 244. Spla t miniistraakaa achekushi weneolaanain jee nuuyase alatajat suulia piama shikii juya, jee msia julujainjatin naain t smakaa t lalaasakaa ptchi. Na niipejeejanakana chi shikiipuukai mmakaa lalaashii soou t naainrakaa supshuaa skajee t lalaasukaa ptchi jee t anaatiakaa akuaipaa jee mshiijaa naya nakujainjat sukuaipa t nayataainkaa smin t Ajutkajawaa mlousukoo, wanaa smaa piamawai kashi spla juyakaa suchukua t nayataainkaa kettaajapa wanee juya, skajee sukuaipa ptchi lalaa. Akjiaa 245. Na Miniistrokana tooloyuu jee jieyuu eeshi spla kanikin suluu t Ajkutkajaalee mlousukoo, eeshii spla naashajaain snain nnjoluinjaa najutuin. Akjiaa 246. Mleka eere wanee ptchi mojuin nliajat wanee miniistro sukajee maimas ajutsu sulujutkaa t Ajutkajawaa Mlousukoo, eeshi spla nuwanajaanin snainjee tia. Na lalaayuukana lalaapiualuu mleka najuitinnule nnojoliishii spla naapain wanee ayatawaa mlousin wanaa smaa nuluwataain chi shikiipuukai mmakaa. Jarai schikijee: Nukuaipajat chi Aainmajikai Mmapaakaa Akjiaa 247. T lalaapiakaa aainmajiakaa mmakaa, sukumaja akuaipalu anakaa smin, kaalias spla jee msjaa shikiipuuinjatin t
101
aainmajaakaa t sukorolokoo mmakaa, jee musia shia asakinna anair palajana t sukuaipakaa. T shiyataayakaa jee sukumajia sukuaipa sukajeeinjat t ptchikaa anaatiaakaa akuaipa. Akjiaa 248. T lalaapiakaa aainmajiakaa mmakaa ayataainjat skajee wanee shikiipuu aainmaji otta aainmajl, ayatajiraainjat namaa naa lalaayuukana snbain aluwatawaa jee t sukuaipakaa sukajeesu ptchi lalaa Akjiaa 249. Chi shikiipuukai aainmajaa mmakaa wanaawas nujutu namaa na lalaayuu aneekajuushikana spla suluuin t Anaatlee Akuaipaa Mlousukoo. Eitaanajachi nutuma chi shikiipuukai mmakaa skajee naniki na suluukana t Ajutkajawaa Mlousukoo. Akjiaa 250. Chi shikiipuukai aainmajaa mmakaa ounajachi suluu t ajutkajawaakaa natuma lalaayuu aluwataashii. Aipirua schikijee: Sukuaipajat Ajutkajawaa natumaa lalaayuu shikiipuu mmakaa. Akjiaa 251. T Konseejo Estaado mnakaa shia shikiisjatkaa asakiraa sukuaipajiraa t shiyataaya, suluwataaya suluu t mmakaa shiaaluu wayuu spshuaa. Shiainjat anaataka sukuaipa wanee ayatawaa anasin spla skjnin nmin chi shikiipuukai mmakaa. Akumajnajat sukuaipakaa jee shiyataaya skajee ptchi lalaa anaatiaa akluaipaa. Akjiaa 252. T Konseejo Estaado mnaka nia shikiinjachika chi nutuujeejachikai chi lalaashikai shikiipuuin mmakaa jee jarais wayuueitaaushi nutuma chi shbikiipuukai t mmakaa, wanee suluujeejachi t ajutkajawaakaa mlousukoo, wanee suluujeejachi t Anaatleeakaa Akuaipaa
102
mlousukoo jee wanee laulaashin shikioipuu t Estaadokaluirua neitaalain na waneeirua.
Apnin shiipa
Stchi snaatia akuaipaa jee t anaajleekaa akuaipaa

Palajanaa: T sukuaipajatkaa spshuaa Akjiaa 253. T eewwaakaa spla shiyataaya snaatia akuaipaa snainjeeinjat wayuu spshuaa tooloyuu snaa jieyuu jee shia snlimaas t mmakaa supshuaa skajee ptchi lalaas. Eeinjat t spshuaa snainjee t splajanakaa sutchin snaatia akuaipaa, makatka t anakaa t shiyataayajatkaa skajee t ptchi ashajuushi natuma lalaayuu shikiisajatin sukuaipa. T anaajleekaa akuaipaa maimas, shikijees t Anaatleekaa Mlousukoo, wanee anaatlee akuaipa matsayuu, lalaapia slajat wayuu, t akaaliajleekaa wayuu, t splajanakaa ssakiriya sukuaipa eekai kasalajanain, t ayataatkaluirua suluu t anaajleekaa akuaipaa, t asrliakaa eekai kaainjalain, t anakaa spshuaa spla anaatiaain akuaipaa, na alijuna ptchipuukana jee wayuu napushuaalee snain anaa atuma kasa. Akjiaa 254. Sukajee t ayataainjat shimiiwaa, kannejat shimiiwaa t sukuaipaka t ayatawaakaa suluu t anaajlee akuaipaa. Spla t kannetshes shimiiwaa sutuma t lalaapiakaa shikiiskaa aluwatawaa spla aninjatin t shiyataainkaa shiaaluu anaataa sukuaipa wayuu. T sutchinkaa snaatia sukuaipa wayuu nnojots snainpnainjatin achuntaa suwalaaajia kasakaa spshuaa eekai shiyataain. Akjiaa 255. Spla ekerolaa snain ayatawaakaa sulujutu t anaatleekaa akuaipaa jee msjaa t suliikiakaa nakuaipaa snain ayatawaa na
103
anaajliikana akuaipaa aainnajat skajee natijala jee nayataain eere atijaaninjanain snain anashiii, aatijashinn aneekajuushiin natuma lalaayuu suluu maa eejeewaliire skajee sniki ptchi lalaa. T neitaayakaa na Anaajliikana akuaipaa sutumas t Anaatleekaa Akuaipaa Mlousukoo. Sutuma lalayuu eein wanee wayuu spla aneekajaa eekai Anaajlinjachin akuaipaa jee msia nawanajaaya skajees ptchi snaatia sukuaipa. Sutuma ptchi lalaas snain akumajaa sukuaipa t, na eitaanin anaajlinjanain achekeeshi wayuuin atijashii, asatshiin ska karalouta suluu Uniwersiraa spla nayataainjanain snain t anaajakaa nakuaipa wayuu. Na anaajliikana akuaipaa wanee wayuuirua lalaayuu aainna snain kasakaa spshuaa eekai naainrin, eere wanee mojuin sukuaipa eekai nnojoluin neishajaain achiki snainminsu nakuaipa tia. Akjiaa 256. Spla eeinjatin paansaain sukuaipa jee shiyataaya t snaatiakaa akuaipaa, na lalaayuu suluukana, na naajliikana akuaipaa, na erajliikana soou kasachiki jee na akaaliajuliikana wayuu, snainjeeree kai neitaanakalou jee schikijee n oulaain nayataain, nnojoishii snainpnainjanain t ayatawaakaa smaa partiido, ayatawaa suluu sindikaata jee ayatawaa jayain aluu washir, nnojots neitaainjatin wanee wayuu aainrin wanee kasa minka t noopnaa, shiajaa anaka spla naainrin t ekirajaakaa, eeshii neee spla ajutaa Akjiaa 257. T sukuaipakaa ayataawaa shiaaluu anaataa sukuaipa wayuu shia eeinjatkaa atumaa waneepia jee msia t ptchikaa anaatakaa sukuaipa t spansaajin spla anainjatin smin wayuu supshuaa, mamaainjat, aashajaaushinjatin jee msjaa shia oupalaainjat. Muleka mojuinjatlen nnojots aainnajatin. Akjiaa 258. Sutuma t ptchi lalaaskaa eeinjat sukumajia sukuaipa t aanaatakaa akuaipa anaamaaluu suluu mmakaa spshuaa jee mshiijaa
104
na anaajliikana akuaipaa aneekajninjana ska ajutaa, skajee smakaa ptchi anaatiaakaa akuaipa. Skajee t anaatiaakaa akuaipaa eeinjat t kanikiaakaa soou wayuu, achajawaa anaawaajiraa, jee msia eekai atijaanin oou anain spla anaatia alkuaipaa smaa ksachiki. Akjiaa 259. Akaajaa jooluu t sukuaipa shiyataaya t snainjees t Anaatleekaa Akuaipaa Mlousukoo, shia erajinjatkaa soou t aainnakaa schikimaajatin kasachiki, sujutumaajatin wayuu, suchiki nayataain na laulaayuukana,kasalajanas t aapawaakaa nneer otta awalaajiraa nneer soou t ayatawaa suluukoo, sukuaipa suwalaajia eralaa namin wayuu jee msia namliala Akjiaa 260. Na wayuu lalayuukana kajutshiikana namin wayuu napshuaaya eeshii spla eein natuma noumainruu t nakuaipakaa, snain anaataaa wanee kasachiki mapuuinka natuma na wayuu namaiwajanakana, mleka sukuaipalenee wayuun, snain nnojoluianjatin shia snainpunain sukuaipa alijuna jee msjaa t ptchi anaatiakaa akuaipaa. Eejeer sutuma ptchi lalaayuu t sukuaipajat+kaa spla eejiraain kajutujin sukuaipa wayuu smaa alijuna spaa mmakaa supshuaa. Akjiaa 261. T snaatiakaa sukuaipa tra ayataashiikana smaa saapla mmakaa na militaar mnakana shialeella supushi t sutchinkaa t anaatiakaa akuaipaa suluu mmakaa, na anajliikana naoin aneekajnshii ska natijala jee nayataain, kanajias sukuaipa shimiiwaa. T aainjalaa mojusukaa eekai snainmuinjatin wayu muinka outaa wayuu aain sunatajat t anaatuleekaa suluukoo mmakaa jee msjaa t saainjalakaa militaaluyuu akataluusu shimiiwaa. T anaatiakaa akuaipa shiainjat eitaaka sukuaipa suluu mmakaa t saainrajatukaa, shiyataaya t anaatuleekaluirua, mleka nnojolui suluu t ptchi lalaaskaa.
105
Piama Schikijee: Anaatlee mlousukoo anaamaaluu Akjiaa 262.T anaatleekaa mlousukoo anaamaaluu ayataainjat suluu t Saala Kontitusional mnakaa, poliitika, ayataaya, aneekajaa jee ajutaa, sukuaipajat wayuu, sukuaipa aainjalaa jee msia t shiyataayakaa skajeeinjat ptchi anaatiakaa akuaipa. Eeinjat wanee splajat t sukuaipakaa mma, sukuaipa ayatawaa jee msia sukuaipa tepichi. Akjiaa 263. Spla lalaaoinjachin wanee wayu suluu t Anaatleekaa akuaipaa choujaas: 1. 2. 3. Eeinjat numaana karalouta wenesaueelajeewaliin nia sukajee jouuin Waneeinjachi wayuu anashii kajutuin. Waneeinjachi atijashi maain spla ayatawaakaa t, eraajnin, kajutuin, muinchinka maka poloo jaralimin nukalia snain ayatawaakaa tuu, atijashin snain eikaa suluu tura miichikaa Uniwersiraa munaka. Jee msujaa shitaakaa t laulaasukaa ptchi.
4.
Akjiaa 264. Na atijashiikana lalaayuuin snain anaataa akuaipaa sulu t anaatleekaa lalaasu, aneekajuushi snain ajutunaa oou spla naluwataain maka poloo piamamin juya. Eitaanajat sukuaipa t nayataainkaa skajee anatiaa akuaipaa sutuma laulaayuu, sumaayalee sutchin sukuaipa wayuu supushuaa. Sukajee t na wayuukana eeshi spla kanulinjanain muleka nnojolui anain t eitaaanakaluirua sulaulain t. Akjiaa 265. Na lalaayuukana suluu t anaatuleeka mluosukoo eeshi spla nawanaanuin sukajee sunuiki t ajutkajawaakaa mjulousukoo, snainjee nanuilki na sulujunakana suka maimasu ajutaa soou tia, susalajanas t eere wanee kasa aainnuin mopjuin noupala na wayuukana.
106
Akjiaa 266. T saainrajatukaa t Anaatulee Mlousuko shia t: 1. 2. Ayatajat sukuaipa sutuma t munaka suluu t shikiijeekaa mekiisatsu suluukoo t lalaasukaa ptchi Eeinjat sunuiki muleka eere wanee kasa mojuin nutuma chi shikiipuukai mmakaa, jee mushia eekai eein noopunaa sukajee sunujiki t ajutkajawaa mlousukoo Eeinjat sunuiki soou spla susalajna naainjala na naatajunakana chi laulaashikai shikiipuuin mmakaa, tura ministurakaluiruam chi aainmajujikai mmakaa, chi erajuikai soou tura akuaipakaluirua, na laulaayuukana suluu Estaado, na sulaulakana saapula mmakaa, nala eitaanuin laulaain sunuliamaa mmakaa wattamuin, na akaaliajuliikana wayu jee kasakaa supushuaa spla sunaatajatuinb sukuaipa. Sutujaainjat soou t atkawaa soou nneer suluupunaa mmaka supushuaa, suluu t Estaadokoluirua, munisiippia, laulaapialuu, eepunaale neee. Kanuikinjat spla mojusun otta anasuin sumunajatuin eekai eitaanuin sukuaipajatuin wanee auyatawaa suluupunaa maakaa supushuaa. Siutijaainjat sulkuaipa shitaaya t anaatiakaluirua akuaipaeepunaale saashajaanuin, spla supansaajuin sukuaipa Sunaatajat sukuaipa shiyataaya t Anaatuleeka akuaipa sumin wayuu Shiaawatuinjat kasapulajatuinb wanee kasachiki spla sunaatuin sukuaipa Jee t wanee shiitaaka anaatiaa akuaipa. Apnin schikijee: Aluwatawaa smaa sutchin anaatiaa akuaipaa Akjiaa 267. Shiainjat aainrakaa t Anaatuleeka mlousukoo anaamaaluu t suluwataaqyakaa jee shiyataaya t sutchinkaa anaatiaa akuaipaa, shirajia soou jee saainmajia t anatuleekaluirua supaapuna mmakaa jee t shipiaka
3.
4.
5.
6. 7. 8. 9.
107
atumaa akaaliaja wayuu, sumaayalejaa sukuaipa sunneetshi spla ayatawaa. Spla t shiyataainkaa eeyamuinjat suluupunaa t mmakalujirua t Estaado munakaa shikiisajat spla ayatuin shiyataain. Akjiaa 268. Sutuma t anaatiakaa akuaipa eeinjat lalawaa shimiiwaa jee sunaatia sukuaipa, shiyataaya jee supansaajia t saainrajatukaa t kaaliakaa apula wayuu spla eeinjee nayaaluu t choujaakaa namin spla kaaliainjanain suutpunaa kasachiki. Akjiaa 269. Eeinjat sutuma t anaatiakaa akuaipa t shiyataayakaa t mmkaluirua spla eeyaa sumin suluu t anaatuleekaa akuaipa spla eeinjatin shia supaapunaa mmakaa. Akjiaa 270. Na ajutkajaakana spla aneekaja na laulashiijanain spla anaataa akuaipaa shia akumajuinjatka sukuaipa sutchin nakuaipa wayuu spla naneekajuin na kandidaatainjanakana spla suluuwaa t Anaatuleeka mlousukoo, na anaajuliikana akuaipaa. Na ajutkajaakana spla aneekajaa eein wayuu suluu tia supaapunaa mmakaa spla kanuikin wayuu supushuaa. Akjiaa 271. Nnojots spla nnojoo sumunajatuin najuitia na wattajeewaliikana suluu mmakaa eekai kaainjalasuin snain sukuaipa nneer, yi, aluwajaa jee snainpunawaa naatajat suulia jee musia eraa wayumuin, jee musia nnojoluinjatin sajattuin susalajana wanee aainjalaa mujlou shipamin wayuu. Sukuaipa t sumaa t susalajatkaa eein atumaa suupala wayuuu, aashajaaushinjatin jee musia shia nnojoluinjat kamaain, eere eeinjanain na lalaayuukana snain anaatakaa akuaipa eekai kepin eeinspla waneejatuin sukuaipa.
108
Akjiaa 272. T slalakaa mmakaa eeinjat sutuma wanee splajunaa susurutnnuin eekai mojuin saainjala, suypula shiaawajaain jatuin suluujee, eere kajutuinjatin atumaa, eejeer ayatawaa suluu, atijaa karalouta, asheitajawaa, emiijawaa, eere saainmajunuinjatin natuma atijashii supuleerua tia, snainjee jooluu tia aatapunusu sunaataainjatin eekai suluuin. Pienchi shiipa
Sutchin sukuaipa wayuu

