TEORIA LITERATURA
korente ahi (voltajen AC) nebe forsa hodi sunu campuran anin no
coil hakotu husi platina, hafoin akontese korenti ahi iha momentu
4
engkuandu iha rotasaun makina menus maibe nafatin rejulta
korenti ahi (pengapian) nebe sei deskreve tuir mai nee hanesan
Konvensional /Platina
Magnet
Elektronik /CDI AC
Sistema
Pengapian
Konvensional /platina
Bateri Transistor
Elektronik/CDI DC
/computerized
5
2.1.2 Spul AC No Magnet
)
2.1.3 Forma Voltajem Ba Spull (source coil)
atravesa iha lilitan nebe lilit hamutuk iha inti besi hanesan iha
figura 2.1 iha leten, nune rejulta lina forsa magnetika iha entre
forsa medan maknet iha sorin sorin sei lakon. Efeitu husi
6
mudansa lina forsa medan maknet (mudansa fluxsu magnetiku)
ahi nebe rejulta ona, maka ba rotora (flywheel) sei monta chip
velosidade minimu.
spull ba iha inti besi. Iha ignisaun (pengapian) CDI AC, uza arame
ka kawat email que kiik liu kuaje 0.10 mm, too 0.15 mm para
7
50 volt iha rotasaun stater. Kada marka motor idak-idak iha nia
(Setiyo 2010)
Fontes : (www.researchgate.net/publication/321484231)
8
1) Seleksiona Avo Meter (ohm meter) ba iha poszisaun Ω
X1 ka X10.
bodi lilitan.
uza.
Fontes : (www.researchgate.net/publication/321484231)
9
motor ho nia spesifikasaun nebe la hanesan ka diferenti. Valor
nebe aas maka sei aumenta mos valor resistensia. Para bele hetan
10
nebe diak, duke sistema ignisaun konvensional nebe uza platina.
oportunidade bele hetan prosesu sunu ida que diak. Alende ne,
rotora altenator, as vez pulser coil mos hanesan elementu ida iha
ignisaun konvensional.
11
c) Makina motor fasil liu halo prosesu trablha ka starter,
platina.
12
2.2 Siklus Otto
makina ho strok haat nee, hanesan iha figura tuir mai nebe splika
13
Indikador diagrama husi figura iha leten hanesan mos figura
piston iha TMA (titik mati atas) selindru, no parte sorin loos iha
linha husi A-B hanesan etapa supa (langkah isap), linha B-C maka
etapa halo kompesaun, linha C-D maka etapa halao prosesu sunu
hetan sunu ona iha silindru laran akompanya muda mos piston
iha pozisaun TMB. [8] (Northop, 2006 24-27, Daryanto, 2002: 3-7
14
2.2.1 Prinsipiu Servisu Makina strock Haat (empat langkah)
ke iha nia kada silindru para atu hetan usaha dala ida presija
numeru etapa husi kada tipu maakina. [9] (Northop, 2006: 27,
3-5).
15
A. Passu isap (langkah isap)
taka aan. Piston halao expansaun hodi movel husi pontu mortu
Bela
Kuartu sunu
piston
Poros engkol
16
5 Passu kompresi
sai taka aan metin. Piston hahu movel husi pontu mortu TMB sae
aumenta mos temperatura iha silindru laran. Iha monetu antes too
iha TMA, korenti ahi husi bela hodi rejulta sunu nebe hamutuk ho
tuir mai;
Bela
Valvula sai
Valvula supa
Kuartu sunu
piston
Poros engkol
17
6 Passu Usaha
depois sei muda ba poros engkol atraves husi connecting rod. Iha
no balun ba roda gila oinsa bele prosima prosesu tuir mai. [9]
Bela
Kuartu sunu
piston
Poros engkol
18
7 Passu Soe (Langkah Buang)
valvula soe nakloke. Piston muda aan husi TMB sa’e ba TMA hodi
dudu sai sisa rejultadu sunu hosi kombustivel, liu husi valvula
soe. Hosi TMA iha leten siklus repete fila fali prosesu servisu hahu
Bela
Valvula soe
Valvula supa
Poros engkol
19