Anda di halaman 1dari 4

SIFAT SIFAT CAMPURAN LARUTAN DAN KOLOID

Background

Hampir semua gas, cairan dan padatan yang ada dimuka bumi terdiri dari campuran berbagai senyawa

Campuran secara fisik dicirikan oleh komposisinya yang bervariasi dan masing-masing komponen masih mempertahankan sifat individualnya

Ada 2 jenis campuran yang umum yaitu larutan dan koloid

Larutan adalah campuran homogen dimana masing-masing komponennya tidak terbedakan dan berada dalam satu fasa

Koloid adalah campuran heterogen dimana satu komponen terdispersi sebagai partikel halus pada komponen lainnya

Dalam larutan partikel-partikel adalah individual atom, ion atau molekul

Dalam koloid partikel-partikel adalah makromolekul atau agregasi dari molekul kecil yang tidak cukup besar untuk mengendap

Jenis jenis Larutan

Biasanya larutan didefinisikan dengan adanya solut (zat terlarut) dan solven (pelarut). Solven adalah komponen yang jauh lebih banyak dibanding solut

Pada beberapa kasus istilah bercampur (miscible) digunakan untuk larutan yang terbentuk pada berbagai proporsi (tidak harus solvennya banyak)

Kelarutan (S) adalah jumlah maksimum solut yang terlarut pada solven dan suhu tertentu

Solut yang berbeda akan memiliki kelarutan berbeda, misalnya: S NaCl = 39,12 g/100 mL air pada 100oC sedangkan S AgCl = 0,0021 g/100 mL air pada 100oC

Istilah larutan encer dan pekat juga menunjukkan jumlah relatif solut namun secara kualitatif

Gaya Antar Molekul dalam Larutan

namun secara kualitatif Gaya Antar Molekul dalam Larutan Kulit Hidrasi pada Larutan Ion Larutan liquid-liquid dan
namun secara kualitatif Gaya Antar Molekul dalam Larutan Kulit Hidrasi pada Larutan Ion Larutan liquid-liquid dan

Kulit Hidrasi pada Larutan Ion

Antar Molekul dalam Larutan Kulit Hidrasi pada Larutan Ion Larutan liquid-liquid dan solid-liquid  Pengamatan

Larutan liquid-liquid dan solid-liquid

Pengamatan ilmiah menunjukkan bahwa ada kecenderungan like dissolves like dalam kelarutan solut dalam solven

Air mampu melarutkan garam karena gaya ion-dipole sama kuat dengan gaya ion-ion yang ada pada garam sehingga mampu menggantikannya

Minyak tidak dapat larut dalam air karena gaya dipole-dipole terinduksi yang lemah tidak dapat menggantikan gaya dipole-dipole (ikatan-H) pada air sehingga minyak tidak dapat menggantikan molekul air

Larutan yang memenuhi like dissolves like mensyaratkan adanya kesetaraan kekuatan gaya untuk dapat mengatasi gaya dalam solven dan solut

Latihan

Perkirakan solven yang mana akan melarutkan lebih baik untuk solut berikut

1. NaCl dalam metanol (CH3OH) atau dalam propanol (CH3CH2CH2OH) 2. Etilen glikol (OHCH2CH2OH) dalam heksan (CH3CH2CH2CH2CH2CH3) atau dalam air 3. Dietil eter (CH3CH2OCH2CH3) dalam air atau dalam etanol

Korelasi antara Titik Didih dan Kelarutan dalam Air

Gas

Kelarutan

Titik

(M)

didih

(K)

He

4,2 x 10-4 6,6 x 10-4 10,4 x 10-4 15,6 x 10-4 21,8 x 10-4 32,7 x 10-4

4,2

Ne

27,1

N2

77,4

CO

81,6

O2

90,2

NO

121,4

Perubahan Energi dalam Proses Pelarutan

Agar suatu zat dapat larut ada 3 tahapan:

1. Partikel solut harus terpisah satu sama lain 2. Beberapa partikel solven harus terpisah untuk memberi ruang bagi partikel solut 3. Partikel solut dan solven harus bercampur menjadi satu

Energi akan diserap saat terjadi pemisahan partikel sebaliknya energi akan dilepas ketika partikel bergabung dan tertarik satu sama lain

Kesimpulannya pelarutan akan disertai perubahan entalpi

Perubahan Entalpi Pelarutan

Partikel solut terpisah satu sama lain Solut (agregat) + kalor solut (terpisah) ΔHsolut > 0

Partikel solven terpisah satu sama lain Solven (agregat) + kalor solven (terpisah) ΔHsolven > 0

Partikel solut dan solven bergabung solut (terpisah) + solven (terpisah) larutan + Kalor ΔHcamp < 0