Palajanaa: Sukuaipajatkaa spshuaa Akjiaa 273. T shiyataayakaa t shitchinkaa sukuapa wayuu shia akaaliajaakaa wayuu, t lalaapiakaa splajatukaa wayuu jee t Aainmajutkaa sukuaipa mmakaa jee mshiijaa na eeinjanakana suluu eitaanushii sutuma t Ajutkajawaakaa anaamaajat Yaajat yaa chni shikiipuuinjachikai namaalee na niipajeejanain. T sutchinka sukuaipa wayuu alalaas sukajee t ajutkajawaakaa snain anaamaajat, eere wanee Akaaliajuikai wayuu, Chi erajikai soou t sunaatiakaa akuaipaa suluu mmakaa. Jee musia shiayataajat ajuiteer sukajee lalaaskaa putcxhi.Akjiaa 274. T shiyataayajatkaa t sutchinka sukuaipa wayuu ees spla maima kasa snainjee t suumaka t laulaasukaa ptchi, spla susakiruin snain wanee kasa, suchiyaain jee kasalajanain wanee kasa sutuma sumaa sujutu, kasakaa supushua shipamin t anaakaa akuaipa, anaakaa ayataain, pansawaakaa akuaipa, aainmajakaa sukorolo mmakaa jee msujaa eeinjatin atijaa mlou suluujee, ekirajaa wayuu jee musia kajutujirawaa, kaaliajirawaa, anamiaa wanaawaa, taashaa jee ayatawaa. Akjiaa 275. Na eekana suluu t ajutkajawaakaa sumaa anaamaajat nachuntajat sumin t laulaayuukoo suluu t laulaapuakaa, nakujuinjat sukuiaipa nnojolui pansaain shiyataain t anaatiakaa akuaipaa, ees supuila
109
anainsukujiaa namin na wanee laulaayuukana spla natijaain soou jee musia neitaainjatjuin susalajana. Shia sukajeesu t anaatiakaa akuaipaa. Akjiaa 276. Chi shikiipuukai t Ajutkajawaakaa snain anaammajat akujainjana sukuaipa t nayataainkaa sumauin t Ajutkajawaakaa mlousausukoo suluu makaa snain eeinjaa shia spla suchuntunuin suchukua t nayataainkaa soou wanee kai. Akjiaa 277. Napushuaalee na ayataaliikana laulaapialuu eeshi spla ksalajanainjatin namin kasakaa supushuaa nnjoluin anain sjukuaipa, anakaa namin kaalianjatuin sukuaipa nayataain n a suliuukana t Ajutkajawaakaa anaamaajat spla susakiruin snain eekai nnjoluin anain, sukajee t ees spla pansaain waneepia shiyataaian t laulaapiakaa sumin wayuu. Akjiaa 278. T ajutkajawaakaa sumaa anaamaajat splajat eikaa, ekiraja wayuu supushuaa spla shiraajunuin t laulaasukaa ptchi, saali woumain watuma, anasaa namin wayuu noumainruu, saanasia akuaipaa suluu mmakaa jee musia kajutujirawaa sutuma wayuu supushuaa. Akjiaa 279. T Ajutkajawakaa mlousukoo sumaa anaamaajat aanejaainjat sula nachajaanuin na anakana suluuin t sutchinjatkaa sukuaipa wayuu, kaluujat maima wayuu eepunaale anain palajana wanee asakiraa jee wanee yootaa spla eeinjanain na lalaashiinjanian suluu sukuaipajatukaa ayatawaa spla anainjatin main t mmapaakaa. Piama schikijee: Sukuaipa skaaliajia wayuu Akjiaa 280. T akaaliajaakaa wayuu splajat sujutu jee shirajia t ajutuukoo supushuaa jee t eeinjatkaa atumaa suluu t lalaasukaa ptchi, t aashajaaushikaa wattapunaa sutuma mmakaa suchukua sujutu wayuu jee musujaa kasakaa supushuaa nanainpunain wayuu.
110
T akaaliajaakaa wayuu ayataainjat sukajee nakuaipa na wayuu eitaanakana snain akaaaliajulii wayuu, achekushii sulatuin nouyase suchikijee apunuin shikii juya jee mushiijaa atijain naya supuleerua kanuikaa soou t najutakaa jee naalia wayuu Akjiaa 281. Shia saainrajatukaa t Akaaliajaakaa wayuu t: 1. Jljainjat saain kajutaa jee musia eeinjatin waneepia najutu wayuu sukajee t manakaa suluu t lalaasukaa ptchi, sumaayalee t aashajaaushikaa wattapunaa suchukua sujutu wayuu eekai sunuikimaain t mmakaa. 2. Jljainjat saain muleka anale sukuaipa shiyataaoin t eeinjatkaa atuma t chioujaakaa sumin wayuu, saainmajuinjat sukuaipa wayuu, t eekaa namaana spla ksalajanainjatin shi muleka shinnule amin wayuu 3. Eeinjat shiaaluu wayuu kasakaa supushuaa aainmajuin nakuaipamuinka t sumakaa t anaatuleeka akuaipaa 4. Aapinnajachi chi erajuikai soou sunaatia sukuaipa mmakaa spla eematuin susalajanaa saainjala t ayataakakuirua laulaapiualuu. 5. Achuntunajat sumin t akjutkajawaakaa spla eematuin soou t ayataatkaluirua laulaapialuu kasalajanain summin eekai mojuin aainjala suluu t lalaapiakaa, muleka aeere naliajat wayuu suluu 6. Achuntuinjat smin t aainrajatuka otta eaitaainjatkaa susalajana wanee aainjalaa mojusu spla sainmajiunuinjatin nakuaipa wayuu waneepia. 7. Eitaanajat sumin t munisiipiokloo, Estaadokoluirua jee supaa mmakaa t ptchikaa anakaa spla saainmajunuin sukuaipa wayuu 8. Juljainjat saain sukuaipa najutu wayuu sumaa suchajanajatuin sukujaipa spla nnojoluinjanain muliain wayuu kajutajachi waneepia. 9. Eraajanajat supushuaa t shipiakaa aluwatawaa suluu mmakaa spla saainmajunuinjatin sukuaipa wayuu 10. Akjnajat shipamin laulaapia anaatajatukaa sukuaipa anakaa sumin t aainmajakaa nakuaipa wayuu napushuaa supaapunaa mmakaa
111
11. Akujunajat supushuaa t alataka sumin wayuu spla kaalia jee kajutaa. 12 Supushuaa t eekaa sumin t lalaasukaa ptchi. Akjiaa 282. Chi Akaaliajuikai wayuu kajutuinjachain sumaa niyataainkaa jee snainjee t nnojoishi apuleeruainjachin, ataunajachin jee musia nnojolinjachin eitaanujin snain kasa eekai snainpunaain t niyataainkaa. Akjiaa 283. T anaatiaakaa akuaipaa akumajuinjat sulkuaipa t shiyataayakaa t akaaliajaakaa wayuu suluupunaa t munisiipiokaa, suluupuna Estaado je musia eekai eitaanuin. T niyataainkaa ounajat ska sukuaipa t majutaaka, eejeekaa anain wayuu waneepia, anees, kawachirees, pansajees jee musia tutaa snain spla anian jatuin wayuu. Apnuin schikijee: Sukuaipa laulaapia sumin wayuu Akjiaa 284. lalaapiakaa sumuinjatkaa wayuu niainjachi aluwataakaa suluu chi erajuikai soou sunaatia sukauaipa kasa supushuaa sulu mmakaa, eere niyataain jachin wanaa t wanee laulaapiakaluirua. Spla eeinjachin wanee laulaa spla erajaa soou t anaatiakaa akuaipaa ayatuinjatjuin nujutu muinka na suluukana t AnaatUleekaa Akuaipa Mlousukoo, eere nia aluwataainjachin maka akaratshi juya. Akjiaa 285. Shia saainrajatukaa t lalaapiakaa smuinjatkaa wayuu t: 1. Eeinjat sutuma suluu anaatuleekaa akuaipaa sujutu t lalaaskaa ptchi, najutu wayuu waneepia sumaayale t aashajaaushikaa wattapunaa sutumaa mmakaa. Eeinjat sutuma shiyataain t sunaatiakaa akuaipaa jee kawachirainjatin eekai eein amaana kaainjalaa Eitaajat shikii suchajaaya otta susakiriya t aainjalaa mojusukaa spla julujainjatin saain shia, spla suchajaanuin anakaa sumuin.
2. 3.
112
4. 5.
6.
Ayataainjana snliamaa mmakaa, kasakat supushiuaa kanain aainjalaa spla suchajaanuin t anakaa sumin sooujee. Eeinjat kajutuin atuma kasakaa supushuaa spla anainjatin sukuaipa t wayuwaakaa, sukuaipa ayatawaa, sukuaipa ayataashii suka saapulaa mmakaa, aainjalaa nojusu, ayatawaa mojusu natumajat na auyataaliikana suluu t lalaapiakaa. Spushuaalee t shiitaakaa t sumakaa t laulaasaukaa ptchi
Akjiaa 286. T anaatiakaa sukuaipa kasa suluu mmakaa shiainjat eitaakaa t sukuaipajatuka suluupunaa t munisiipiokaa, Estaadokoluirua jee t supaapunaajatukaa mmakaa, spla eeinjatin waneepia snain anashaanain t ayatawaakaa snain pansawaa jee atijalaa natuma na shikiipuukana. Pienchi schikijee: Sukuaipajat t lalaapia aainmajiakaa mmakaa Akjiaa 287. T laulaapiakaa Aainmajiatukaa mmakaa splajat aaainmajaa, erajaa soou jee shirajia soou t snneetshikaa mmakaa, t akataajunakaa suluu, t eekaa suluu mmakaa jee musujaa t ayatawaakaa smaa kasakat supushuaa suluu Wenesueela. Akjiaa 288. T Laulaapiakaa spla aainmajaa nuluwataainjat aluujee wanee aainmajikai mmakaa, eere nia Wenesolaanoinjachi sukajee jouuin, apaayaainjachi suchikijee poloo shikii juya jee mushijaa nia atijashi anas main nayataain.jee mushia nia chi eitaaushikai nutuma chi shikiipuukai mmakaa spla niyataainchi, akaratshi juya. Akjiaa 289. Shia saainrajatukaa t laulapiakaa aainmajutkaa sukuaipa mmakaa t: 1. Eeinjat snain aainmajaa, erajaa soou jee atijawaa soou sukuapa t nneetkaa antakaa, akataajunakaa, saainjuinkaa mmakaa jee t
113
2.
3.
4.
5.
6.
shiyataayakaa snain nnojoluinjatin jamajuin t mmakaa suchikijee. Jljainjat saain t juyaalakaa snain nnojoluinjatin snainpunain t mmakaa suukuaipa t Estaadoakolauairua jee t munisiipiokoo sukajee t laulaaskaa ptchi. Shirajaainjat shiyataayakaa spshua t lalaapiakaluirua eekaa spaapnaa mmakaa, spla eeinjatin asakiraa suchiirua eekai nnjoluin pansaain sukuaipa shiyataaya spla suchajaanajatuin t anakaa sumuin, muleka eere aainralaa nnjoluin anain acheksu kasalajanain sutuma lalaapiaka. Eenajaainjat chi erajuikai ssou sukuaipa t sunaatiakaa akuaipaa jee mushijaa chi aainmajuikai sukorolo mmakaa spla kasalajanain shia natuma, atijaanajat oou t eekaa suluu mmakaa, t eekaa suluuwai t lalaapiakalirua. Saainrajat t anakaa sumin shiaawatia ayatawaakaa t suluupunaa t laulaapiakaluirua jee t mmakaluirua kaluukalin spla sutjaanin oou t eekaa, t neer ekerolokaa, t akatajnakaa jee korolo eekaa suluu lalaapia. T waneeirua eekaa sutuma t lalaasukaa ptchi.
Akjiaa 290. T anaatiaakaa akuaipaa shiainjat akumajakaa shiyataayapala t Aainmajtkaa akuaipaa mlousukoo suluu Mmakaa jee msia t sukuaipajatkaa shiyataaya nneer. Akjiaa 291 T lalaapiakaa aainmajakaa sukuaipa t saaplapala mmakaa shialeella sumaajat sukuaipa aainmajaa mmakaa supushuaa. Shia eeinjatkaa atuma shirajia soou snneetshi, sukataajia jee sukorolo t kamaanasukaa saapula mmakaa jee musujaa t ayataasukaa supushuaa suluu snain shiyataajirainjatin sumaa t laulaasukaa sunian aainmajaa suluu mmakaa. T shiyataayakaa jee sukuaipa akumajaainjat sukajee t akumajutkaa akuaipaa snain nunuikimaaainjatin shia chi laulaashikai shikiipuuin t aainmajakaa suluu mmakaa. jee nia eitaanajachi naakajee eekai atijashiin.
114
Jarai shiipa
Stchin sukuaipa aneekajaa jee ajutaa.

Akjiaa 292. T Sutchinkaa Sukuaipa Aneekajaa jee Ajutaaa sukajeeinjat t Ajutkajawaa Mlousukoo Yaajat yaa aka shikiisuin shia, jee musujaa t ayatajiraainjatkaa sumaa shiajaa t Ajutkajawaakaa natuma shikiipuujana t aneekajaa sumaa ajutaa, na ajutkajaakana spla ashajulaa nanulia ajutuinjana, na ajutkajaakana spla eewaa spla laulaawaa jee achajawaa nneer spla kasakat supushuaa, sukuaipa jee shiyataaya shitaakaa t akumajutkaa sukuaipa. Akjiaa 293. T Sutchinkaa Sukuaipa Aneekajaa jee Ajutaaa eitaaushi spla saainrajatuin t: 1. 2. Shiainjat akumajaka sunaatia sukuaipa t aneekajaakaa jee musujaa ajutaa, kanikinjat soou eekai akumajaain snainjee. Akumajuinjat sukuaipa nneer choujaakaa spla shiyataain, suchajaainjat sukuaipa smaanamuinb t Ajutkajawaa Mlousukoo jee musujaa shia laulaainjat shimiiwaa sumaa t aapunakaa sumuin. Shiainjat eitaakaa t sukuaipajatukaa sujutajat jee t suchukuawakaa spla shiraajunuinn t eeinjatkaluirua jee musujaa kasalajanainjatin sutuma eekai mojuin atumaa. Eeinjat spla majutuin sutuma supushuaalee otta supushiren t ajutaakaa jee aneekajaa. T sukuaipajayukaa, shiyataaya, suluwataaya jee saainmajia supushualee t eitaanakaa apulan makatka t aneekajaakaa laulaayuuinjana suluu t laulaapiakaluirua jee musujaa t asakiraakaa. Sukumajuinjat akuaipa aneekajaa jee ajutaa suluu t sintikaatakaluirua, nekiipuujanakaa wayuu atujashii jee musujaa kasakaa supushuaa ajutkajaanuin oou spla wanee ayatawaa sukajee t anaatiaakaa akuaaipaa. Eesu spla sunaatuin sukuaipa suneekajia shikiipuu mma eepunaale suchuntunuin, jee musujaa sunuikimaajatulen t Anaatuleekaa Akuaipaa Muluusukoo, kasakaa supushuaa sulupu-
3.
4. 5.
6.
115
naaya makaa mmakaa achekuin sukuaipa laulawaa nawalaajuinjat sujutu t ayatawaakaa snainkaa. 7. Saainmajuinjat akuaipa, sukumajuinjat akuaipa, suluwataainjat anain jee julujaainjatin saain t ashajuleekaa anuliee spla aneekajaa jee ajutaa. 8. Sukunajuinjat akuaipa t ashajiraakaa spla kanuliaakaa spla eewaa snain aainraa ayatawaa shiaalujutu wayuu otta julujainjatin saain t anakaa sumin suulia mojujain sukuaipa spla pansaainjatuiin sukuaipa t eitaanakaa spla sutuma t laulaasukaa ptchi jee t anaatiaakaa akuaipaa. Eeinjat spla sukumajuin sukuaipa eekai alaulaajeein sumuiwa, jeketyeein sukuaipa otta t aakajenneein shiyataain shiaalujutu wayuu, eitaainjatkaa na shikiipuujanain shiimuinshiin, t sunuliajatuin, snainjatin sumaayalee eekai shiawasheinjatin. 9. Saainmajuinjatin akuaipa, julujainjat saain jee musujaa susakiruinjatin snain jalejeejatuin sujuituin nneer shiyataakaa aka t kasakaa supushuaa eitaanuin nanuliamaajatuin wayuu. 10. Supushuaale t shiitaakaa t anaatiaakaa akuaipaa suluu mmakaa. T shiyataakaa aka t Sutchinkaa Aneekajaa jee Ajutaa eeinjat sutuma t wanaawaakaa, kajutaakaa, nnojoljuinjat ooniraain shikiira wanee kasa mojuin, pansaainjat shiyataain, anasuinjatu, shiimuinjat t saainrakaa suluu t aneekajaakaa jee t ajutaakaa, jee sumaa t kajutuinjana waneeshiwai wai wayuu snain aneekajaa eekai nujuteeibn oou jee musujaa nakuaipa na aneekajunakana suluuwai mmakaluirua. Akjiaa 294. T shiyataakaa aka t sutchinkaa aneekajaa jee ajutaa ounajat suukuaipa sukajee t sunoutiakaa ptchi makatka t kajutaakaa shimiiwaa, kanneetshee shimiiwaa, ayatawaa shimiiwaa, nnojoluinjatin snainpunain partiido, kajutuinjatin nunulia wayuu waneepia sutuma, eeyamjuinjatin supaapunaa mmakaa jee musujaa pansaainjatin shiaawajia t ajutuushin noou na eekai aneekajuinuin spla laulawaa.
116
Akjiaa 295. t ajutkajawaakaa spla aneekajunaa ajutunuinjana oou tooloyuu sumaa jieyuu suluujanain t Ajutkajawaakaa mlousukoo spla aneekajaa jee ajutaa, eeinjat suluu nekiipuujana wayuu napushualee jee musujaa alijuna, sukajee t ptchi sumakaa t anaatiakaa akuaipaa. Akjiaa 296. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo spla laulaasauin soou aneekajaa jee ajutaa eeeinjana jaraishii wayuu suluu eekai nnojoliin snainpunain ayatawaa sumaa partiido otta kasa supushuaa nanjuliamaain wayuu; apunuinshii naakajee eitaanajana natuma wayuu napushuaa, wanee toolo otta jietlein shiitaainjat t miichi ekirajulee mlousukoluirua suluu mmakaa jee wanee shiitaainjat t sutchinkaa sukuaipa wayuu. Na apunuinshii eitaanakana sutuma wayuu supushuaa eeinjana wanee neipejeeinjana snain ayatawaakaa, jee mushiijaa na na eitaaushiikana sutuma t miichi ekirajulee mlousukoo jee na eitaaushiikana sutumna t sautchin sukuaipa wayuu eeinjana piamashii neipejeejana. t ajutkajawaakaa yaajat yaa spla aneekajaa jee ajutaa, na ajutkajaakana spla asahajaa anuliee spla ajutaa, na ajutkajaakana spla eewaa snain ayatawaa jee mushiijaa nasumajanakna t sujutkoo ayatawaa snain t, shia shikiijeeinjatka waneesuwai sukajee waneesia jieru otta toololen eitaaushikana natuma wayuu napushuaa. Na sulujunakana t Ajutkajawaa Yaajat yaa spla shikiipuuwaa aneekajaa jee ajutaa eeinjana spla akaratshi juya suluu nayataain snain aneekajuushin janain naya akataluu sutuma wayuu supushuaa splapunaa suttuin shiyataain t Ajutkajawaa Mlousukoo snain akumajaa ptchi jee wanee piamashii saamuiin suseerupunaapa shiyataain t ajutkajawaakaa. Na sulujunakana t Ajutkajawaakaa Yaajat yaa shikiipuu aneekajaa sumaa ajutaa tooloyuusumaa jieyuu, eitaanajana sutuma t Ajutkajawaa Mlousukoo snainjee nanuiki maimashii na sulujunakana. Na suklijunakana t Ajutkajawaakaa Yaajatyu yaa shikiipuu aneekajaa sumaa ajutaa naneekakuinjachi naakajee napushuaa chi shikiipuuinjachikai, sukajee t sumakaa t anaatiaakaa akuaipaa.
117
Na sulujunakana t Ajutkajawaakaa Yaajat yaa shikiipuuinjatin aneekajaa sumaa ajutaa awanajaanajana sutuma t Ajutkajawaakaa Mlousukoo snain akumajaa ptchi sukajee sunuiki t Anaatuleekaa Akuaipaa lalaasukaa yayaa suluu mmakaa. Akjiaa 297. T sukuaipakaa ayatawaa snain aneekajaa sumaa ajutaa noou laulaayuuinjana shiain laulaakaa soou t Saala supuujanakaa suluu t Anaatuleekaa Akuaipaa laulaasukaa jee musujaa t anaatuleeirua eekaa suluu mmakaa sukajee sukuaipa ptchi anaatiaa akuaipaa. Akjiaa 298. T anaatiaakaa akuaipaa akumajuinjatkaa sukuaipa t aneekajaakaa otta ajutaa noou laulaayuuinjana nnojotsu eein spla suwanajaanuin wanaa sumaa eein t aneekajaa otta ajutaa jee aipirua kashi splapunaa saainnuin tuu.
AIPIRUA SHIKIIJEE
T SUKUAIPAJATKAA SHIYATAAYA KASA SUTUMA WAYUU

Wanee shiipa
Sukuaipajatkaa shiyataaya wayuu jee t saainrajatkaa slaleeria mmakaa

Akjiaa 299. T sukiuaipajatukaa shiyataaya wayuu suluu Mmakaa Woliwariaana wenesueela ounajat sukuaipa sukajee sunoutia piutchi anasu makatka t kajutaa anaaluumaa natuma wayuu, kajutujirawaa sumaa wanaawaa, tutaa, anasaa, eejirawaa suka anakaraluu, aainmajaa t mmapaakaa, eewaa atumaa maima kasa jee kaaliajirawaa, splamin anainjatjuin wayuu supushuaa snainjee. t sjulaulasukaa mmakaa sumaayaleeya t kasakaa supushuaa eein atuma kasa suka nneer kottuinjana snain anain t mmapaakaa supushuaa spla eeinjatuibn ayatawaa suluu, sooomin sujutu kasa suluu mmakaa, anaiwajaa
118
sukuaipa wayuu snainjee jee musujaa katchinjatin shiyataain mmakaa supushuaa, eeiwaa kajutaa anaaluumaa, yalayalaa aain, tutaa snain ayatawaa, kajutaa snainjee, eewaa aain snain ayatawaa waneepia jee musujaa shileraaionjatuin eekai amaanaain, spla eeinjatin suluumjee t shiaawatia supajiraaya suwashiruin t mmakaa, sukajee shitaanuin wanee pansaasuin sukuaipa ayatawaa eein atuma kajutaa jee asakiraa wayuu. Akjiaa 300. t anaatiaakaa akuaipaa yaajatukaa yaa shiainjat akumajaka sukuaipa spla eeinjatin sukuaipamaajat ayatawaa kakataawain suluu mmakaa, spla eeinjatin suluujee ayatawaakaa supushuaa natuma wayuu, kanainjeeinjatkaa eein atumaa maima kasa suluu mmakaa kaluujeeinjatkaa anaa sumin wayuu supushuaa sukajee nneer ayataanjuin aka suluu. Akjiaa 301. T sulaulasukaa mmakaa shia shikiisujatuka t ayatawaakaa supushuaa sukajeein nneer spla eeinjat kajutuin sutuma t aainakaa sutuma ayataakaa suluu laulaapia sunuliamaajatuin wayuu jee musujaa t nneetkajatuin natuma akatalujuna. Nnojotsu spla saapunajatuin sumin eekai laulaajeein soou shimiiwaa otta wayuu naatajatuin suulia mmakaa, nneer analeeinjanain main noulia naa kepiashiikana suluu mmakaa yayaa. t nneer eitaannuin yayaa natuma wattajeewalii spla ayatawaa yayaa, ayatajat sukuaipa muinyakaa t yaajeewatkaluirua yaa. Akjiaa 302. T sulaulasukaa mmakaa sulaain sumin sukajee t anaatiaakaa akuaipaa splajatukaa t jee musujaa shiaalujutuin t anakaa sum uin t mmakaa laulaasukaa, t ayatawaakaa sumaa shira mena jee t ayatawaa mlouyuukoo shiaalujutuin wayuu maima jee kajutsuin shia sumin mmakaa. T sulaulasukaa mmakaa julujainjat saain t ayatawaakaa ajapukajatukaa yaajat yaa, sukajatuin klasa sulujutu mmakaa yayaa matijain keirakaa, spla eeinjatin akumajaaain snainjee wanee atijaa mlou, eeinjatin aluujee maima ayatawaa jee washiruu sumin wayuu supushuaa.
119
Akjiaa 303. Snainjee laulawaa shimiiwaa snain ayatawaa, snain aainraa jee kajutaaa akuaipa suluu mmakaa, t sulaulasukaa mmakaa sumaanainjat supushuaa nneer shiyataakalaka t laulaasukaa soou t Shirakaa mena suluu Wenesueela, S.A., jee musujaa eekai eitaanuin shikiipuuin ayatawaakaa tuu, shia oulaanakaa t akumajuushin suapula shiipejeejanain suniain ayatawaakaa jee musia waneeya eekai eitaanuin ayataain snain shiipaaya mlouin shiyataain jee sunneetshi t ayataasukaa Shirakaa Mena suluu Wenesueela. S.A. Akjiaa 304. T wuinkaa eekaa supushuaalee suluu mmakaa Wenesueela nayaalujutu wayuu napushuaale, mawalaatasal snain choujawaa spla kataa ou jee musujaa anaa. t anaatiaakaa akuaipaa shiainjat eitaakaa t anakaa sumin spla eeinjatin saainmajia, shiyataaya, suleejiria, snain kajutajatuin t sukuwakaa wuin suka sukuaipa jee t aainnajatukaa shiaawashepalain mmakaa. Akjiaa 305. T sulaulasukaa mmakaa kajutuinjat sutuma t sukuaipakaa apunajaa suluupunaa t mma anain spla, anainjatka wayuu snainjee, eeinjatkaa snainjee shikuin wayuu supushuaa, ayaawatinjat shiain anain spla nnojoluinjatin choujaain ekuulu suluupunaa mmakaa supushuaa. T anakaa sumin spla eeinjatin waneepia ekuulu suluu t mmakaa achekusu shiain kajutuin atumaa t ayatawaakaa snain apunajaa jee nusia aepijaa murulu, shialejaa supushuaa t eekaa snainjee apunajaa, epijaa murulu, olojoo jime, eewaa amaana wuin. t eeinjatin atumaa ekuulu waneepia suluu mmakaa choujaasu spla anainjatin wayuu supushuaa snainjee. Spla eeinjat tuu, t sulaulakaa mmakaa shiitaainjat t choujaakaa spla makatka tura nneer shiyataajatu, suikaaya sumaa sheejena, kasakaa supushuaa anain shiyataaya, saainmajia mma ayataanajat aluu, shipiajat jee sunaajaale, shiikiya wayuu snain jee kasakaa supushuaa anakaa sumin spla susitujain namaana min na choujaaakana amuin. Jee musujaa, saainrajatuin suluu shiyataain mmakaa yayaa jee wattapunaa spla kaamin t sutchin t ayatawaakaa snain apunajaa suluu mmakaa.
120
Sutuma t sulaulakaa mmakaa saainmajuinjat t mmakaluirua supushuaa eeyamakaa noumaain wayuu olojulii jime tooloyuu sumaa jieyuu, kasakaa supushuaa eein namaana nalojiain sotpunaa, shirokumin t palaa mlousukoo jee sulujulepunaa mmakaa mlousukoo akumajuushin akuaipa sukajee t anaatiaakaa akuaipaa Akjiaa 306. T sulaulakaa mmakaa sunaatajat akuaipa spla eeinjatin anaa supaapunaa mma anoipaajat suulia t pueewulokoluirua, spla eeinjatin ayatawaa suluu jee musia eeinjatin wanee anaa nayaaluu na wayuu jee alijuna kanpesiina munakana, supukla eeinjanain naya apashii snain ayatawaa suluu mmakaa mlousukoo, jee musujaa anainjatin sukuaipa ayatawaa snain punaju suluupunaa mmakaa, shiitaanajatuin t choujaakaa sumin mmakaa anaiwa ayatawaa suluu, shipiajat wayuu, shipiajat ayatawaa, ayataayajatu, nneer aanapajinnuin jee musia shikirajaaya kasa eekai nnojoluin atijunuin apuleerua. Akjiaa 307. T kamaanakaa mma mlou maainruinyuule nnjotsu anain shiaaluu wayuu, Sutuma t anaatiaakaa akuaipaa eeinjat suwalaajia t mmakaluirua maairaain jee musujaa suchajaainjatin sukuaipa t anakaa sumjuin spla shiayataaanajatuin aluu t mmakaa shiaaluu wayuu, ayatennajat mma eekai anasuin spla apunajaa. Na wayuu namaa alijuna kanpesiina munakana jee mushia naa eein waneepia snain ayatawaa suluu mma kajutuinjana spla nayainjanain shikiipuuin t mmakaa nayataakaa aliuu sukajee ptchi anaatajatukaa sukuaipa. t sulaulasukaa mmakaasaainmajuinjat jee kajutajatuin sutuma t paainwaakaa soou shiyataaya mma jee t ayatawaakaa nutuma wayuu numuiwaa suluu mma snain apunajaa. t sulaulakaa mmakaa julujainjat saain shiaawashepala mmakaa supushuaa anakaa spla aapunajunaa aluu spla jouluinjatin ekuulu suluujee. Akatannajat sukuaipa shimiiwaa sunnetshipala spla suchajaanuin t anakaa sumin eeinjatkaa anainjee nneer spla t choujaakaa sumjuin, spla asakiraa sucgiirua eekai nnojoluin atujunuin apuleerua, sukuaipa
121
shiyataaya jee musujaa kasakaa supushuaa aainnajatuin eeinjatkaa atuma maima kasa jee ayataajirawaa snain t apunajaakaa. Eejeere wanee sunaatiajat sukuaipa tuu. Akjiaa 308. T sulaulasukaa mmakaa saainmajuinjat sumaa kajautajatuin sutuma t ayatawaa matsayuukoo, t paainwajirawaakaa snain ayatawaa, t anaajawaakaa nneer jee t akataajaakaa, sumain paainwaa natuma maimashii snainjana spla kachinjatin sukuaipa ayatawaa suluu mmakaa, eere suulaanuin naainrajatuin wayuu suka naain nemiiwaa, shiajaa neee eeinjatkaa atumaa t ekirajunaakaa, t eraajaakaa kasa jeket jee musujaa nneer sujutujat ayatawaa. Akjiaa 309. T shiyataainkaa wayuu jee alijuna supaapunaa mmakaa, kajutshaanajat sutuma t sulaulakaa mmakaa, spla ayatajatuin sujutu sumaa sukuaipa sukaluu kai jee musujaa shia achajanajat sukuaipa spla eeinjatin nneer spla shiyataanuin anain jee musujaa suikunajatuin. Akjiaa 310. T ounajawaakaa jee waraitaa wanee musuka sukuaipa ayatawaa kajutsu nayaaluu wayuu napushuaa, kajutsu suluu mmakaa Wenesueela aka kaluujeein shia wanee anaa sukajee ayatawaa. Suluujee t ptchi kajutkaa atumaa t ayatawaakaa supushuaa sukujakaa t laulaasukaa ptchi, t sulaulasukaa mmakaa eeinjat sutuma t kajutuinjatka atuman. t sulaulakaa mmakaa julujainjat saain eeionjatujin sukumajaaya jee shiyataaya wanee ayatawaa mlou sumaa t sukuaipakaa ounajawaa jee eraajaa.
122
Piama shiipa
T sukuaipajatukaa suwalaajia wanee kasa jee musia nneer

Palajanaajatkaa: t sukuaipajatkaa sujutu nneer Akjiaa 311. T ayatawaakaa sumaa Sukuaipa Nneer Awalaajiaajat ounajat suykuaipa sukajee ptchi anasu makatkaa t anaakaa ayataain, anamiaa, laulawaa aain jee t pansawaakaa snain awlaajaa. t wanaawainjat sumaa sukuaipa eepunaale saapunuin juyawai t nneetkaa, sukajee t t nneetkaa antakaa sumin wayuu iipunaainjat suulia t suwalaajuinjatkaa aka t choujaakaa amuinwaa. T shikiisukaa aluwatawaa shiiyatuiunjatuin sumin t Ajutkajawaa Mlousukoo snain akumajaa ptchi supuila kajutajatuin sutuma shia juyawalin sukuaipa spla shiitaanajatuin t nneer choujaakaa sumuin, ayaawatakaa t choujaakaa jee t neeru juyaalain atijanajatukaa oou sutuma laulaayuu. t anaatiaakaa akuaipaa shiaawatuinjatin sukuaipa t shiitaayakaa juyawai, t achuntunukaa supuleerua spla suwanajaanuin jee musujaa t pansaainjatkaa atumaa sukuaipa t nneetkaa. T nneetkaa ekerolokoo sukajee ayatawaa snain washiruu mmapajat jee t saanasiankaa ipa, supushuaale shiaaluinjat eekai chioujaain main sumin mmakaa, t atijaakaa jee ekirajawaa sumaayalee anainjatin wayuu, nnojoluinjatuibn ayuulin. T ptchi anasu eitaanakaa sukuaipajatuin t ayatawaakaa suka nneer suluu mmakaa supushuaa, shianjatia neee anaatakaa sukuaipa t sulujutkoo shiipairua mmakaa Estaado munaka jee t sumotsoliakaa mmakaa Munisiipia munakaa, muleka eepunaale saapunuin. Akjiaa 312. T sunaatiaakaa akuaipaa shiainjat eitaaka shiawashe t
123
sujuyaalakaa mmakaa ayaatunusu snainjee t eekaa suluu otta t eekaa sumaana, t akataajunakaa shiiree eein wanee kasa jee musujaa eere ayatawaa spla sujuitajatuin nneer shiaaluu sujuyaala mmakaa. t aainajatukaa supushuaa spla eein aanapajiraa nneer kachuntiasu spla kajutuin, sukajee wanee ptchi laulaa aapakaa shikii, shia nnjotkajaa aapunjuin eekai nnjoljuin sukuaipaluujatuin sunaatia sukuaipa. t ptchi anasu anaatajatukaa sukuaipa shieru akujaka t anakaa sumin t aainajatukaa jee t aapuinjatkaa shikii t nneer choujaakaa sukajee wanee ptchi akumajakaa sukuaipa t nneetkaa. T ptchi laulaasu anaatajatukaa sukuaipa nneer juyaala splawai juya akujunajat sumin t Ajutkajawaakaa Mlousukoo Yaajat yaa sumaayalee t sunaatiakaa akuaipa nnmeeru choujaakal T sulaulasukaa mmakaa nnjoluinjat kajutuin sutuma wanee kasaaya nnojoluin snainpunaajatuin t laulaapiakaa aluwataanakaa aluujee, sukajee ptchi laulaa akumajakaa sukuaipa. Akjiaa 313. T sukuaipajatukaa saainmajia jee shiyataaya sunnetshi mmakaa sukajeeinjat wanee nneer eitaanusu juyawai, t shikiisukaa aluwatawaa saapuinjat sumin t Ajutkajawaa mlousukoo, sukajee ptchi anaatiaakaa sukuaipa, t sukumajiakaa sunaatia sukuaipa nneer sujutumaajat kasa. Muleka shiale t shikiisukaa aluwatawaa aapuin sumin Ajutkajawaakaa mlou t sukumajiakaa sunaatia sukujaipa nneer sujutujatu kasa sukajee ptchi laulaa anain sukuaipa, jee musujaa shiyoutajunule akuaipa, ayatajatia sukuaipa t sunaatiakaa suunakaa aka paala nnojoluiwaa eein wanee jeketu. T Ajutkajawaa Mlousukoo eesu spla suwanajaaain sukuaipa t nneetkaa sujutujatukaa kasa, akatsa nnojolujinjatin aapuin shikii wanee kasa ashakatiruinjatin sunnetshi mmakaa jee musujaa eekai maimaleein main suulia t eekaa sumaana sukajee t sukumajiakaa sukuaipa nneer.
124
Sumaa suntinnjuin t sukuaipakaa maimatuain spla juya t nneetkaa, t anaatiaakaa sukuaipa juyaala jee t nneer aapunakaa spla juya, t shikiisukaa aluwatawaa shiajat akujaka t suntajatukaa anain kakalia suchiki spla t sukuaipa juyaala eere sukujaainjatin jamuinjatin atumaa shia spla pansaaain sukuaipa sukajee t ptchi pansaakaa atuma ayaawataa suwalaajia kasa. Akjiaa 314. Nnojotsu eeinjatin wanee akatajaa atumaa muleka nnojolui suluin t sunaatiakaa sukuaipa nneer sujutujat kasa. Waneesujaa neee suchuntunule saamin t juyaalakaa snainjee sukuaipa nneer sujutujat kasa, supulia sulia kasa nnjoluin kanuliain kajutajatuin sain suchiki t nneetkaa aapunakaa, eesu spla saapununuin neetkaa muleka nneer suluu t sunntshipalakaa mmakaa; spla muinjatin sukuaipa yaa achekusu nanujikimaajatuin na suluukana t Ajutkajawaakaa natuma laulaayuu niipejjejana chi laulaashikai shikiipuuin mmakaa jee musujaa kanuikinjatin t Ajutkajawaa Mlousukoo. Akjiaa 315. Suluu t nneer juyawaikaa splajatuin akatajunaa, suluiupunaa laulaapiakaa supushuaalee. Sukujuinjat sukuaipa pansaain t nneer aanapalaakaa suliajat kasa, kasain main kapulajatuin, t ajuiteetkaa snainjee jee mushiljaa na ayataaliikana lalaapialuu tooloyuu sumaa jieyuu laulaayuuinjanakana soou t sukuaipakaa. t ayaawatunajat jerain shia sukajee t ayaawajuleekaa spla muleka eere spla saannuin tia. t shikiisukaa aluwatawaa suchikijee aipirua kashi sulatapa kettaajuin sukuaipa t ayatawaakaa wanee juya, eiyatunajat sumin t Ajutkajawaa Mlousukoo spla sutujaanuin soou t aainnakaa suka nneetkaa suutpunaa juyakaa tia. Piama schikkijee: Sukuaipa sukotchajia nneer Akjiaa 316. T Sukuaipakaa Sukotchajia Nneer sunaatajat akuaipa t saaniasiakaa supaajiraaya suwalaajia mmakaa sukajee nneer eekaa
125
namaana na awalaajushiikana, snainjee ptchi anasuinjat shiipaaya, jee musia saainmajia sunnetshi mmakaa yaajat yaa jee shialeraaya sukuaipa wayuu supushuaa, eeinjatkaa anainjee anashaanain sukuaipa t sukotchojiakaa wanee awalaajiajatu. Akjiaa 317. Nnojotsu achekujunajatuin nneer awalaajia, jee sukuaipa nneer asulajalaa muleka nnojolui suluin sukuaipa t anaatiaakaa akuaipaa, nnojotsu eeinjatin wanee akatatnuin suulia awalaajia jee chii ashakatinnuin sulia numin jee musujaa waneella akataluin sukuaipa t awalajaakaa juyaala. Aka shia sukajeein ptchi laulaa. Nnojotsu eeinjatin wanee awalaajaa asutunuinjatin aka wanee kasa Nnojotsu spla eeinjatin atumaa awalaajunajatukaa nneerin muleka numuinjatule wanee nimiiwaa. Muinka nnjorle suwalaajunuin t nneetkaa awalaajunapuukoo kasalainjat tia Muleka t mawalaajuinwaakaa naainrule na ayataaliikana laulaapialuu kasalajanainjat namin piantua sliya. Supushuaa t sunaatiakaa sukuaipa awalaajiaa eematuinjatu. Muleka nnojorlein eitaanajat spla eein maka aipirua shikii kai pachiiruain. Sukuaipakaa t nnojotsu shiuipamin t sumakaa t shikiisukaa aluwatawaa snainjee t sumakaa t laulaasukaa ptchi. T shiyataayakaa sukotchojia nneer yaajat yaa eesu spla laulawaa snain atijaa shimiiwaa, snain ayatawaa jee snain kannetsee jee t shikiipuuinjatin eitaanajat nutuma chi laulaashikai shikiipuuin mmakaa eesu spla tooloin otta jieruin, sukajee sukuaipa t ptchi anaatiaakaa sukuaipa.
126
Apnin schikijee: Sukuaipa sunnetshi mmakaa yayaa Akjiaa 318. T sukuaipakaa aluwatawaa sumaa nneer suluu mmakaa shiainjat laulaaka soou t Miichi Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela. t kapulajatukaa t Miichi mlousukoo nneetpala shia saainmajuinjatkaa t sujutkoo kasa supushuaa, sujutu suluu mmakaa jee anoipaamin t sunnetshikaa mmakaa yayaa. T shikii sunnetshe Mmakaa Woliwariaana Wenesueela nia chi woliiwakai. Muleka sukumajaale sukuaipa wanee neeru yaasa sukajee t mmakaluirua mlouyuu saatoupunaakaa jee tura shirokujatukaa palaa kariiwe, eesu spla eein wanee nneeryaasa sunuikimaajatuin mmakaa. T Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela musuka wanee kajutsu eere shia laulaain spla saainrajatuin t kapulajatukaa shia eitaanuin. t Miichilkaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela saainrajat t eitaanakaa apulan sumaa t shikiisukaa ayatawaa suluu mmaka, spla susawatuin t suchekakaa t sulaulakaa mmakaa jee musujaa mmakaa supushuaalee. Spla anainjatin t saainrajatukaa, t Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela eeinjat spla akumajaa jee eitawaa sukuaipajat nneer suluu mmakaa, sunaatajat akuaipa t awanajawaakaa nneer, akumajaa sukuaipa nneer, t nneer juyaalakaa jee t suchonkoo, aainmajaa sukuaipa sunnetshe mmakaa wattajat jee kasakaa supushuaa sunuikimaajatuin t ptchi anaatiaakaa akuaipaa. Akjiaa 319. T Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela ounajat sukuaipa sukajee ptchi anasu spla laulaain saain wayuu, snainjaee t akujainjat sukuaipa shiyataain, t susawatakaa shiyataainn sumin t Ajutkajawaa Mlousukoo sukajee t anaatiaakaa akuaipaa. Eein sutuma suchukua shiyataain pejeewawai snain sukuaipa t ayatawaa mlousuko nneetkajatukaa suluu mmakaa jee musujaa eekai achuntunuin
127
sumuin. Muleka nnojolui pansaain sukuaipa t shiyataainkaa eitaanakaa apulan, awanajaanajat t laulaayuukoo suluu jee musia shia kasalajanasu tia, sukajee ptchi anaatakaa sukuaipa. T Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela ayataasu snain julujain shia saain t Aainmajutkaa laulaasukaa suluu mmakaa jee musia shia erajunoulu sutuma sulaulakaa shirajia t anaajaaleekauirua nneer, sukajee t ojuitusu ptchikaa sunuliamaajat shiyataain sumin t Ajutkajawaa Mlousukoo suluu maakaa. t nneetkaa aapunakaa spla akatajunaa snain ayatawaa sutuma t Miichikaa Mlousukoo Neetpalakaa suluu Wenesueela sukajeeinjatin sunuiki t Ajutkajawaa Mlousukoo jee musujaa t sunnetshikaa, sukataajakaa snain t shiyataainkaa sukajeesu t sunaatiaakaa akuaipaa. Pienchi schikijee: Sukuaipa ayatawaa mlou nneetkajat Akjiaa 320. T slaulakaa mmakaa eeinjat sujutu sutuma jee kaalianjatuibn shia spla t ayataakaa snain kanneetshaa sutuma mmaka, suulia matchinjaain sukuaipa nneerin jee musujaa julujainjatin saain ayatuinjatin t nneetkaa jee t sujutkoo kasa supushuaa splajee anain wayuu snainjee. T laulaapia Miniteeria munakaa laulaainjatkaa soou t nneetkaa sumaa t Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela eeinjat natuma anaawaakaa snain aayatawaa sutuma sukuaipa awalaajia jee sukuaipa nneer spla anainjatin t ayatawaa mlousukoo nneetkajatuin suluu mmakaa. Sumaa shiyataain t Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela nnojotsu aluwataanajatuin sutuma t shikiisukaa aluwatawaa jee musujaa nnojoluinjatin aapuin shia sujutu suwalaajia kasa mojuin. T aainraakaa natuma na shikiipuukana aluwatawaa jee musujaa t Miichikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela sukajeesu
128
oonirawaa juyawai snain aainajatukaa, eere shia suchajaanuin sukuaipa t achekunakaa sajattapa t anaatawaakaa, sukuaipa t eekaa anoipaa jee kjutaa sumin kasa sukajeejat nneer, shialejaa sukuaipa nneer awalaajiajatu, suykuaipa nneer awanajaanajatu, akumajaa sukauaipa nneer jee musuja maima sukuaipa atu ayatawaa nneetkajat spla susajunuin t achekunakaa. Oonirawaakaa t nushajiraainjat chi shiukiipuukai toorolen otta jierlen t Miicbikaa Mlousukoo Nneetpalakaa suluu Wenesueela jee mushijaa chi shikiipuukai t laulaapia supuuyakaa sukuaipa nneer akujuinjatkaa suchiki t nneetkaa kanuikuipaka oou t ajutkajawaa Mlousukoo. Naya laulaainjanaka soou na ashajakana nanulia spla ayatajatiuin sukuaipa t ooniraanaka anain spla anainjatin t achekunakaa jee musujaa shia akujunajat t shiyataajatukaa jee t suntajatukaa anaimuin. t anaatiaakaa akuaipa shiajat akumajaka sukuaipa t oonirawaakaa juyawai snain t aainajatukaa jee sukuaipa ayatawaa sumaalee t akujunajatuin skukuapa shiyataaya nneetkaa. Akjiaa 321. Eeinjat sukajee t anaatiaakaa akuaipaa wanee sunaajia sukuaipa Neeru splajat ayatawaa mlousu, spla eeinjatin waneepia shiyataain t shiipakaluirua mma Estaado munaka snainmuinreejaa t sumotsojiakaa mma munisiipia munakaa, shiipamin t suunajiakaa t nneetkaa choujaakaa spla akataajunaa. Sukuaipajat shiyataaya t nneer splajatukaa ayatawaa mlousu sukajeeinjat ptchi anasu makatka ayatawaa anasu, wanaawaa, kajutujirawaa, eere eejiraainjatin t mmakaluirua supushuaa.
129
AIPIRUA SHIKIIJEE
SUKUAIPAJAT SAAINMAJIA MMAKAA