Perubahan entalpi total pelarutan (ΔHlar) adalah jumlah seluruh entalpi yang ada yaitu:

ΔHlar = ΔHsolut + ΔHsolven + ΔHcamp

Kalor Hidrasi

PPrroosseess tteerrppiissaahhnnyyaa mmoolleekkuull aaiirr ddaann bbeerrggaabbuunnggnnyyaa ddeennggaann ssoolluutt aaddaallaahh pprroosseess hhiiddrraassii ddaann ΔΔHH ssoollvveenn ++ ΔΔHH ccaammpp ==

ΔΔHH hhiiddrraassii

SSeehhiinnggggaa:: ΔΔHH llaarr == ΔΔHH ssoolluutt ++ ΔΔHH hhiiddrraassii KKaalloorr hhiiddrraassii sseellaalluu nneeggaattiiff kkaarreennaa eenneerrggii yyaanngg ddiibbuuttuuhhkkaann uunnttuukk mmeemmiissaahh mmoolleekkuull aaiirr jjaauuhh ddiillaammppaauuii oolleehh eenneerrggii yyaanngg ddiilleeppaass kkeettiikkaa iioonn bbeerrggaabbuunngg ddeennggaann mmoolleekkuull aaiirr ((iinntteerraakkssii iioonn-- ddiippoollee)) ΔΔHH ssoolluutt uunnttuukk ppaaddaattaann iioonniikk nniillaaiinnyyaa ssaammaa ddeennggaann nneeggaattiiff ΔΔHH kkiissii sseehhiinnggggaa

ΔΔHH llaarruuttaann == --ΔΔHH kkiissii ++ ΔΔHH hhiiddrraassii

Proses Pelarutan dan Tendensi kearah Ketidakteraturan

Dialam ada kecenderungan sebagian besar sistem menjadi lebih tak teratur dalam istilah termodinamik entropi sistem cenderung meningkat

Entropi adalah ukuran ketidakteraturan sistem

Dalam konteks larutan, pembentukan larutan secara alamiah terjadi, tetapi pembentukan solut murni atau solven murni tidak terjadi secara alami

Pelarutan melibatkan perubahan entalpi dan juga entropi sistem

Kelarutan sebagai Proses Kesetimbangan

Jika kita membayangkan solut terpisah dari agregatnya dan bergabung dengan

 Jika kita membayangkan solut terpisah dari agregatnya dan bergabung dengan Henny Destina MIPA MATEMATIKA UNSRI

Henny Destina MIPA MATEMATIKA UNSRI

1

solven, namun pada saat yang sama partikel solut lain menubruk solut yang bergabung dengan solven dan membuatnya terlepas maka terjadi 2 proses berlawanan yaitu solut bergabung dan terpisah lagi dari solven

Dalam larutan jenuh, kedua proses ini terjadi dalam laju yang sama sehingga tidak ada perubahan konsentrasi larutan Solut (tak larut) ↔ solut (terlarut)

 

Latihan

11

DDaarrii iinnffoorrmmaassii bbeerriikkuutt,, ppeerrkkiirraakkaann kkeellaarruuttaann ttiiaapp--ttiiaapp sseennyyaawwaa aakkaannkkaahh nnaaiikk aattaauu ttuurruunn ddeennggaann mmeenniinnggkkaattnnyyaa ssuuhhuu

ΔΔHH llaarr NNaaOOHH((ss)) == --4444,,55 kkJJ//mmooll

Kelarutan Gas dalam Air

KKeettiikkaa KKNNOO 33 tteerrllaarruutt ddaallaamm aaiirr,,

llaarruuttaann mmeennjjaaddii sseemmaakkiinn ddiinnggiinn CCssCCll((ss)) CCss ++ ((aaqq)) ++ CCll -- ((aaqq))

 

ΔΔHH llaarr == ++1177,,88 kkJJ

JJiikkaa ssoolluutt bbeerruuppaa ssoolliidd aattaauu lliiqquuiidd mmaakkaa

Hukum Henry

ΔΔHH ssoolluutt >> 00 kkaarreennaa ddiibbuuttuuhhkkaann eenneerrggii uunnttuukk mmeemmbbuuaatt ppaarrttiikkeell tteerrppiissaahh,, tteettaappii ppaaddaa ggaass eenneerrggii iinnii ttiiddaakk ddiippeerrlluukkaann kkaarreennaa ggaass ssuuddaahh tteerrppiissaahh ssaattuu ssaammaa llaaiinn sseehhiinnggggaa ΔΔHH ssoolluutt ggaass == 00 ddaann ΔΔHH llaarr sseellaalluu << 00 DDaallaamm kkaaiittaann iinnii kkeellaarruuttaann ggaass aakkaann

mmeennuurruunn ddrraassttiiss jjiikkaa tteemmppeerraattuurr mmeenniinnggkkaatt

KKeellaarruuttaann ssuuaattuu ggaass ((SS ggaass )) bbeerrbbaannddiinngg lluurruuss ddeennggaann tteekkaannaann ppaarrssiiaall ggaass ((PP ggaass )) ddiiaattaass llaarruuttaann