Wanee shiipa
T sukuaipajatkaa spshuaa
Akjiaa 322. T saainmajiakaa mmakaa shiainjat kajapuluukaa sukuaipa t su laleeriakaa saain, kakajeekaa laulawaa sutuma jee musujaa saalia aainjat napula na wenesolaanakana napushuaalee tooloyuu sumaa jieyuu, jee musia t laulaayuu sumaa laulaapia eekaa suluu, saainjuin wayuu supushuaa jee musia eekai kakatalujutuin eeyamin suluu mmakaa. Akjiaa 323. T Ajutkajwaakaa spla Kaaliainjatin t Mmakaa shiainjat laulakaa shikiisuin sukuaipa t asakiraakaa jee atijawaa soou natuma na shikiishiikana aluwatawaa suluu mmakaa, snain kasakaa supushuaa splajatuin saainmajunuin mmakaa, laulawaa sutumaa jee waneesiasuin waneepia mmakaa supushuaa. Spla tuu, shiajat eitaaka sukuaipa jamuinjatin mmakaa supushuaa, nunainjee chi laulaashikai shikiipuuin t mmakaa toorlen otta jierlen, chi nutuujeejachi chi shikiipuukai mmakaa, toorolen otta jerulen, chi shikiipuukai t Ajutkajawaa Mlousukoo Yaajat yaa, toorolen otta jierulen, chi shikiipuukai t Anaatuleekaa Akuaipaa Mlousukoo, toorolen otrta jierulen, chi shikiipuukai otta shikiipuukaa t Ajutkajawaa Anaamaajat Yaajat yaa jee naa neipajeejanakana chi shikiipuukai mmakaa snain aaionmajaa mmakaa, snain aainmajaa mmakaa suluupunaa, na eekana snain aainmajaa shiraajiraaya mmakaa wattapunaa jee sukuaipa shiyataaya sunneetshe jee musia supushuaale t aainmajuinjatkaa sukuaipa mmakaa. t sukuaipakaa supushuaa kanaaatiasau yaajee yaa sukajee ptchi kajutsu. Akjiaa 324. Shiajaa neee sulaula mmakaa eeinjatkaa ajapuluu saapula atkaayakaa, eekai eein supushuaa sumaana, eekai akumajuushin yayaa jee t ekerotsuin yaamin yaa, shiainjat laulaakaa mmakaa soou supushuaa majutoule. t sutchinkaa saapula mmakaa shianjat shikiisukaa
130
snain akumajaa sukuaipa, aaimajaa sukuaipa sukajee t anaatiaakaa akuaipaa kasakaa supushuaa makatka akumajaa, antiraa yaloushin, ouniraa aikuushin, akotchajaa, aluujaa, akatajaa, aainmajaa, erajaa soou, aikaa jee kamaana kasakaa supushuaa aapulaain, aapulauwaa jee asoteeriaa. Akjiaa 325. T shikiisukaa aluwatawaa shia kamaanajatukaa sukatajia jee sukujia achiki kasakaa supushuaa sumaajatuin jee snainpunaajatuin t akumajaakaa sukuaipa jee ayatawaa snain saainmajia mmakaa, sukajee t sumakaa ptchi laulaa anaatiaa akuaipaa. Piama shiipa
Ptchi anas splajat saainmajia mmakaa spshuaa

Akjiaa 326. T Saainmajiakaa Mmmakaa Supushuaa snainjeesu t sulaulakaa mmakaa jee ayuu supushuaa jee musia shia spla pansaainjatin sukuaipa t snainjeesu ptchi makatkaa waneejataa, wanaawaa snain kajutaa, wanaawaa, anaa sutuma wayuu, taashaa, kajutaa anaaluumaa, kaaliajirawaa, sujutu jee saainmajia t mmapaakaa, suchiki najutumaajat wayuu, sumaayalee t anainjatin wayuu supushuaalee snainjee, eeinjatin wanee anaa mlou ayatuin waneepia, eein atuma kasa supushuaa shiaaluu wayuu yaajana yaa napushuaa. T ptchi anasukaa splajatukaa kayataainjirawaa eein snainpunaa makatkaa sukuaipa ayatawaa supushuaa, sukuaipa apushii, shirajiraaya wayuu, saainraain wayuu, sukuaipa wayuu, suumain wayuu, mmapaakaa supushuaa jee musujaa saapula mmakaa. Akjiaa 327. T julujaakaa aainn sulujule mmakaa kajutajat main spla pansaainjatin t ptchi anasu suunakaa aka t saainmajiakaa mmakaa. Spla tuu, eeinjat atumaa saainmajia sulujule mmakaa suluiupunaa supushualee, eere eeinjat sukuaipa snain t saajapuinkaa, ayatawaa waneepia spla eein anaa sumin wayuu supushuaa kepiakaluirua suluupunaa, jee musia shia sukajeeinjat anaatiaa akuaipaa, spla saainmajunujin saanasiainkaa mmapaakaa, t mmakaa nepijaakaa aluu
131
wayuu koumainshiikana yalapunaa yala jee musia t mmakaluirua aainmajuushikaa akataluu shimiiwaa. Apnin shiipa
Sukuaipajat Stchin Saapla Mmakaa

Akjiaa 328. T Sutcnhinkaa Saapula Mmakaa wanee laulaapia mlou splajatia t eitaanakaa anain, nnojotsu aainrajatuin wanee kasa waneejatuin suulia, akumajuushi sutuma t sulaulasukaa mmakaa sjupula eeinjatin kachin sukajee t akataluuwaakaa jee waneejataa, laulawaa sumin t mmakaa shimiiwaa, waneeseesu waneepiain t mmakaa, suka t eesu spla kaalianjatuin, kottiraain na suluukana spla anainjatin mmapaakaa suluujee jee na kepiashiikana suluu paainwainjana snain ayatawaa shiaaluu sukajee sunuiki t sumakaa t laulaasukaa ptchi. Jee t anaatiaakaa akuaipaa. Spla anainjatin sukuaipa shiyataain, achekusu sumin supushua t mmakaa, nnojotsu nanainpunainjatin wayuu neee jee musujaa partiido eekai eein neee. T Sutchin Saapula Mmakaa shialejaa supushuaa t surulaatkaluirua, t surulaat anualujutukoo, surulaat katunasulujutukoo jee t waariakaa yaajatukaa yaa, eere nayataajiraainjanain napushuaa sunuanijee t natujakaa apuleerua spla pansaain t eitaanakaa apulan, eere kajutuin nayaaluu kasakaa supushuaa choujaain namuin, sukajee ptchi laulaa sutumajat t anaatiaakaa akuaipaa. Akjiaa 329. T Surulaatkaa supushuaa, tura anualujutukoo jee t sulujutukoo katunasu nayainjana napushuaa kajapuluukaa sukkumajia sukuaipa, shiyataaya jee saainmajia supushuaale t aainnajatukaa sukajee saapula mmakaa spla saainmajunuinjatin suka. t Waariakaa yaajatukaa yaa eejiraainjat sumaa t waneeirua spla pansaain shiyataainkaa supushuaa akatsa shiainjatin saapulujin sukuaipa t aainmajaakaa kasakaa supushuaa suluupunaa mmakaa spla anainjatin mmapaakaa. t Sutchin Saapula Mmakaa eesu spla saapain laulawaa soou t shiyataaayakaa sukuaipa mmakaa jee musujaa asakiraa suchiirua aainjalaa mojusuin sukajee t ptchi akumajakaa sukuaipa.
132
Akjiaa 330. Na eekana napushuaalee tooloyuu sumaa jieyuu suluu t Sutchinkaa Saapula Mmakaa, eeshin snain ayatawaa kajutshi spla naneekajuin otrta najutuin sukajee t munakaa sutuma putcnhi anaatut sukuaipa, snain nnojoluinjatinjaa eein spla najutunuinjanain oou spla laulawaa jee musujaa yootokummaa suchukuakasa maima shiire ajutunaa oou jee ajutiraa noou waneeyaasa. Akjiaa 331. T shialeriakaa najutu na sumajanakana saapula mmkaa snainjeeinjat natijala, nayaleraaya jee choujaale shikiipuu wanee kasa suluu t laulaapia eere naya. t supushuaalee saainrajat t Sutchinkaa Saapula Mmakaa jee musia shia eeinjat akumajuushin sukuaipa suka ptchi laulaa anaantiaa akuaipaa. Pienchi shiipa
Sukuaipajat lalaapia spla aainmajaa mmakaa

Akjiaa 332. T Shikiisukaa Aluwatawaa spla eeinjatin anain jee pansaain sukuaipa kasa supushuaa, naainmajunaiwa wayuu tooloyuu jee jieyuu, miichipaakaa supushuaa jee t apushiikaa supushua, supla kajutajatuin t namakaa laulaayuu anaiwa mmapaakaa supushuaa jee musujaa eeinjatin t eeinjatin kajutaa sumin wayuu supushuaa, sukajee t sumakaa t anaatiaakaa akuaipaa, sukumajiunjat akuaipa: 1. 2. 3. 4. Wanee wayuuirua kasheinjainjat akataluu aainmajuluinjat mmpakaa Wanee wayuuirua asakiijuluinjat shuchiirua maima kasa kajutsu, aainjala mojusu sumaayale sukuaipa womiyuuwaa. Wanee wayuuirua splajat ayokulujaa suki jee musujaa t ayatawaakaa supushuaa sumuinjatin wayuu. Wanee sukuapa ayatawaa snain aainmajaa wayuu jee sukuaipa kasachiki.mlou.
T laulaapiakaa splajatukaa sukuaipa aainmajaa splajat wayuu supushuaa eere kajutajatuin wayuu sumaa nnojoluinjatin akatajunaa snain.
133
T saainrajatukaa t sukuaipa aainmajaa wayuu snainpunaajat supushuaale t laulaasukaa aluwatawaa suluu t shiipakaluirua mma sukajee t sumaka t laulaasukaa ptchi jee t anaatiaakaa akuaipaa-. MEKIISAL SHIKIIJEE
SUKUAIPA SAAINMAJIA T LALAASKAA PTCHI

Wanee shiipa
T eeinjatkaa atuma sujutu t lalaaskaa ptchi

Akjiaa 333. Nnojotsu aakajaainjat sujutuT Laulaasukaa Ptchi muleka mojutalaa sumunuin atuma sukajee wanee eraa wayumin jee musujaa saakajeennule snainjee wanee kasa waneemjatuin suulia t eekaa sunuikuin. Suiutpunaa wanee munika t chi wayuu otta t wayuu laulaain suluu mmakaa jee musujaa eekai eraain atairu majutuin, achekushii kajutajatuin natuma spla ayatuin sutchin sukuaipa jee sunuiki suluu mmakaa. Akjiaa 334. Napushuaaleeya na Anaatuliikana akuaipaa tooloyuu sumaa jieyuu suluu mmakaa, snainjee t eitaanakaa apulan jee musujaa pansaainjatin sukuaipa t sumaka t laulaasukaa ptchi jee suluu t anaatiaakaa akuaipaa, nayainjana aainmajakna sukuaipa t Laulaasukaa ptchi. Mulekaa suntiraale sutchin t laulaasukaa ptchi sumaa wanee ptchi anaatulu akuaipaa, shia kajutajatukaa atumaa t ptchikaa eitaanakaa spla muinka tuu, shiainjatka aainruin t sukuaipajatukaa t Anaatuleekaa akuaipa spla shiain kanuikuin soou Shiainjat neee t miichi splajatukaa laulaasu ptchi sulujutkoo t Anaatuleekaa Akuaipaa Mlousukoo yaajat yaaa shimiiwaa, aapajatukaa sunuiki spla majutsalu t ptchi anaatiaakaa akuaipa sumuinjatin, jee musujaa kasakaa supushuaa saainruin t laulaapiakakuirua akumajuushin spla kajutshaanain shia.
134
Akjiaa 335. Eejinjat sutuma t Anaatuleekaa akuaipaa Mlousukoo t sujutkoo waneepia t laulaasukaa ptchi sooopunaa kasakaa supushuaa; Shiainjat shikiisukaa t aatijaakaa sukuaipa t Laulaasukaa Ptchi, shia julujainjatka aain t saashajaayakaa jee t suchuntiakaa sukuaipa t Laulasukaa ptchi. t sumakaa t splajat ptchi laulaa soou t sulujunakaa jee t saawainkaa t ptchikaa suluukoo t Laulaasukaa ptchi snainpunaajat supushua t ayatakaluiirua snain ptchi suluu t Anaatuleekaa Akuaipaa Mlousukoo jee musia Anaatuileekaluirua Akuaipa supaapunaa mmkaa. Akjiaa 336. Shia saainrajatukaa t shipiapalakaa supuuyajatukaa sukuaipa Laulaasukaa Ptchi suluu t Anaatuleekaa Akuaipaa Mlousukoo yaajat yaa tuu: 1. Kanuikinjat spla majutuin sutuma supushuaa otta supushi t ptchikaa anaatiaakaa akuaipa yaajat yaa jee musujaa eekai akumajain ptchi anaatajatuin wanee akuaipaa suluupunaa t akumajuleekaa ptchi supaapunaa mmaka, muleka nnojoljui pansaain sumaa t sumakaa t Laulaasukaa ptchi. Kanuikiinjat spla majutuin sutuma supushuaa otta supushi t Laulaasukaluirua ptchi suluuyaa sumakaa t shiipakaluirua mmakaa jee musia ptchi anaatiajatuin akuaipa suluupuna t shiipakaluirua mmakaa Estaado munakaa, t ptchikaa akumajunakaa suluupunaa munisiipia, akumajuushin snain nnojoluin pansaain sumaa t sumakaa t laulasaukaa ptchi. Kanuikajat soou spla majutuin supushuaa otaa supushi shiale t kasakaa supushuaa saainruin t shikiisukaa aluwatawaa suluu mmakaa, snain nnojoluin pansaain sumaa t sumakaa t Laulaasukaa ptchi. Kanikinjat spla majutajatuin sutuma supushuaa otta supushi neee kasakaa supushuaa aainnuin sooopunaa jee suchikijee t laulaasukaa ptchi sutuma wanee laulaapia supaapunaa mmakaa Shirajuinjatin akuaipa, sukajee nunuiki chi laulaashikai jee laulaasukaa shikiipuu mmakaa otta shiale shikiipuu t Ajutkajawaa
2.
3.
4.
5.
135
Mlousukoo Yaajat yaa, t sunuikikaa t Laulaasukaa ptchi sumaa aashajawaakaa wattapunaajatukaa sunuikimaain mmakaa splapunaa sushajunuin sukuaipa. 6. Shirajaainjat sukuaipa supushuaa muleka pansaale sukuaipa ptchi eitaanuin sukuaipajatuin t nnojotkaa snainpumanain t anaatiaakaa akuaipaa suluu mmakaa, nukujain achiki chi laulaashikaa jee laulaasukaa shikiipuuin mmakaa. 7. Kanuikuinjatin spla majutuin sutuma eekai motuin saain t kuyamatkaluirua ptchi, suluu t mmakaa mlousukoo, suluu t estaadokoluirua jee t munisiipiuokoo, wanaa sumaa nnoulaain akumajaa sukuaipa ptchi spla kajutajatuin t laulaasukaa ptchi, wanaa sumaa sukumajunuin wanee ptchi nnojotsu kottuin, snain shiitaanajatuin wanee saatapajia mule ka choujaalen spla pansaajatuin ptchi anakaa sumuin. 8. Sunaatajat akuaipa suntiraale ptchi akumajuushi spla shiitaainjatin t anakalu akuaipa. 9. Eeinjat snain sunaatuin sukuaipa t aulijirawaakaa ajuituin suluupunaa laulaapiakaluirua suluu mmakaa. 10. Shirajaainjat t aainnakaa snain kajutuin sutuma t laulaasukaa ptchi jee musujaa aainmajaa sukuaipa t ptchi akumajaain anaatiajatuin akuaipaa sutuma t Anaatuleekaluirua akuapaa suluu mmakaa, sukajee t ptchi sulujatkaa t anaatiaakaa akuaipaa. 11. T wanee kasakaa supushuaa sumakaa t Laulaasukaa Ptchi jee t anaatiaakaa akuaipaa. Piama shiipa
Sukuaipajat t nnojotkal saainmajin anaatiaa akuaipaa

Akjiaa 337. Chi Laulaashikai otta t laulaasukaa shikiipuuin mmakaa, jutkatuin sumaa t niipajeejanakana, eeshi supla kanuikin shiipamin sukuaipajat t nnojotkalu saainmajuin t anaatiaakaa akuaipaa. Eitaanajatukaa mui8n akuaipaa yaa t kasakaa supushuaa alatuin sumin
136
wayuu, sukuaipa ayatawaa, wanee kasa aleinjatin sukuaipa supaa mmakaa, eekai mulian atuma saalia mmakaa, t laulaapakaa supushuaa, mulian atuma wayuu, eere nnojoluin kasakain atuma sukuaipa t alatakaa. Muleka eere wanee muinka tia, eesu spla, saawannuin sukuaipa t eeinjatkaa atuma ajutuu sukujakaa achiki t Laulaasukaa Ptchi, shiajaa nnee akatanneetkaa kajautuin atumaa waneepia t kataakalu ou, nnojoluin suchekuinuin t maashajeeruin wanee wayuu sumaa nupushi jee musujaa t ajulajaakaa wayuu, kanuikijachi wayuu kasai alatuin numuin, kajutajachin wanee wayuu spla nutujaain soou kasa maima jee t najutumaajatukaa wayuu supushuaa. Akjiaa 338. Eesu spla sujuituin sukaa wanee karalouta ptchimaajat eere wanee ashapajawaa suutpunaa wanee kasachiki mlou, muliaa sumin wayuu jee musujaa kasakaa supushuaa kauujeein wanee muliaa mlou, nnojoluin anain sumin t mmakaa supushuaa, nnojoluin anain namin wayuu tooloyuu namaa jieyuu. Mulekaa eere t natuma laulaaayuu eeinjat maka wanee kashi, eesu spla suulaanuin maka wanee kashi saamuin. Eesu spla eein ptchi soou wanee choujawaa mlou, shinnulejee main wanee mulia sumin mmakaa. Sukalia tuu, eesu spla waneein kashi snain eeinjaa spla shiitaanuin wanee kashi sooomuin. Eesu spla eein ptchi soou wanee kasachiki ashapajaain sukuaipa suluu mmakaa, eere wanee aulujirajawaa otta atkawaa, nnojoluin anain sumin mmakaa, nnojoluin anain sumin wayuu jee t laulaapiakaa supushuaa. Eesu spla shiitaanuin sukuaipa sukalia maka apunuin kashi spla sunaatajatuin. T eitaakaa sukuaipa sukalia saashajaaya snainmuinree sushatuin shia Ajutkajawaakaa Mlousukoo Yaajat yaa. Eejeere wanee ptchi kuyamaluinjat sukuaipa kasachiki eekai muinka t jee t anakaa sumin eepa shia soou
137
Akjiaa 339. T Ptchi ajuitakaa spla sukuaipajat t nnojotkalu saainmajuin t anaatiaakaa akuaipaa, eere mjulujuinjatin aain akuaipaa sukajee saakatunuin supushi t kajutuinjatkaa atuma wayuu, eeinjat atuma t suluu mekiisatsu kai suchikijee sujuituin ptchikaa, sumin t Ajutkajawaa Mlousukoo jee musujaa sumin wanee eitaaushi splajat munka tuu, spla shiishajaanuin achiki jee musujaa kajutajatuin shia atumaa, jee musujaa sumin t shipiapalakaa supuuyajat laulaasukaa ptchi suluu t Anaatuleekaa Akuaipaa Mlousukoo, spla kanuikinjatin shia kajutsulen sutuma t laulaasukaa ptchi. T ptchikaa eitaanakaa ayatajat sutuma t ptchi anasu suluujakaa supuleerua wanee Aashajawaa Mlou kottiraa maajanulu wattajat suchiki ajutuu namin wayuu jee t sukuaipakaa aainraa natuma wayuu jee musujaa t aashajaanakaa suluu t ajutkajawaakaa Merikaana soou Najutumaajat Wayuu. Chi Laulaashikai otta laulaasukaa shikiipuuin mmakaa eeshi spla nuchuntuin otta nachuntuin sooomin sukalia muinyaka t aapunakaa jee musia shia aakaleetkaa sukuaipa t shikiisukaa aluwatawaa suluu mmakaa, eesu supula shiain t Ajutkajawaa Mlousukoo shia yaasa otta t shiitaain sooopunaa, splapunaa sajatuinsukalia jee musujaa sajattuin t kasachiki kanainjeekaluin Eere wanee akuaipaa muinka tuu, snain akunajaa saukuaipajat t kasachikakaa alatuin, nnojoluinjatin ojolooin shiyataain t laulaapiakaa supushuaa. MEKIETSALU SHIKIIJEE
SUKUAIPA SUWANAJAAYA T LALAASKAA PTCHI

Wanee shiipa
Sukuaipajat ptchi saaamin

Akjiaa 340. T sukuaipajatukaa ptchi saaamin t laulaasukaa splajat kaaamin atumaa otta suwanajaanulee akuaipa supushi t ptchikaluirua akujunakaa achiki suluu, snain nnojotleeinjatin suwanajaanuin supushuaa t eeka suluu.
138
Akjiaa 341. T Sukuaipajatukaa ptchi suwanajaayajat sulujutkaa t laulaasukaa ptchi muinjat yaa: 1. T anuliikaa ajuitajat sutuma maimasu wayuu tooloyuu sumaa jieyuu, ashajuushin anuliaa suluu t karalouta ashajuleeka anuliee spla aneekajaa jee ajutaa, jee musujaa maimasu suluujeejat t eekaluirua suluu t Ajutkajawaa Mlousukoo jee nunuikimaajatiulen chi laulaashikai otta laulaasukaa shikiipuuin mmakaa kottuin sumaa t niipajeejanakanairua. Muleka shiale kanuisuin palajanaa t Ajutkajawaakaa Mlousukoo, t ptchi awanajaainjatkaa achekusu nanuikijeeijatuin maimashii na sulujunakana jee musia shia aashajaanusu suka t sukuaipakaa shiitaakaa t Laulaasukaa ptchi spla akumajaa shikii ptchi anaatiaajat akuaipa. T Sutchinkaa Aneekajaa jee Ajutaa susakireeru anain sukaipa namjuin wayuu napushuaa, wanee kashi suchikijee saapinnuin snain achekunakaa. Anasu sukuaipa t ptchikaa kaamuinjee otta suwanaaneein suluu t laulaasukaa ptchi muleka pansaale sukuaipa sukajee t anaatiaakaa akuaipaa jee musujaa t asakirakaa wayuu snain. T ptchikaa saamuinjatkaa pachiiruayaa muinjat eraajuna munuinjatia suluu t laulaasukaa ptchi snain nnojoluinjatin suwanajaain t ashajuushikaa suluu, akatsa ashajaunajatuin suchukua t akujiaakaa aashajaanakaa achiki jee musujaa kasoulajatuin kaamin ptchikaa awanajaakaa sukuaipa t eejatukaa ashajuushin. Piama shiipa
2.
3.
4.
5.
Sukuaipa suwanajaaya t Lalaaskaa Ptchi

Akjiaa 342. T sukuaipakaa suwanajaaya t Laulaasukaa ptchi achajaasu wanee shirajaaya supushi t laulaasukaa ptchi jee musujaa suwanajaaya waneesia otta maimasulen sukuaipa ptchi suluukoo, nnojoluin awanajaaleein sukuaipa t eitaanakaa paala jee t snoutiakaa ptchi suluu t Laulaasukaa ptchi.
139
T kanuikaa palajanaa spla suwanajaainjatin supushi ptchi suuluu t Laulaaasukaa ptchi shiainjat t Ajutkajawaa Mlousukoo yayaa sukajee nanuiki maimashii na sulujunakana, jee niale chi laulaasjhikai otta laulaasaukaa shikiipuuin mmakaa sumaa kottjuin nia sumaa niipajeejana jee musujaa suchuntuushire natuma maimashii na wayuu ajutapuuin tooloyuu sumaa jieyuu ashajuushin anulia suluu t Ashajuleekaa Anuliaa spla wayuuwaa, Aneekajaa jee Ajutaa. Akjiaa 343. T kanuikaakaa spla awanajawaa supushi ptchi sulujutu t laulaasukaa ptchi ounajat sukuaipa sutuma t Ajutkajawaakaa Mlousukoo snain min sukuaipa yaa: 1. T karaloutakaa sunuliamaakaa t Awanajawaakaa ptchi, eesu wanee palajanaa saashajaaya wanaa sumaa kettaajapa sukalia sutuma t ajutkajawaa mlousukoo suchikijee shiikajaanuin anuliaa. Eetaalasu wanee aashajawaa suchikli yaasa, sukasu shikiijee jee shiipa eekai eein. Eesu wanee sajattia apunuinkalu amaa saashajaaya sukasu t akujiaakaa waneesuwai. T ajutkajawaa mlousukoo shia kajutajatka aniki spla suwanajaain t lalaaskaa ptchi, snain nnojolinjatin slatin piama juya schikijee ssakinnin. T sukuaipakaa suwanajaaya t lalaaskaa ptchi kajutsu mleka nanikimaajatle jee sujutuushi oou natuma na suluukana t ajutkajawaa mlousukoo.
2. 3. 4.
5.
Akjiaa 344. T Karalouta sunuliamaakaa awanajaayakaa ptchi suluu t laulaasukaa ptchi kajutuin sutuma t Ajutkajawaa Mlousukoo, eitaanusu spla susakinnuinjatin anain maka wanee kaashi suchikijee keetajuin saashajaanuin. T asakiraakaa soouleesu kasakaa supushuaa eeakai atijaaneein oou akatsa eein spla sujutunuin oou waneewai sukua supushi t eitaanakaa. Muleka kajutule sutuma maimasuuirua t sulujunakaa t Ajutkajawaa Mlousukoo, jee musujaa ptchikaa numajarale chi laulaashikai
140
shikiipuuin mmakaa jee musujaa namajarale maimashii na ajutshiikana kanuliain suluu ashajuleekaa anuliaa spla aneekajaa jee ajutaa. Akjiaa 345. Kettaaipa kajutuin munajat t awanajaayakaa sukuaipa ptchi suluu t laulaasukaa ptchi, muleka maimasule t ajutuushikaa anasuibn, maimain suulia nnojoo makaa sumuin. Shirajaanapa t anuikiikaa soou wanee awanajawaa ptchi nnojotsu spla shiitaanajatuin suchukuaa suutpunaa t sukaliakaa aluwatawaa shiitaanakaa oou paala sumuion t Ajutkajawaakaa Mlousukoo. Akjiaa 346. Chi Laulaashikai otta laulaasukaa shikiipuuin mmakaa niajachi otta shiajat jierulen eitaaka spla shiraajunuin sutuma mmakaa supushuaa t ptchi saaamuinkaa jee ptchi suwanaayakaa supushi t Laulaasukaa ptchi, makaa poloo kai suchikijee supansaajunuin sukuaipa. Muleka nnpojole naainruin, sukeechi chi ptchikaa splajatukaa tia suluukoo t Laulaasukaa ptchi. Apnin shiipa
Sukuaipajat t Ajutkajawaa Mlousukoo snain akumajaa shikii ptchi lalaasajat

Akjiaa 347. Na Wenesueelajeewaliikana napushuaaya naya kamaanaka sutchin supushuaa t eetujulwaakaa. Sukajee t katchinwaakaa akuaipa, eesu spla naanejiraain snain Ajutkajawaa Mlou spla akumajaa shikii ptchi, spla suwanajaainjatin t sukuaipa aluwatawaa jee t suykuaipakaa mmakaa, spla eeinjatin jeketuiun ptchi anaatiajat akuaipaa jee musujaa akumajaa wanee ptchi laulaasujat. Akjiaa 348. T anuikiikaa spla aanejawaa wanee Ajutkajawaa Mlou spla akumaja shikiisjat ptchi niainjachi aainrakaa oota shiainjat aainrakaa jierulen t shikiipuukoo mmakaa kottuin sumaa tub niipajeejanakana; t Ajutkajawaakaa Mlousukoo yaajat yaa sukajee nanuiki maimashii na sulujunakana; t Konseejokoo sulujutkaa Munisiipia snain paainwainjatin nanuiki wayuu maima, sukajee nanuiki jee najunala maimashii na
141
wayuu tooloyuu sumaa jieyuu ashajuushikana anulia suluu t ashajuleekaa anuliee spla aneekajaa jee ajutaa. Akjiaa 349. Chi laulaashikai otta t laulaasukaa shikiipuiuin mmakaa nnojotsu spla mojuinjatin nunuiki sumin jeketkaa laulaasuin ptchi. T shikiikaa aluwatawaa eesuin nnojotsu kasajatuin sunuiki shiipamin t Ajutkajawaa Mlousukoo spla akumajaa ptchi laulaasujatu. Jee spla shiraajunajatuin t jeketkaa laulaasuin ptchi, ashajunajat suluu t karalouta kajutsukaa sunuikimaajat Mmakaa Wenesueela jee musujaa suluu t sunuikimaajatukaa t Ajutkajawaa Mlousukoo kuyamatkaa ptchi. Akjiaa 350. Na wenesueelajeewaliikana napshuaaya, snain ayatin t nakuaipakaa suluu noumain, snain sukuaipa taashaa waneepia, snain t anaakaa, nnojotsu kajutajatin natuma, eekai nnojoluin pansaain atuma sukuaipa kasa anas, kajutaa jee wanaawaa akuaipa suluu mmakaa. EITAAUSHI SAAKAJAAYA Shiaanee. Ajatts skajee t, t lalaaskaa ptchi suluu mmakaa Wenesueela akjshikaa paala suutpnaa piama shikii apninmin kai kashikai eneero nmaa juya polotua polooin shikii snainmin mekietsattua polooin shikii jee aipirua shikii waneeshimin. T spshikaa ptchi anaatiain akuaipa ayateeria stchin snain t nnojotkaa snainpnaajatin t lalaaskaa ptchi jooluu. EITAAUSHIIRUA SMAAINRUU Palajanaa. T snaatiajatkaa sukuaipa t shikiisukaa mmakaa aashajaanaka suluu t akjiaakaa 18 suluu t lalaasukaa ptchi, shiainjat akjaka t Ajutkajawaakaa Mlousukoo kuyamatkaa shikii ptchi jee msjaa shia ayateeria waneepiain suumainb Estaado Miraannta. Smaainruu shikettajnin snaatiajatkaa sukuaipa, ayateeria sunuin aka sunaatia sukuaipa
142
Tistriita Pederaal skapitaatshe mmakaa jee msia snaatia sukuaipa t Munisiipiokaluirua. Schikijee Waneesia. Smaainruu sukumajnin snaatia sukuaipa t eeinjatkaa suluu t smakaa Akjiaakaa 38 suluu t lalaaskaa ptchi, smaajatkaa aapawaa, aneekajaa, oulawaa jee aleejiraa sukuaipa koumainwaa jee wayuwaa, ayateenaya kepiashiin suluu Wenesueela na wattajeewaliikana tooloyuu smaa jieyuu ekerotshiin paala ska anakaraluu suluumin mmakaa, jee mshiijaa nachekalai makateein naya suluu mmakaa, anain t nayataakaa amaa jee msjaa jimatinjanain naya suluu mmakaa Wenesueela majuituinyuule maka piama juya. T kepiaakaa shiajaaa t eewaakaa suluu mmakaa snain jimatinjanain naya. T akjaakaa sukuaipa makataa suluu mmakaa t aashajaanakaa achiki ska t akjiaakaa 32, 33 y 36 suluu t lalaaskaa ptchi naainrajat wayuu napshuaa t lalaapa nnain otta nakumajle sukuaipa na lalaain noou mleka nnojoluytleeya nekettaajin piama shikii waneeshimin juya Schikijee Piama. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo wanaa smaa aipirua kashi shiyataain, skjainjat achiki t makaa: 1. Wanee suwanajaaya spshi t snaatiakaa sukuaipamaajat aainjalaa spla shitaanin t aainjalaa eere suujunnuin wayuu, eiyatnakaa skaa akjiaa 45 suluu t lalaasukaa ptchi. Smaainruu nnojoluin snbaatnin t awanajanatkaa ayateeria t smaka ptchi suluujeejat Ajutkajawaakaa sulujutu mmakaa merikaanakaa spla aashajawaa schiki wayuu machikin atumaa Wanee snaatia akuaipaa splajat akatalaa sukuaipa wayuu Wanee snaatia akuaipaa anashaanain spla shiitaanin t anakaa smin t Munisiipiokalirua Jose Antonio Pez jee Romulu Gallegos suluu mmakaa Apuure. Spla saainnajatin t anaatiaakaa akuaipa acheks aapnaa nniki chi lalaashikai shikiipuukai mmakaa, t sutchinkaa saapla mmakaa, na shikiipuukana ptchi eitaanakana
2. 3.
143
sutuma mmakaa Apuure jee spshuaale t lalaapiuakaa sljleruukoo mmakaa. Schikijee Apnin. Schikijee wanee juya ayaajuushin snainjee shiitaanin t ajutkajawaakaa mlousukoo akjainjat: 1. 2. T ptchikaluirua snaatiajatkaa sukuaipa ssalaja t ajulajaakaa wayuu. Wanee ptchi snaatiajat sukuaipa wayuu onjulaahii otta aluwataashii otta aluwataasirua, skajee t smaka t lalaaskaa ptchi jee msjaa t ptchikaluirua aashajaaushikaa sutuma Wenesueela wattapnaa. Skajee suwanajaayat snaatiakaa sukuaipa ayatawaa, ees wanee anainjat suwalaajia ayatawaa snainjee suluusu t akjiaakaa 92 suljuu t laulaaskaa ptchi, aaneetkaa aluujee suwalaajia wanaawain sukuaipa skalia ayatawaa kettaain smaa t sajattiakaa suwalajia spla kashi. Nnojoluiwaa kettaajin sukuaipa t suwanajaayakaa ayateeria eitaanin t sukuaipapuukaa suwalaajia ayatawaa suluukoo t anaatiakaa ayatawaa. Eejere t smaainkaa ayatawaa, skaliakaa jee msika sshakatiriya kakaliapa ayatawaa skajee t aashajaaushikaa suluu t Orkanisasion Internasionaal smaajatkaa ayatawaa jee snliamaakaa mmakaa. Wanee anaatia akuaipaa smaajat ayatawaa eeinjat atumaa shiiyataayawanee slala ayatawaa shimiiwaa atijasin jee msia naainmajia na ayataaliikana tooloyuu jee jieyuu skajee t smakaa ptchi laulaasukaa. T sunaatiakaa sukuaipa ayatawaa ounajat suka sunoutia ptchi makatka t jayainjatin atumaa, pansaainjatin, aashajaaushi, mamaainjatin, eematin, wanaawajatin jee kanain janain wayuu atijashii shia. T ptchikaluirua snainpnaakaa t sukuaipakaa anaatlee akuaipa shiyataaya shiaalujutu wayuu, t sutchianka sukuaipa wayuu, stchin aneekajaa jee ajutaa, ptchi snaatia suwalaajia nneer, ptchi smaajat nneer suwalaajiajat kasa atumaa jee t ptchikaa snaatia nneer aanapalaa.
3.
4.
5.
144
6.
7.
8.
Wanee anaatiaa sukuaipa kajutaa spla kanlee suutpnaa kasachiki, waneeree kettaapa sukuaipa ptchikaa t, eitaaushikaa spla shiyataaya jee snaatia sukuaipa t ptchijatkaa kajutsu, shia kajapuluuka t ayataatkaa smaa snain shimiiwaain sutuma t kanleekaa suutpnaa kasachiki spla eeinjatin kajutaa. Wanee anaatiaa akuaipaa spla anainjatin snnetshi t mmakaa Estaado mnakaa, snain skajeeinjatin sniki lalaaskaa ptchi, t eekaa atuman, t sukuaipajatkaa shiyataaya jee saainmajiakaa T ptchi anainjatkaa atuma t smakaa lalaaskaa ptchi soou t sulalajanakaa Munisiipio. Sukajee Ajutkajawaakaa kuyamatkaa ptchi suluu t Estaadokoluirua eeinjat lalawaa spla akumajaa shiaaluu t Munisiipiokaluirua, spaajiraaya mmakaaa. Ayatajatia t Munisiipiokoo jee parookiairua eekaa snainminree kettaain sukuaipa t suluukoo ptchi lalaa T anaatiakaa akuaipaa suunajatkaa aka t Miichi mlou nneetpala suluu mmakaa Wenesueela. Ptchikaa t, shiainjat akumajaka sukuaipa t shiyatraainkaa jee sukumajia anakaa smin, skalia shiyataain, sukuaipa sneekajia eekai lalaainjanain suluu eekai lalainjatin suluu, suwanajaaya, anakal spla aneekajaa na lalaashiijanain suluu, sukuaipa ayaawajiaa spla stjaanin oou t suluukoo eere suluwataanin spla atijashii spleerua jee musujaa saainmajia schikijee sutuma t lalaapiakaa suluu mmakaa spla pansaain sukuaipa t ptchikaa, shiiminjat, atijasinjat main sukuaipa ayatawaa spla shiraajnin t ayataayakuaipakaa suluu t miichikaa mlousukoo nneetpala suluu Wenesueela. T ptchi anaatiaakaa akuaipaa shieer anaka atuma nakuaipa na shikiipuukana eitaanin spla jljainjatrin naain t choujaakaa smin mmakaa, spla tia ees sukuaipa oupalaa, ayaawataa suka atijaa jee skaraloutase eekai eitaanin spla shikiipuuin. T ptchi anaatiakaa akuaipa shieer akumajakaa nakuaipa na lalaashiikana suluu mmakaa, spla kanliainjanain naya spla neeitaain sseerurp naa t eeinjatkalirua slalain t miichi mlousukoo nneetpala suluu wenesueela, jee mshiijaa n a
145
9.
sulujunakana t Ajutkajawaakaa Mlousukoo kanlinjanain yaasa Punain eitawaa na shikiipuukana. T ptchikaa anaatiajat n akuaipa na aainmajliikana mmakaa jee wayuu yaajat yaa. Ptchikaa t, sukumajinjat sukuaipa snain kottiraainjatin na atijashiikana aainmajaa, erajaa spna jee t eejetuu mmapnaajatkaa, namaa na aainmajliikana mma jee wayuu suluu mmakaa.
Schikijee Pienchi. Nnojoluiwaa slatin wanee juya schikijee suttuin shiyataain t lalaaskaa ptchi, t Ajutkajawaakaa Mlousukoo eeinjat sutuma wanee suwanajaaya t ptchikaa anaatiakaa sukuaipa nneer awalaajiajat, spla eeinjat makatkaa: 1. 2. T shiaawatiakaa sukuaipa ptchi snaatia shitaaya nneer awalaajia. Aakajeeraa t nnojotkaa atuma suttia ptchi snain ayatawaa jee akatalaa 3. T aajaplaakaa shiyataaya awalaajia spla anainjatin sukuaipa ayataaya smaa nneer. 4. Aakajeeraa t suulaanin t aainjalaakaa mojusukaa smaajat nneer awalaajia, jee shia alatinnajat sajapuluu ptchi snaatia sukuaipa nneer awalaajiajat. 5. Aajaplaa sujutu aainjalaa neipamin na kanishii soou t ayataaslalirua, shiyataale ptchip, eraajshii sulujuna otta anoipaajeejana, eejiraashii snain mujaa aainjala suluu ayatawaakaa t, eitaanshii yayaa na mayataainsaliikana. 6. Aajaplaa sliajat jee sujutajat suwalaajia saainjala smin eekai sooujee mawalaajinwaa nneer suluu mmakaa. 7. T erajawaakaa sukuaipa aawaleeria jee saaamin aliaya jataa spla kaaminjatin shia namin eekai mojuin aainjala. 8. T aajaplaakaa kaplajatkaa t ayatawaakaa snain nneer awalaajiajat jee msia shirijia soou. 9. Sliikiria schon nneer sutuma akamaajaa sukuaipa awalaajia. 10. Saajaplia t sukuaipakaa kaaliajirawaa spla eeinjatin suwalaajia
146
natuma na shikiipuukana skajee kasa namaanain, mleka eere wanee aainjalaa mojuin. 11. Shikeroleeria karalouta eraajainjat sukuaipa. Schikijee Jarai. T Ajutkajawaakaa Mlousukoo wanaa smaa piama juya aashajaainjat schiki t suluukoo t lalaaskaa ptchi. kajutajat palajana t ptchikaa snaatiajatkaa sukaipa wayuu spshuaa, ptchi snaatia sukuaipa ekirajaa jee ptchi snaatia sykuaipa sljlekaa mmakaa smaa t mmakalirua mlouyukoo saaatoupnaa. Schikijee Aipirua. Spla ayatajatin sukuaipa t akjiaakaa 125 suluu t lalaaskaa ptchi, eejeer smaainruu wanee anaatiaa akuaipaa spla naneekajnin na wayuukana shikiipuuinjanain ptchi suluumin t ajutkajawaakaa mlousukoo jee suluu t akutkajawaakaa kuyamatkaa ptchi suluu Estaado jee Munisiipiairua,m shia minjat sukuaipa yaa: Spshuaa t mmakaluirua jee t sukuaipammajatkaa wayuu ees spla neitaain na Kandidaatainjanain suluu wayuuin naya. T choujaaka main spla eein wanee kandidaato otta kandidaata shikiipuuinjanain ptchi, naashajaain naniki wayuu jee msjaa ayatajatin t natuma: 1. 2. 3. 4. Ayataashiin snain kajutuinjanain naya suluu noumain. Eraajnajatin t nachukuakaa snain ayatawaa jee erajiraa nakuaipa Ayataashin shiaaluu wayuu smaayalee noumain Sulujunain ayatawaa skajee sykuaipa wayuu akunajshii akuaipaa smaa slatirin maka apnin juya shiyataain.
Eejeer atumaa apnins shiipa mmakaa: Palaamin eekaa aluu t Estaadokoluirua Suuria, Meerira je Turujiiya; Wopumin, eekaa aluu t Estaadokoluirua Amasoona jee Apuure jee msjaa Uuchimin eekaa aluu
147
estaadokoluirua Woliiwat, Tetta Amakuurom Monaaka Ansuaateki jee Suukure. Waneeswai t Estaadokoluirua suluuko t apninskaa shiipa mmakaa, neitaainjachi wanee shikiipuujachi. T Konseejo splajatkaa ajkutaa jee aneekajaa shiajat akjakaa jaralin akanajin schikijee maimasin t ajutaka noou Spla eeinjatin wayuu shikiipuu ptchi suluu t Ajutkajawaakaa suluu Estaado, suluu t Konseekoluirua munisiipiajatkaa eekai eein aluu wayuu, skajeejeer t Sensokoo aainruushikaa 1992 ooulu sutuma t Opisiina Sentraal splajatkaa Ayaawajaa jee nsjaa t ajutaakaa skajeeinjat ptchi lalaa yaajat yaa. T Konseejokoo splajatkaa ajutaa jee aneekajaa ayatajat sukuaipa sutuma t mnakaa yayaa skajee naniki lalaayuu kajutshii snainjee erajaa sukuaipa wayuu. Schikijee Akaratshi. Smaainruu eein jeket sukuaipa t aneekajaakaa otta ajutaa suluukoo t lalaaskaa ptchi, t sukuaipakaa ayatawaa spla ajutaakaa eenajaanajat, akumajnajat akuaipa, aluwataainjat snain jee msjaa shirjinjatin soou t Konseejokoo yaajat yaa spla aneekajaa jee ajutaa. Spla t palajanaajatkaa sukuaipa shiyataain smakaa lalaaskaa ptchi, na suliujunakana eitaanajana wanaa smaa. Sseeruupnaapa skalia shiyataain awanajanajana piamashii skajee ptchi lalaa. Schikijee Mekiisats. Smaainruu sukumajnin t jekennuukoo anaatiaa akuaipa eeinjatkaa atuma t pienchikaa shiipa suluukoo shikijee pienchi, ayatweeria atumaa t snaatia sukuaipa t lalaapia splajatkaa wayuu jee t lalaapia aainmajtkaa suluu mmakaa. T sukuaipa akaaliajleekaa wayuu, chi shikiishikai eitaanajachi smaainruu sutuma t
148
Ajutkajawaakaa Mlousukoo snain akuimajaa shikiijat ptchi. Na akaaliajliikana wayuu nakumajeer sukuaipa t shiyataayakaa snneetshikaa, shipiajatkaa, skajee t smakaa t lalaaskaa ptchi. Schikijee Mekietsat. T akjnakaa suluu ayaawajiai 4 sutuma akjiaaa 167 suluukoo t lalaaskaa ptchi, saajutukaa t saainrajatkaa t Estaadokoluirua snain naapajatin sseeruupnaa t nneetkaa saapaka slalakaa mmakaa spla skatajnin, waneereejeer pansaain sukuaipa slatapa wanee juya nchikijee juyakai 2000. Schikijee Poiloos. Smaainruu shikettaajnuin t ptchikaa snatiajatkaa sukuaipa t mmakalirua maainrinsatkaa, t shiyataayakaa ayatajatia skajeein sniki lalaayuu. Schikijee Poloo Waneeshimin. T skataliakaa suumain wayuu, aashajaanakaa achiki ska akjiaa 119 suluu t lalaaskaa ptchi, aainnajat maka piana juya schikijee skalia shiitaanin t lalaaskaa ptchi. Schikijee Poloo Piamamin. Waneereejaa eein sukuaipa sutuma t Estaadokoluirua t ashajnakaa ska 7 suluu akujiaa 164, suluu t lalaaskaa ptchi smaainruu ayatajat t sukuaipaka jooluu. Schikijee Poloo Apninmin. Splapnaa nnojoluin shiitaanin t ptchikaa eeinjatkaa atuma lalaaskaa ptchi soou shiyataain Munisiipia, ayatajatia t sukuaipakaa eekaa, sukumajia, shiyataaya, saainrajat, snneetshi jee schekajia; skajee t anaatiaakaa akuaipa, nnojoluiwaa shiitaanin t lalaaskaa ptchi. Schikijee Poloo Pienchimin. Waneereejaa kettaajapa sukuaipa ptchi soou, t mnakaa suluu akjiaa 105 suluu t lalaaskaa ptchi, ayatajatiaa t snaatiakaa sukuaipa splapnaa t suluukoo t lalaasukaa ptchi. Schikijee Poloo Jaralimin. Spla anastataalain suchukua woumain
149
chi ashajuikai schiki t alataka suluu t Ajutkajawaakaa snainb akunajaa shikii ptchi, mukumajinjat sukuaipa t anakaa smin spla saainmajnin t karalouta ashajuushikaa, peliikula, ayaakuaa, ashajalaa, anikii, kasakaa spshuaa akunajuushin sutuma. Karaloutakaa t spshuaa saainmajinjat t spuyakaa anaajawaa kasa kajutsu suluu mmakaa. Schikijee Poloo Aikpiruamin. Snlia t mmakaa kettaajapa sukuaipa t lalaaskaa ptchi Mmakaa Woliwariaana Wenesueela mnajat, minyakaasniki akjiaakaa 1. Ayatajat sukuaipa sutuma t lalaayuukoo jee lalaapia sulujutu mmakaa jee msia t awalaajuushikaa, spla saapajatin karalouta, atijaamaajat jee kaaralouta spshuaa eemaatinjat snlia mmakaa suluu Mmkaa woliwariaana Wenesueela min. T karaloutakalrua eekaa suluu mmakaa ajattajat atumaa, jeketeer shiipaaya, nnojots alatajatin schikijee jarai juya. T nneetkaa spaakaa mmakaa snliamaakaa Wenesueela, snainjeeree t snaatiakaa sukuaipa Miichi Mlousukoo Nneetpala suluu Wenesueela, akujunakaa suluu t ptchi smaainrujutu poloo waneeshimin, suluukoo t lalaaskaa ptchi splajat shikettaajnin snlia mmakaa. Schikijee Poloo Akaratshimin. Spla pansaain sukuaipa ptchi mnakaa ska akjiaakaa 113 suluu t lalaasukaa ptchi. T Ajutkajawaakaa eitaajeer shirajia sukuaipa spla stjaanin oou pansaainjat t ptchikaa spshuaa. Wayuu spshuaa eekai eitaanin shikiipuuin t, nanikimaainjachi na diputaadokana sulujunakana t Ajutkajawaakaa yaajatkaa yaa, skajee maniki na eitaaushikana spla t. T snaatiakaa sukuaipa wayuu ayataashii lalaapialuu, na anaajliikana
150
akuaipaa, atijaainjatkaa soou t ayatajat sukuaipa lalaain, eekai aashajaashin schiki kajutajat ptchi natuma, nnojots eeinjatjuin wanee ptchi shiipamin. T ptchikaa anaatajatkaa spshuaa t choujaakaa smin wayuu ayatajat atumaa smaayalee t aikaanin jee nneer sliajatin kasa maima, panasaainjat sukuaipa akataluu suulia ptchikaa t. Shiaanee. T lalaaskaa ptchi ottajat sujutu sooulee kaikaaa skjkaa achiki suluu snikipalakaa mmakaa kajutskaa suluu Wenesueela, schikijee anain ptchi smin natuma na Wenesueelajeewaliikana. Eitaaushi, ashajuushi smaa shejeetshi suluu mmakaa Karaaka maka Poloo akaratshimin kai kashikai Nowiembre nmaa juya Polotua polooin shikii, mekietsatmin shikii snainmin mekietsat shikii mekietsalmi. Juya 189 snain t lalawaakaa emiiwawaa jee 140 snain lalawaajiraa suluu mmakaa. SHIKIIPUU LALAASHIKAI, Luis Miquelena CHI PALAJACHIKAI NIIPAJEE, Isaas Rodrguez CHI NAATAAJUCHIKAI NIIPAJEE, Aristbulo Istriz KUYAMALII PTCHI YAAJEEWALII YAA Alberto Franceschi Alfredo Pea Allan Brewer Caras ngela Zago Claudio Fermn Earle Herrera Edmundo Chirinos Eustoquio Contreras Guillermo Garca Ponce Hermann Escarr
151
Jess Rafael Sulbarn Jorge Olavarra Leopoldo Puchi Luis Vallenilla Manuel Quijada Marisabel de Chvez Pablo Medina Pedro Ortega Daz Reina Romero Garca Ricardo Combellas Tarek William Saab Vinicio Romero Martnez KUYAMALII PTCHI TISTRIITA PERERAALJEEWALII Desire Santos Amaral Elizer Otaiza Castillo Ernesto Alvarenga Freddy Bernal Rosales Julio Csar Alvirez Nicols Maduro Moros Segundo Melndez Vladimir Villegas KUYAMALII PTCHI AMASOONAJEEWALII Liborio Guarulla Garrido Nelson Silva KUYAMALII PTCHI ANSOATEKIIJEEWALII ngel Rodrguez David De Lima Salas David Figueroa Elas Lpez Portillo Gustavo Pereira
152
KUYAMALII PTCHI APUUREJEEWALII Cristbal Jimnez Rafael Rodrguez Fernndez KUYAMALII PTCHI ARAAWAJEEWALII Alberto Jordn Hernndez Antonio Di Giampaolo Carlos Tablante Humberto Prieto Oscar Feo KUYAMALII PTCHI WARIINAJEEWALIII Francisco Visconti Osorio Jos Len Tapia Contreras KUYAMALII PTCHI WOLIWARJEEWALII Alejandro Silva Marcano Antonio Briceo Daniel Daz Leonel Jimnez Carupe Victoria Mata KUYAMALII PTCHI KARAWOOWAJEEWALII Elio Gmez Grillo Manuel Vadell Graterol Amrico Daz Nez Blancanieve Portocarrero Diego Salazar Francisco Ameliach Orta Juan Jos Marn Laya Oscar Navas Tortolero Sal Ortega
153
KUYAMALII PTCHI KOJEEREJEEWALII Hayde de Franco Juan Bautista Prez KUYAMALII PTCHI TETTAMAKUUROJEEWALII Csar Prez Marcano Ramn Antonio Ynez KUYAMALII PTCHI PATKNJEEWALII Jess Montilla Aponte Sol Mussett de Primera Yoel Acosta Chirinos KUYAMALII PTCHI WAARIKOJEEWALII ngel Eugenio Landaeta Pedro Solano Perdomo Rubn Alfredo vila vila KUYAMALII PTCHI LAARAJEEWALII Antonio Jos Garca Enrique Peraza Henri Falcn Lenin Romero Luis Reyes Reyes Mirna Vies de lvarez Reinaldo Rojas KUYAMALII PTCHI MEERIRAJEEWALII Adn Chvez Fras Florencio Porras Echezura Pausides Reyes Gmez
154
KUYAMALII PTCHI MIRAANTAJEEWALII Elas Jaua Milano Freddy Gutirrez Hayde Machn Jos Vielma Mora Jos Vicente Rangel valos Luis Gamargo Miguel Madriz Ral Est Rodolfo Sanz William Lara Wulliam Ojeda KUYAMALII PTCHI MONAAKAJEEWALII Jos Briceo Torrealba Marelis Prez Marcano Numa Rojas Velsquez KUYAMALII PTCHI NUEEWAPATTAJEEWALII Alexis Navarro Rojas Virgilio vila Vivas KUYAMALII PTCHI PORTUKEESAJEEWALII Antonia Muoz Miguel Garranchn Velsquez Wilmar Castro Soteldo KUYAMALII PTCHI SUUKREJEEWALII Jess Molina Villegas Jos Luis Meza Luis Acua Cedeo
155
KUYAMALII PTCHI TACHIRAJEEWALII Iris Varela Rangel Ronald Blanco La Cruz Samuel Lpez Rivas Temstocles Salazar KUYAMALII PUTCHI TURUJIIYAJEEWALII Gerardo Mrquez Gilmer Viloria KUYAMALII PTCHI WARKAJEWALII Antonio Rodrguez Jaime Barrios KUYAMALII PTCHI YARAKUIJEEWALII Braulio lvarez Nstor Len Heredia KUYAMALII PTCHI SUURIAJEEWALII Alberto Urdaneta Atala Uriana Froiln Barrios Nieves Gastn Parra Luzardo Geovanny Finol Fernndez Jorge Luis Durn Centeno Levy Arron Alter Valero Mara de Queipo Mario Isea Bohrquez Rafael Colmenrez Roberto Jimnez Maggiolo Silvestre Villalobos Yldefonso Finol
156
KUYAMALII PTCHI NANLIAMAAJANA WAYUU Guillermo Guevara Jos Luis Gonzlez Noel Pocaterra NA ASHAJLIIKANA Elvis Amoroso Alejandro Andrade
157
158
Glosario
Palabras, frases y oraciones utilizadas para la traduccin de castellano a wayuunaiki de la Constitucin Nacional de la Repblica Bolivarana de Venezuela 1999
CASTELLANO A los electores A los Miembros de la Asamblea Nacional A fin de promover la descentralizacin poltica A la Comisin Delegada y a las Comisiones Permanentes Acceso al primer empleo Acervo Histrico de la Nacin Actividad Petrolera Actividades productivas tradicionales Actuacin Internacional Acuerdo anual de polticas Administracin Administracin Tributaria Administracin Pblica Administracin del Poder Judicial Administracin Econmica y Financiera del Estado Administracin Tributaria Nacional Administracin y Control de Impuestos
WAYUUNAIKI Nayale na aneekajshiikana smaa ajutaan Na suluukana t ajutkajawaakaa mulousukoo Shiiireeyajaa lalaayaa min sukuaipa kasa Na eitaaushikana spla jee na eepuukana waneepia snain Eewaa snain palajatkaa ayatawaa Splajana sukotchiria suchukua mmakaa Ayatawaa smaa shirakaa mena Ayatawaa naainrapuukaa wayuu Aainnakaa shiipamin wataajeejat akuaipaa Oonirawaa juyawai snain t aainnajatkaa Shiyataayajatkaa Ayatawaa smaa nneer awalaajiajat Shiyataayakuaipa mma Shiyataayajakuaipaa stchin snaatia akuaipaa Sukuaipa saainmajia jee shiyataaya snneeetshi mmakaa Shiyataaya sukotchajia nneer yaajat yaa Shiiyataaya jee saainmajia t nneer awalaajiajatkaa
159
Administracin de Justicia Administracin de Justicia Administrar las reservas internacionales Administrar la Hacienda Pblica Nacional Admisin Al Poder Electoral Al Ejecutivo Nacional Al Poder Ciudadano Amor a la Patria Ampliacin de las penas contra asesores Ancestral y tradicionalmente ocupada Anteproyecto de Leyes o Proyectos de Disposiciones Administrativas Aprovechamiento de los recursos naturales Apuestas en general Arbitraje de los conflictos que se sustentan Areas Bajo Rgimen de Administracin Especial Armonizacin de la Poltica Fiscal con la Poltica Monetaria Artculo Asamblea Nacional Asamblea Nacional Constituyente
Shiyataaya anaatlee Akuaipaa Shiyataaya snaatia Akuaipaa Aainmajaa sukuaipa snnetshi mmakaa wattajat Ayatawaa smaa snneetshi mmakaa yaajat yaa Atteenaa Shiale stchin sukuaipa aneekajaa smaa ajutaa Na Shikiipuujanaka mmakaa yaajana yaa Shiale stchin sukuaipa wayuu Saalia woumain watumaa Sajapulaaya shiyataale alijuna ptchipuu Ayatinnaka suluuin naya snainjee lalaayuu Sukumalaaya t anaatiaakaa akuaipa jee msjaa sukuaipajat t smainruujutu ayatawaa Sukuaipa atumaa t eekaa suluu mmakaa Shaitaakaa spushuaa Shikii snaatia akuaipaa kasachiki eekai alatin Mma aainmajuushi akataluu shimiiwaa Anaawaa snain ayatawaa sutuma sukuaipa awalaajia jee sukuaipa nneer Akjiaa Ajutkajawaa Mlousukoo yaajatkaa yaa Ajutkajawaaa mlousukoo Ajutkajawaa Mlousu spla akumajaa ptchi. Ajutkajawaa Mlousu snain akumajaa shikii ptchi. Aapajalaa ayatawaa kojts. Aapajalaa anas ajutuujat
Asignaciones econmicas especiales
160
GLOSARIO
Asilados (as) Asistencia Jurdica Asociarse Asuntos Pblicos Atenuante y agravantes Atribuciones Auditores internos o externos Auditoria Externa anual de las Cuentas y Balances Autogestin Autonoma orgnica y funcional Autonoma tcnica, funcional y financiera Auxiliares y funcionarios de justicia Balance externo e inflacin Banco Central de Venezuela
Wattaashii atumaa Akaaliajnaa kasachikoulu Paainwajirawaa, aleewaa Sminjat wayuu supushuaa Aawaleeria jee aliyajataa Kaplajatkaln, saainrajatkaa Eraajaalii sulujuna otta anaipajeejana Eraajaaya anoipaajee t snneetchikaa Ayatawaa ska aain Lalaa shimiiwaa snain ayatawaa Lalawaa snain atijaa, snain ayatawaa jee snain kanneetsee Na eeshikana supula akaaliijaa akuaipaa T eekaa anoipaa jee kajutaa smin kasa Miichi mlou nneetpala suluu Wenesueela Miichi mlou nnetpala suluu Wenesueela Sukuluutse mmakaa Kuluula shiaawase mmakaa Suwanteetshi mmakaa Anaakaa skajee ayatawaa Anaa ayataain Ayatawaa anas Akotchirawaa natuma wayuu Namaa ayataashii lalaapialuu Anaajaalee nneer Anaa atapaa jee anaa aain smaa akuaipa Neer eekaa namaana na awalaajshiikana Eekaa amaanaa Wanee Shiipa Apnin shiipa
Bandera
Beneficios de la Seguridad Social Buena Gestin Cabildo Cajas de Ahorros Calidad de Vida y Desarrollo Etico-Espiritual Capacidad Econmica del o la Contribuyente Capital Captulo I Captulo III
161
Captulo IV Captulo V Captulo VIII Cargos Cargos Pblicos Celebrar y Ratificar los Tratados, Convenios y Acuerdos Internacionales Celebridad Censo y Estadstica Censos y Estadsticas Nacionales Cdigo Orgnico Tributario Cogestin Comisin miltidisciplinaria Comisin de Funcionamiento y Restructuracin del Sistema Judicial Comisin Legislativa Estadal Comisiones Permanentes Ordinarias y Especiales Comit de Postulaciones Electorales Comunidad Rural Condecoraciones Conflicto de atribuciones Conformidad con la Ley Conjunto de normas integrales Conocimientos ancestrales Conocimientos, tecnologas e innovaciones Consejo Federal de Gobierno Consejo Moral Republicano Consejo de Defensa de la Nacin
Pienchi shiipa Jaarai shiipa Mekiisat shiipa Akjalaa kanainjeekalin Ayatawaa lalaapialuu Eejataa snain t aashajawaa, yootoo jee anaajirawaa akuaipaa suluupnaa mma watta Pansawaa Ayaawajaa jee ayawataa yajat yaa Ayaawajaa jee ayaawatia yaajat Ptchi snaatia sukuaipa nneer awalaajiajat Eejirawaa snain ayatawaa Ajutkajawaa natuma maima atjashiii Eitaaushii spula shiyataaya jee snaatia sukuaipa t ptchijatkaa kajutsu Ajutkajawaa kuyamal ptchi shiipaluu mmakaa Na eepuukana waneepia snainje na kajutshiikana main Ajutkajawaa spla naneekajnin na ajutuninjanain oou Mma anaipaajat Anliamaajat Mujujirawaa snain t aluwatawaakaa Anaa smaa snaatiakaa akuaipaa Kottaa sutuma ptchi kajutsu Atjalaa kamaairua Atjalaa, ayataaya jee ajuinajiralaa Ajutkajawaa nutuma lalaayuu aluwataashii Ajutkajawaa anaanaajat yaajat yaa Ajutkajawaa spla kaaliainjatin
162
GLOSARIO
Consejo de Ministros Consejo Federal de Gobierno Consejo Nacional Electoral
Ajutkajawaa natuma na niipajeejamaa chi shikiipuukai mmakaa Ajutkajawaa natuma lalaayuu aluwataashii Ajutkajawaa yaajat yaa natuma lalaashii shikiipuu ajutaa jee aneekajaa Lalaaskaa Ptchi (Tambin: Shikii ptchi o Soushi ptchi) Stjaajia ou t nneeru suluukoo Kuyamaliikana ptchi Asakiraa sutuma lalaayuu jee msjaa t ayatawaakaa ayaalujutuu yaajat yaa Aainmaji Shikiipuu aainmajaa Lalaapia aaimajtkaa Sukuaipa ayatawaa shiaaluujutu wayuu Saainmajia schikijee sutuma t lalaapiakaa aainmajtkaa suluu mmakaa Aapaa sujutu suwalaajia kasa mojuin Ajutkajawaa sulujutu mmakaa merikaanakaa spla aashajawaa schiki wayuu machikin atumaa Paainwaa jee kaaliajiarawaa Paainjirawaa snain ayatawaa Aljutka karalouta jee t suwalakajiakaa ptchi Eraajia sukuaipa mma, sukuaipa wayuu Aanapijiria wayuu Aanapajaa nneer Nneer alanapalaa sliajat kasa Akjaikai suchukua t ajutkajawaa mlousukoo yaajat yaa snain akumaja soushi ptchi
Constitucin Constitucin de sus reservas Constituyentes Consulta del Gobierno y la Administracin Pblica Nacional Contralor Contralora General Contratos de Inters Pblico Control posterior de la Contralora General de la Repblica Convalidar o financiar polticas fiscales deficitarias Convencin Interamericana sobre desaparicin forzada Cooperacin y Solidaridad Cooperativas Correo y Telecomunicaciones Cosmovisin, valores Crdito Pblico Crdito Pblico Crditos Presupuestarios Cronista de la Asamblea Nacional Constituyente
163
Cuerpo Tcnico de Vigilancia de Trnsito y Transporte Terrestre Cuerpo Legislativo Cuerpos Deliberantes de las Entidades Federales y Locales con poblacin Indgena Culturas de races ancestrales Cuerpo de Investigaciones Cientficas, Penales y Criminalsticas De los Procedimientos De la Administracin Pblica De la Proteccin de la Constitucin De las relaciones internacionales De la Asamblea Nacional Constituyente De la funcin Pblica De la Seguridad de la Nacin De la Coordinacin Macroeconmica De la Reforma Constitucional De las Enmiendas De las atribuciones del Presidente de la Repblica De los Deberes De los Ministros y del Consejo de Ministros De los Estados de Excepcin Deberes Debido proceso se aplicar Decisiones y acciones Declarar los Estados de excepcin y Decretar la Restriccin de las Garantas
Na atijashiikana eirajaa sukuaipa suunia jee eejetuu mmapnaajat Kayamaliikana pchi anaatiaajat akuaipaa Ajutkajaalee kuyamal ptchi sulujutu shiipakaalirua mmakaa eekaa aluu wayuu Suurala akuaipaa kamaairu Splajana asakirra, atijaa, asakiraa soou aainjalaa jee sukuaipa womiyuuwaa Sukuaipa t aainnajatkaa Shiyataaya sminjat wayuu Sukuaipa saainmajia t lalaaskaa ptchi Smaajat shiraajiraaya mmakaa wattapnaa Ajutkajawaa snain akumajaa shikii ptchi lalaasjat Aainraajatkaa shiaaluu Akuaipa saainmajia mmakaa Suakuaipa aayatawaa mlou neetkajat Sukuaipa suwanajaaya t lalaaskaa ptchi Sukuaipajat suwanajaaya ptchi T naainrajatkaa chi lalaashikai shikiipuu mmakaa Smaajat t aainnajatkaa Na eipejejanakana jee t ajutkajawaakaa natuma na eipejeejanakana Sukuaiipajat t nnojotkal saainmajin anaatiaaa akuaipa Aainnajatkaa anaaluu Sukuaipajat t eitaanajatkaa Munakaa jee aainnajatkaa Eere nnojoluinjatin jee msjaa sstni akuaipa t kajutaakaa
164
GLOSARIO
Defensa Defensa integral de la Nacin Defensa Pblica Defensa y Suprema Vigilancia Defensor del Pueblo Defensores Pblicos Defensora Pblica Definir y Establecer Del Consejo de Ministros Del Sistema Socioeconmico Del Consejo de Estado Del Poder Pblico Del Poder Judicial y el Sistema de Justicia Del Poder Ejecutivo Nacional Del Poder Pblico Estadal Del Poder Pblico Municipal Del Presidente de la Repblica Del Vicepresidente Ejecutivo Delito flagrante cometido por un Parlamentario Delitos de evasin fiscal Demarcar y garantizar Democracia Derecho a un intrprete Derecho a la Defensa Derecho a la propiedad colectiva de sus tierras Derecho a la participacin poltica
Ainmajia akuaipaa. Kaniwaa oouwaa Saalia mmakaa spshuaa Kanliaa jee kaalia oupalaa Kaaliashaanaa smaa aainmajnaa Akaaliajikai sukuaipa wayuu Akaaliajlii wayuu Akaaliajlee wayuu Eitawaa sukuaipa Ajutkajawaa natuma na eipejeejanakana T sukuaipajatkaa shiiyataaya kasa sutuma wayuu Ajutkajawaa natuma lalaashi suluu shiipawai mmakaa Stchinmaajat aluwatawaa Stchin snaatia akuaipaa jee t anaajuleekaa akuaipaa Stchin aluwatawaa natuma lalaashii yaajat yaa Saawaain aluwatawaa shiipaluu mmakaa Saawain aluwatawaa shiipaluu smotsolooyo mmakaa Nukuaipajat chi lalaashikai shikiipuu mmakaa Chi naataajuchi chi lalaashikai Aainjalaa mojusu main nutumajat wanee shikiipuu ptchi Aainjalaa sooujee mawalaajinwaa Ayaawataa jee eewaaa atuman Wanaawaa snain kajutaa Eejeeshi niaaluu wanee nnikipuu Kajutaa spla kanlee Sujutu namaanainjatin wayuu napushuaa Ajutuu supla eewaa snain aainraa, kanlee sple kasa kajutsu
165
Derecho al desarrollo autnomo Derechos Derechos ambientales Derechos culturales y educativos Derechos originarios sobre las tierras Derechos a servicios de formacin profesional Derechos de los Pueblos Indgenas Derechos Humanos Desarrollar los Principios Constitucionales Desarrollo Sustentable Descentralizacin Disminucin de los ingresos pblicos Determinadas materias de la competencia nacional Dignidad humana Directivas de las Organizaciones Sindicales Dirigir la accin Dirigir las Relaciones Exteriores Nombrar y Remover Discapacidad Disposicin Final Disposicin Derogatoria Disposiciones Generales Disposiciones Fundamentales Disposiciones Reglamentarias Disposiciones Transitorias Divisin Poltico Territorial de cada Jurisdiccin
Ajutuu spla ayatawaa amaanaajat Ajutuu, aaliaa Sujutumaajat mmapaakaa Sujutumaajat akuaipaa jee ekirajawaa Sujutu eetjlmaa t mmakaa aminwaa Kajutinjana spla ekirajawaa snain atjaa mulousukoo Najutumaajat wayuu napushuaa Sujutumaajat wayuu spshuaa Najutumaajat wayuu Akumajinjatkaa t shiitaakaa ekii ptchi lalaa Ayatawaa kajutuinjateetkaa Sukuaipa spaajiraaya aluwatawaa snain t aainnajatkaa Sshakatia snneeetshi mmakaa Spshi t aainnajatkaa yayaa Lalawaa aaiin sutuma wayuu Shikiipuu kajutaa atumaa ayatashii Nuluwataainjat sukuaipa t aainnajatkaa Nuluwataainjat anain t eraajirawaakaa anopnaa Eitawaa jee awanajawaa Saa achikii kasa Eitaaushi sajattia Eitaaushi saakajaaya Sukuaipajat spshuaa Sukuaipajatkaa waneepia Smainruu snaajnin sukuaipa Eitaaushiirua smaainruu Sljle mma atumaa saainkin mma mlousukoo
166
GLOSARIO
Educacin ambiental Educacin propia Eficacia Eficiencia Ejecutivo Nacional El Ejrcito El Estado y la Sociedad Civil El Sistema Monetario El crdito y las tasas de inters El Estado, la familia y la sociedad El Presidente de la Repblica promulgar la Ley El Rgimen de Pesas y Medidas El Sistema Penitenciario El Sistema Tributario El pueblo venezolano Electores
Atijaa saainmajiapala mmapaakaa Sukuaipa shikirajia wayuu Atijaa Atijaa main Shikiiskaa aluwatawaa T surulaatkaa Tu slalakaa mmakaa jee wayuu spshuaa Sukuaipakaa nneer T juyaalakaa jee t schonkoo Slalakaa mmakaa, t apshiikaa jee wayuu spshuaa Chi lalaashikai shikiipuu mmakaa niainjachi eitaakaa skjia t anaatiaakaa akuaipaa Sukuwaipa saawain jee saajapin Sukuaipa kasalajanain atumaa kaainjalaa Sukuaipakaa sukotchojia nneer Na wayuu wenesueelajeewaliikana napshuaa Ajutapuukana Ajutshiikana Aneekajshiikana Shiayaleraaya sukuaipa wayuu spshuaaya Ayatawaa sutuma wayuu Splajee eein wanee anaa suluu mmakaa Jamajaa atumaa Sujuyaala mmakaa Ekirajaa sukuaipa anikii Lalaapiairua kajutsu Mmairua alalaajshii nemiiwaa wanaawaa ajutuu Wanaawaa ajutu Shejeetshe mmakaa
Elevacin del nivel de vida de la poblacin Empresa Comunitaria En el marco del desarrollo local sustentable Enajenar Endeudamiento Pblico Enseanza de la lengua Entidades Oficiales Entidades autnomas Equidad Escudo de Armas
167
Espectculos Pblicos Estabilidad Econmica Establecer monopolios Establecimiento y Coordinacin Estados Estatutos de la funcin pblica Etica Pblica Excepciones al principio de no retroactividad de la Ley Expediente Exposicin de motivos, objetivos, alcances y viabilidad Expulsin Extrajudiciales Fabricacin, Importacin, Exportacin, Almacenamiento, Trnsito, Registro, Control, Inspeccin, Comercio y Posesin Facultad de Administracin Tributaria Falta absoluta y falta temporal Fiestas Financiamiento solidario Fines Lcitos Fluctuaciones de los ingresos ordinarios Fomentar la valoracin y difusin de las manifestaciones culturales Fomento y aprovechamiento de los bosques Fondo de estabilizacin macroecnomica Formacin Ciudadana Formacin de las Leyes Forman parte del Estado y Pueblo Venezolano
Alatinnakaa smin wayuu Ayataa snain kanneetshaa Kamaanaa kasa spshuaa Eejeekaa jee shiyataajat Shiipairua mmakaa Estaadouirua Sukuaipajat ayatawaa lalaapialuu smin wayuu Slaleeria saain wayuu Akataannakaa suulia suttia ptchi nnojotkaa atuma Akuaipaakaa Akjaa sukuaipajat, kasaplejatin, susawajinjatkaa achiki jee spnajatkaa Ajutunaa Anaatiajat akuaipaa kajutsu Akumajaa, antiraa yaloushin, ouniraa aikuushin, akotchajaa, atljaa, akatajaa, aainmajaa, erajaa soou, aikaa jee kamaanaa Kaplajatkaa t ayatawaakaa snain nneer awalaajiajat Nnojoireerein jee nnojoipnaalein Miirairua Jayaain nayaaluu wayuu Anasin sukuaipa Suunajia t nnetkaa choujaakaa spla akataajnaa Jljainjat saain t sujutkoo jee skjia schiki sukuaipa wayuu Sujutu jee jaloulin t wunaapkaa Nneer eeinjat spla ayatawaa mlousu Atijaa natuma wayuu Sukumajaaya t anaatiaakaa akuaipaa Nayaleejaa sulujuna mmakaa t smaa Wenesueelajeewalii naya yaasa
168
GLOSARIO
Formular y Ejecutar la poltica monetaria Franja de Seguridad de Fronteras Fuerza Armada Nacional Funcionarios Pblicos Funcionarios o Empleados Pblicos Gaceta Oficial de la Repblica de Venezuela Gaceta Oficial Garantas Constitucionales Garantas individuales Garantizar el desarrollo normativo de la Constitucin y el resto del ordenamiento jurdico Geografa de Venezuela Gestin Administrativa Gobernador del Estado Gobierno y Administracin Grado de afinidad Grado de consanguinidad Gratuidad
Akumajaa jee eitawaa sukuaipa nneer Suluupnaa saainmajia sljla mmakaa Stchin saapla mma yaajat yaa Ayataaliikana lalaapialuu Ayataaliikana lalaapialuu Snikipala kajutsu t mmakaa Wenesueela Snikipala lalaapia Eekaa atuma ajutuu Eekaa atuma nujutu wayuu Eeinjatkaa atuma shiyataaya spansaajia t lalaaskaa ptchi jee spshuaalee t anaatiaakaa akuaipa suluu mmakaa yayaa Suumainpaa Wenesueela Ayataayakuaipa Shikpuu shiipairua mma estaado Aluwatawaa smaa ayatawaa Eraajuushi pejejana anainn Apshii snainjee niirukuu Nnojolinjat awalaajnin Jayainjat, majutajat Jayaa Mma nepijaakaa aluu wayuu Mma nepijaakaa aluu wayuu napshuaalee Naainririnjat kasakat spshuaa Menoulia jee saanasioulia ipa Shiiirain mmakaa Suwanaajle ama Ajutumaajat Nikiirujutukoo Woliiwat Akuaipa smaa wayuuwaa Antiruushi Nnojotsu kasamaainjatin, nnojots astnajatin, nnojotsu aapnajatin
Hbitat Hbitat de los Pueblos Indgenas Hacer cumplir Hidrocarburos y Minas Himno Hipdromos Honores Ideario Bolivariano Identidad tnica y cultural Importaciones Inalienables, Inembargables, Intransferibles
169
Inconstitucionalidad Iniciativa Vecinal y Comunitaria Inmediatez Instituciones Financieras Instituciones pblicas y privadas Instituciones Nacionales del Estado Integracin Social Integridad Inters moratorio Invenciones Inversin Reproductiva Inversin y Administracin Irrevocablemente libre Islas Martimas Jornadas laborales Judiciales Juez Juez, jueces Junta Electoral Nacional Justa Distribucin de las Cargas Pblicas Justicia Justicia Social La Armada La Historia La atencin de la frontera es prioritaria La Aviacin La enseanza, la capacitacin y la formacin profesional La interpretacin escrita de las Leyes y Normas Tributarias
Nnojots skjain lalaaskaa ptchi Nachekala wayuu napshuaa kepiajiraashi suluu wanee mma Mamaawaa, kakuwaa atuma kasa Lalaapiairua aapajl nneer Lalaapia sminjat wayuu jee t awalajuushikaa Lalaapia yaajat yaa Kottin atuma wayuu Kattin atuma kasa spshuaa Suchon nneer sutuma akamaajnaa awalaajia Ajuinajiralaa Eitawaa nner keirakajat Akatajaa jee ayataaya Manainpnainjuuinjat suluu taashaa Mma palaairukujat Skalia ayatawaa Anaatiajat akuaipa Anaati akuaipaa Anaati, Anaatlii akuaipaa Ajutkajawaa natuma shikipuujana ajutaa Saanasia spaajiraaya suwalaajia mmakaa Kajutaa anaaluu Kajutaa analuumaa natuma wayuu Surulaat anualujutu Achikii Achukuaa T jljaakaa aainn sljle mmakaa kajutajat main Surulaat katnasulujutu T eiknaakaa, t ekirajnaakaa jee t atjaakaa T shiaawatiakaa sukuaipa ptchi snaatia shiyataaya nneer
170
GLOSARIO
La Legislacin Civil La Legislacin Mercantil La Legislacin Penintenciaria La Legislacin de Procedimientos La Legislacin de Derecho Internacional La Legislacin Penal La Polica Nacional La Asamblea Nacional podr ejercer funcin de control La Banca Central La Fuerza Armada Nacional La Guardia Nacional La Ley es el acto sancionado por la Asamblea Nacional La Reciprocidad, la solidaridad y el intercambio Las Interpelaciones Las aprobaciones parlamentarias Las Investigaciones Las Leyes se derogan por otras Leyes
Anaatia sukuaipa wayuuwaa Anaatia sukuaipa aikawaa Anaatia sukuaipa aainjalaapiaa Anaatia sukuaipa anakaa smin schajaaya Anaatia sukuaipa ajutuu wattapnaa Anaatia sukuaipa aainjalaa T yaajeewatkaa aainmajalin T ajutkajawaa mlousukoo ees spla jljain saain Miichi mloo nneetpala T stchinkaa saapla mmakaa Waaria yaajat yaa T anatiaajatkaa akuaipa ajuitsu suluujee shiyataain t ajutkajawaa muluusukoo T kaaliajirawaakaa t kottirawaakaa t awanajirawaakaa T eewaakaa spla asakinnaa T ooniraanakaa anain natuma yootshii T asakirrakaa schiirua kasa T anaatleekalirua akuaipaa ees spla suwasajaain jee suwanaale sutuma waneeya kajutuleein main suulia T asakiijaakaa T aainnajatkaa suluu mmakaa yaaka yaa Ptchikajat Snaatia Sukuaipa Aneekajaa lalaashiijana Ptchi snaatia sukuaipa ssalajana t ajulajaakaa Ptchi snaatia suwalaajia nneer Snaatia sukuaipa saapaaya Mma shiaalujut wayuu Ptchi snaatia sukumajia ayatawaa
Las Preguntas Las Materias de la Competencia Nacional Legalidad Legislacin - ( De Elecciones ) Legislacin sobre la sancin de la tortura Legislacin Tributaria Legislacin (Expropiacin por causa de utilidad pblica o social) Ley Orgnica Procesal del Trabajo
171
Ley Orgnica de Educacin Ley Tributaria Ley de Crdito Pblico Ley del Cuerpo de Polica Judicial Ley Orgnica de Fronteras
Ptchi snaatia sukuaipa ekirajaa Anaatiaa sukuaipa awalaajaa Ptchi snaatia nneer aanapalaa Ptchi snaatia sukuaipa t aainmajliikana yaajat yaa Ptchi snaatia sukuaipa sljleekaa mmakaa smaa t mmakalirua mulouyuukoo saatoupnaa Pchi snaatia skuaipa wayuu spshuaa Smaatia putchi snain sukuaipa munisiipiakaa Snaatia ptchi snain soou shikiiskaa mmakaa Ptchi snaatia skaaliajia wayuu Anaatiaairua akuaipaa Taashaakaa Shialeria najutu na smaajanakana saapla mmakaa Shaitaa Ayatees waneepia natuma Ayataa atuma jee akjaa schiki sukuaipa ayatawaa sutuma wayuu Sjuaipa maimatuain spla juya t nneetkaa Sunuushe jee shiiyajia wayuu Awalakujl ptchi spla aapiraa Akuaipaa kakatalajutu sunain anaataa kasa Natijala, nayaleraaya jee choujaale shikiipuu wanee kasa Na suluukana t ajutkajawaa Lalaapia splajat wayuu Laulapia spla wayuu Eipejeejanaa Anaamaajat shiyataaya
Ley Orgnica de Pueblos Indgenas Ley Orgnica de rgimen Municipal Ley Orgnica del Distrito Federal Ley Orgnica sobre la Defensa Pblica Leyes Orgnicas Libertad Los Ascensos Militares Loteras Mantener y desarrollar Mantener y promover sus propias practicas econmicas Marco plurianual del presupuesto Medicina Tradicional y terapias complementarias Medios de Comunicacin Social Medios Alternativos de Justicia Mrito, Escalafn y Plaza Vacante Miembros de la Asamblea Nacional Ministerio Pblico Ministerio Pblico Ministros Moral Administrativa
172
GLOSARIO
Multietnico, pluricultural Municiones y explosivos Municipios Naturalizacin Navegacin y Transporte Ningn tributo puede tener efecto confiscatorio No causar impuesto Notaras y Registros Pblicos Objetivos finales de crecimiento Obligacin del Estado Obligaciones Tributarias /Pagaderas Obras Pblicas Obras de Ingeniera, de Arquitectura y Urbanismo Oralidad Ordenacin Territorial Organizacin Organizacin Organizacin Nacional Organizacin y funcionamiento Organizacin Social, Poltica y Econmica Organizacin y funcionamiento de los rganos del Poder Pblico Nacional Organizacin de la Asamblea Nacional Organizar los Poderes Pblicos Organos de Investigacin Penal Organos de Seguridad Nacional Organos del Poder Judicial Organos Legislativos del Estado
Maimaa akuaipa, waneejataawaa akuaipa Aaplawaa jee asotooirua Munisiipiairua Shiipairua smotsolooyo mmakaa Eejachiiwaa Suunia jee sheejena Ouniaa smaa eejetuu Nnojots eeinjat wanee awalaajaa astninjatin aka Mawalaajianjat Ashajlee jee anaajaalee ptchi Acheknakaa sajattapa t anaatawaakaa Saainrajatkaa shikiipuukoo mma Awalaajnajatkaa nneerin Ayatawaa sminjat wayuu Achajawaa sukuamajia sukuaipajat ayatawaa mlou Aashajaaushi Shiaawashepala mmapaakaa Anaajiakaa Sunaatiajatkaa Sukuaipa mmakaa yaajat yaa Sukuaipa jee shiyataaya Sukuaipa apshii jee wayuuwaa, aainraa kasa jee ayatawaa Snaatiapala jee sukuaipa t lalaapiakaa snain aluwatawaa suluu mma yaajatkaa Akuaipa t ajutkajawaakaa mlousukoo snain akumajaa ptchi Anaajaa suakuipaa aluwatawaa Splajana ssakiria sukuaipaa Lalaapia spla aainmajaa mmakaa Splajana t stchin snaatia akuaipaa Lalaapia kuyamal ptchi suluu estaarokoo shiipa mma
173
Otorgar concesiones mineras Pacto Internacional de los Derechos Civiles y Polticos Papel Sellado Parques Nacionales Participacin de los Pueblos Indgenas Participacin del Pueblo Participacin en la economa nacional y a definir prioridades Participar en la elaboracin, ejecucin y gestin de programas especficos de capacitacin Particularidades socio-culturales, valores y tradiciones Partidas presupuestarias Patrimonio Pblico Penas privativas de libertad Pensiones y Jubilaciones Perodo de las Sesiones Extraordinarias Perodo de las Sesiones Ordinarias Persona Jurdica de Derecho Pblico Petrleo Planificacin y Asesoramiento del Poder Pblico Pluralismo Poltico Plurilinge Poder Legislativo Nacional Poder Ciudadano Poder Electoral Poder Legislativo Poder Pblico Nacional Poder Pblico
Aapaa shikii ayatawaaa saanasioulia ipa Kottirawaa wattajat snain yootaa schiki ajutuu namin wayuu jee t sukuaipa aainraa Karalouta Kejeetshes Saanasiain spaa mmakaa Eeinjana na wayuukana napushuaa Eekaa anain wayuu supushuaa Eeinjana snain ayatawaa yaajat yaa jee msjaa nachajaainjatin t anakaa namin Eeinjana snain akumajaa sukuaipa, ayatawaa snain jee jljaa aain sukuaipa eekai eitaanin spla atjaa Sukuaipapala wayuu jee natjakaa apleerua Spaajiraaya sukuaipa nner ajutuujat Amaanaajatu sutuma wayuu Ssalajanaa nnojotkaa atuma taashaa Nner ojolowamaajat jee ojolowaa sutuma lalawaa Skalia t yootookoo Skalia t yootookoo eepuukaa Mska wanee wayuu kajutsu Shira mena Sukumajia jee saainrajat atuma t stchinkaa aluwatawaa Waneejataawaa snain aainraa kasa Maimashii snain kakataawaa aniki Stchin aluwatawaa snain akumajee anaatiaa akuaipa yaajat yaa Stchin sukuaipa wayuu Stchin aneekajaa jee ajutaa Stchin akumajaa ptchi Lalaapia spla wayuu yaajeewal Saawain aluwatawa, Stchin aluwatawaa
174
GLOSARIO
Polica Nacional de carcter civil Poltica Internacional Poltica cambiaria Polticas Macroeconmicas Polticas Financieras Polticas Fiscales Polticas Macroeconmicas, Financieras y Fiscales Polticas Nacionales en Materia de Vivienda Porcentaje del Impuesto Potestad organizadora Prcticas y Culturas Prembulo Preeminencia Preexistencia Prescripcin Legal para delitos tributarios graves Presidente de la Repblica Presidentes Presuncin Presupuesto aprobado anualmente Presupuestos Pblicos anuales de gastos Prevenir, Investigar y Sancionar Previa informacin y consulta Previsin y Seguridad Social Principio de la Corresponsabilidad Principio de responsabilidad pblica Principio de Progresividad Principios Bioticos
Aainmajlii mmapaakaa yaajana yaa Shiapamin t wattajeejatkaa Sukuaipa awanajawaa Aainnajatkaa anasaa mlou Aainnajatkaa spla sliajatin kasa Aainnajatkaa spla sukuapa neer awalaajiajatkaa Saainriajat ayatawaa mlousu, nneer sujutujat jee suwalaajiajat Aainnajatkaa yayaa snain sukuaipa miichi Spushi t awalaajiajatkaa Lalawaa spla akumajaa Natjakaa apleerua wayuu Suttiajat. Sikaleeria Ptchi. Palajatees sukuaipa Eetajliiyamaa, namaiwajana. Keettaajapa ssrlaaya aainjalaa mojusu smaajat nneer awalaajia Lalaashikai shikiipuu mmakaa Shikiipuu Muinjaa shia yaa Nneer sujutujat mimaa kasa aapajuushi juyawai Snneetshi mmakaa juyawai spla akataajnaa Eewaa aain, asakiraa jee awalaajiraa Aapinneeshii jee asakinneeshi na wayuukana Shiaalujutu jee anaa smuin wayuu Ptchi anas splajat kayataainjirawaa Ptchi anas spla lalaain saain wayuu Putchi anasinjat shi Sujutu kataa ou
175
Principios de Solidaridad Principios de Igualdad Principios de Justicia Principios de Libertad Principios de Democracia Principios de Paz Principios de Seguridad de la Nacin Principios de Independencia Principios de: Principios Fundamentales Prioridad absoluta Procedimiento pblico de evaluacin de los muertos Procurador General de la Repblica Procuradora General de la Repblica
Ptchi anas kaaliajirawaa Ptchi anas wanaawaa Ptchi anas kajutaa anaaluumaa Ptchi anas taashaa Ptchi anas wanaawaa snain kajutaa Ptchi anas anaa Ptchi anas splajat saainmajia mmakaa spshuaa Ptchi anas waneejataa, akataluuwaa Ptchi anas Snoutia ptchi Palajateekaa atumaa Sukuaipa oupalaa ayaawataa ska atijalaa Lalaashikai shikiipuuin aainmajaa Lalaapia mlousu splajat aainmajaa t sulujutkoo mmakaa yaajat yaa Akumajalaa Eein atuma olojoo jime Eein atuma Epijaa mrl Eein pnaj Eein atuma Sukuaipa ayatawaa wunaap Eein atuma apnajaa Eewaa atuma maima kasa jee kaaliajirawaa Akujaa sukuaipapala anaa Aashajawaa schiki, akaaliijaa jee aainmajaaa Kamaanaa akumalainwaa Kamaanaa akumalaa mloo Kamaanaa atjalaa Kamaana atijaa Kamaana atjaa Kamaanashii atjalaa napushuaa Apashaa snain kasa
Produccin Produccin Pesquera Produccin Ganadera Produccin Agrcola Produccin Forestal Produccin Agrcola Productividad y solidaridad Promocin de la prosperidad Promocin, Defensa y Vigilancia Propiedad Artstica Propiedad Industrial Propiedad Intelectual
Propiedad intelectual colectiva Protagonismo
176
GLOSARIO
Proteccin integral Proteccin del ambiente Proteccin de la Economa Nacional Proyecto de Ley Proyecto de Ley de Presupuesto Pruebas Pblicas y Privadas Publicidad Comercial Recaudacin Recaudacin de los Tributos Receso Recursos genticos Referendo Referendo Revocatorio Reforma parcial del Cdigo Penal Reforma total o parcial Refugiados (as) Rgimen de Aduanas Rgimen de Presupuesto Rgimen de Pesas y Medidas Rgimen de Tierras Baldas Rgimen de las tierras baldas Rgimen del Distrito Federal Rgimen Educativo de carcter Intercultural Bilinge Rgimen y Organizacin Regiones Administrativas
Aainmajaa smuin kasakaa supshuaa Aainnmajaa t mmapaakaa Sainmajia snnetshi mmakaa yaajat yaa Karalouta akumajuushi supla anaatiaa akuaipa Sukumajia snaatiaa sukuaipa nneer sujutujat kasa Shiiyatia mnaka. Skjia aliajataa Splajatkaa wayuu spshuaa jee t awalaajuushikaa Shiaawashe aikawaa Akotchalaa Sukotchiraaya t awalajuushikaa Eemeraaya Sshamaajat atumaa Asakirakuaipa Asakiraa spla awanajawaa Suanajaaya t ptchi snaatiakaa aainjataa Suwanajaanle spshuaa atta spshi neee Onjulaashii Sukuaipa asanlee korolo Sukuaipa nneer sujutujat kasa atumaa Sukuaipa spansaajia t jawatskaa jee saajapin Sukuaipajat t mmakalinrua malujnaskaa otta maainrinsal Sukuaipa t mmakalirua malujunasatkaa Sukuaipa t shikiiskaa mmakaa Atija snain piamasin akuaipaa jee anikii Sukuaipa jee snaajia Mmairua anaatleejat
177
Registro Civil y Electoral Reglamento de la Asamblea Nacional Reglas contables Regulacin de la Moneda Extranjera Regular la moneda Regular la moneda Rehabilitacin Relaciones comunitarias Relaciones familiares Relaciones vecinales Relaciones del Ejecutivo Nacional con la Asamblea Nacional Representacin Indgena en la Asamblea Nacional Representantes Electos Representantes del Pueblo y de los Estados en su Conjunto, no sujetos a mandatos ni instrucciones Repblica Bolivariana de Venezuela Respetar, garantizar y desarrollar Responsabilidad y equilibrio fiscal Revocatoria del mandato Riquezas naturales del pas Sala Constitucional del Tribunal Supremo de Justicia Sala Constitucional del Tribunal Supremo de Justicia Salud Integral Salvaguardar la Integridad y la Soberana Nacional Sancionada por la Asamblea Nacional
Ashajlee anliaa spla kakaroloutasee otta ajutaa Sukuaipa shiyataaya t ajutkajawaakaa mlousukoo Sukuaipa ayaaeajia Snaatia nneer wattajeewal Akumajaa sukuaipa nneer Akumajaa sukuaipa nneer Anaateeraa Wayuu kepiajiraashiii namaa Eraajirawaa namaa apshii Namaa wayuu kepiashiii naatou Shiiyataajiraaya natuma lalaashii snain aluwatawaa smaa t ajutkajawaakaa mlousukoo Wayuu shikiipuujana ptchi suluumin t ajutkajawaakaa muloosukoo yaajat yaa Shikiipuujana aneekajuushi Shikiipuujana wayuu jee mmakaa spushuaa nnojoliishii aluwataanin snain wanee kasaaya Mmakaa Woliwariaana Wenesueela Kajutsu, ees sutuma jee shiyataa amaal Pansawaa smaa ayaawataa suwalaajia kasa Aakajeeria aluwataashii Suwashirin woumain Shipiapala ptchi lalaa suluu t anaatleekaa akuaipa mlousukoo Aashajalee schiki ptchi mlou suluu t anaatleekaa akuaipa lalaaskaa Anaa smin wayuu Kaaliainjat napla wayuu ayatinjatin waneepiain t mmakaa jee t lalawaakaa shimiiwaa sutuma Ajuitusukaa suluujee t ajutkajawaa mlousukoo
178
GLOSARIO
Se presume inocente Seguridad y Defensa Seguros y Mercados de Capitales Seguros y la de Mercado de Capitales Sern nulas las pruebas Servicios pblicos Servicios de Identificacin Servicios de asistencia tcnica y financiera Servicios Nacionales de Educacin y Salud, y las Polticas Nacionales en la Materia Sin intromisin extranjera Sin lesionar la integridad cultural, social y econmica Sinceridad Sistema Monetario Nacional Sistema rector nacional para la proteccin integral Sistema Tributario Sistema de Seguridad Social Integral Sistema de vialidad y ferrocarriles Situado Constitucional Soberana e Independiente Solidaridad Su Soberana y la Integridad de su Espacio Geogrfico Sujetos plenos de derechos Supervisin, Control y Fiscalizacin
Eitaanshii maainjalain Ajutuu sumaa aaliaa Kaainmajia jee shiyataaya t eekal amaana Aainmajia jee msia eeple t eekaa amaana Majuteer t mnaka Spula wayuu Akaaliajaa wayuu Sukuaipa eraajiaa Eejees nayaaluu wayuu t akaaliajaakaa natuma atijashii jee nner sujutu. Eeinjatkaa yayaa spla atijaa jee anaa jee t aainnajatkaa yayaa shiaaluu Suulia ennaa amin sutuma wattajeewal Snain nnojolinjatin jamajin nakuaipa wayuu, napshi jee nayataain wayuu Shiimins Sukuaipa snnetshi mmakaa yayaa Sukuaipa shikiisajat yaajat yaa spla. T aainmajaakaa kasa spshuaa Sukuaipakaa sukotchojia nneer Sukuaipakaa anaa smin wayuu supushuaaa Sukuaipa t apnaakaa jee msia tren Nneer apaajiraaushi stma mmakaa mlousukoo Lalaa shimiiwaa Kaaliajirawaa Lalawaa sutuma jee waneesiasin waneepia mmakaa spshuaa Eitaanshii kajutuin waneepia Erayawaa, aainmajaa jee erajaa sukuaipa
179
Sus culturas, usos y costumbres, idiomas y religiones Sus lugares sagrados y de culto Terrenos baldos Ttulo Ttulo I Transaciones Judiciales y Extrajudiciales Transferencia de la propiedad de la tierra Trnsito productivo hacia la vida adulta Transporte Terrestre Nacional Tribunal Supremo de Justicia Tribunales Tribunales Competentes Turismo nico, Soberano e Indivisible Unificacin de Normas y Procedimientos Tcnicos Unitario Universalidad Valor Agregado Valor interno y externo de la unidad monetaria Valores trascendentales de la Repblica Vas de Transporte Areo Vas de Transportes Vas de Transportes Martimo Vas de Transportes Fluvial Vas de Transportes Lacustre Vicepresidentes Vigencia de esta Constitucin
T nakuaipakaa, t natjakaa apleerua, t naainrakal, naniki jee t nanoujakalou T mma plaskaa namin jee nanoujala Mmairua malujunasal Shikiijeejat Wanee Shikiijeejat Sukuaipa anaatiajat akuaipa jee sunnatia akuaipa kajutsu Slateeria skaraloutase oumaiwaa Suunia anaa namin snain lalawaa Eejetuu mmoluupnaajat yaajat yaa Anaatlee akuaipaa lalaaskaa Anaatlee akuaipaa Anaatlee Akuaipaa kajutsu Ounajawaa Waneesia neee, lalaa shimiiwala jee msia shia nnpojots apaajiraanajatin Spansaajia snaatia jee saainnria Waneesin akuaipa Spula wayuu spshuaa Sooomin slia Sujutu suluu mmakaa jee anoipaamin t snneetshikaa mmakaa yayaa Saanasia akuaipaa suluu mmakaa yaajat yaa Spna eejetuu iipnaapnaajat Spna eejetuu Spna eejetuu palaairukupnaajat Spna eejetuu shirokupnaajat schi Spna eejetuu winrukupnaajat jamats yaajat Niipajeejachi chi shikiipuukai Eewaa waneepia sutuma t lalaaskaa ptchi
180
GLOSARIO
Violacin del debido proceso Virtudes Cvicas y Democrticas Voluntad Popular Votos y opiniones emitidos Vulnerabilidad de la Economa
Majutule atuma t sukuaipajatkaa Anasaa nmin wayuu nuumainruu Acheknakaa sutuma wayuu Neinaajalaa jee naniki Matchinwaa snain sukuaipa nneer
181

Constitucion de RBV 1999 Wayu

Diunggah oleh

Informasi Dokumen

Hak Cipta

Format Tersedia

Bagikan dokumen Ini

Bagikan atau Tanam Dokumen

Opsi Berbagi

Apakah menurut Anda dokumen ini bermanfaat?

Apakah konten ini tidak pantas?

Hak Cipta:

Format Tersedia

Constitucion de RBV 1999 Wayu

Diunggah oleh

Hak Cipta:

Format Tersedia

AJUTKAJAWAA YAAJAT YAA SNAIN AKUMAJAA PTCHI LALAASJAT

T LALAASKAA PTCHI SULUU OUMAINWAA MLOUSUKAL WOLIWARIAANA WENESUEELA

Con el apoyo del PROGRAMA DE NACIONES UNIDAS PARA EL DESARROLLO

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

PRESENTACIN ~ HUGO CHVEZ FRAS

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

PRESENTACIN ~ HUGO CHVEZ FRAS

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Hugo Chvez Fras Presidente de la Repblica Bolivariana de Venezuela

Sobre la importancia de la traduccin de la Constitucin Bolivarana al wayuunaiki

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

SNAINJEEJAT MMAPAAKAA SMAA SPAAJIRAAYA

Snainjeejat mmapaakaa spshuaalee

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Sukuaipa spaajiraaya jee sljle mma

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

SUKUAIPA AJUTUUIRUA, AAINNEEKAA JEE MSIA EEKAL ATUMA T KAJUTAAKAA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Sukuaipa ouumainwaa jee Wayuuwaa

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Sujutumaajat wayuu spshuaa

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Schikimaajatkaa t aainraakaa jee t asakiraakaa wayuu

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Najutumaajat wayuu smaa napshi

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

Sujutumaajatkaa akuaipaa jee ekirajawaa

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA

LALAASKAA PTCHI SULUU MMAKAA WOLIWARIAANA WENESUEELA