SS ggaass == kk HH xx PP ggaass

 

DDiimmaannaa kk HH aaddaallaahh kkoonnssttaannttaa HHeennrryy ddaann

mmeemmiilliikkii nniillaaii tteerrtteennttuu uunnttuukk kkoommbbiinnaassii ggaass--ssoollvveenn ppaaddaa TT tteerrtteennttuu UUnniitt SS ggaass aaddaallaahh mmooll//LL ddaann PP ggaass aaddaallaahh

aattmm mmaakkaa uunniitt kk HH aaddaallaahh mmooll//LL

aattmm

 

Latihan

11

TTeekkaannaann ppaarrssiiaall ggaass CCOO 22 ddiiddaallaamm bboottooll

ccoollaa aaddaallaahh 44 aattmm ppaaddaa 2255 oo CC

BBeerraappaa

kkeellaarruuttaann CCOO 22 ?? KKoonnssttaannttaa HHeennrryy CCOO 22

tteerrllaarruutt ddaallaamm aaiirr == 33,,33 xx 1100 --22 mmooll//LL aattmm ppaaddaa 2255 oo CC

22

BBeerraappaa kkeellaarruuttaann NN 22 ddii aaiirr ppaaddaa 2255 oo CC ddaann 11 aattmm jjiikkaa uuddaarraa mmeennggaanndduunngg 7788%% NN 22 ((vvoolluummee))?? kk HH NN 22 ddaallaamm aaiirr ppaaddaa

2255 oo CC aaddaallaahh 77 xx 1100 --44 mmooll//LL aattmm

Ekspresi Kuantitatif Konsentrasi

Kosentrasi adalah proporsi senyawa

dalam campuran sehingga ia merupakan sifat intensif yaitu sifat yang tidak tergantung pada jumlah campuran yang ada

1

L NaCl 0,1 M sama konsentrasinya

dengan 1 mL NaCl 0,1 M

Konsentrasi sering dituliskan dalam rasio jumlah solut terhadap jumlah

larutan, namun ada juga rasio solut terhadap solven

Beberapa Definisi Konsentrasi

Molaritas : Jumlah mol solut yang terlarut dalam 1 L larutan

Molalitas : Jumlah mol solut yang terlarut dalam 1000 g (1 kg) solven

Bagian per massa : jumlah massa solut per jumlah massa larutan

Bagian per volume : volume solut per volume larutan

Fraksi mol : rasio jumlah mol solut terhadap jumlah total mol (solut + solven)

Soal Latihan

11 BBeerraappaa mmoollaalliittaass llaarruuttaann yyaanngg ddiibbuuaatt ddeennggaann mmeellaarruuttkkaann 3322 gg CCaaCCll 22 ddaallaamm 227711 gg aaiirr??

22 BBeerraappaa ggrraamm gglluukkoossaa ((CC 66 HH 1122 OO 66 )) yyaanngg hhaarruuss ddiillaarruuttkkaann ddaallaamm 556633 gg eettaannooll ((CC 22 HH 55 OOHH)) uunnttuukk mmeemmbbuuaatt llaarruuttaann ddeennggaann kkoonnsseennttrraassii 22,,4400 xx 1100 --22 mm??

33 HHiittuunngg ppppmm ((mmaassssaa)) kkaallssiiuumm ddaallaamm 33,,5500 gg ppiill yyaanngg mmeennggaanndduunngg 4400,,55 mmgg CCaa!!

44 HHiiddrrooggeenn ppeerrookkssiiddaa aaddaallaahh zzaatt ppeennggookkssiiddaassii yyaanngg bbeerrgguunnaa ddaallaamm ppeemmuuttiihh,, bbaahhaann bbaakkaarr rrookkeett ddllll LLaarruuttaann

mmeemmiilliikkii

ddeennssiittaass 11,,1111 gg//mmLL hhiittuunngg ((aa)) mmoollaalliittaass ((bb)) ffrraakkssii mmooll HH 22 OO 22 ((cc)) mmoollaarriittaass

eenncceerr

HH 22 OO 22

3300%%

((mm//mm))

Sifat Koligatif Larutan

Ada 4 sifat larutan yang sangat dipengaruhi oleh kuantitas solut dalam larutan 4 sifat koligatif (kolektif)

Sifat itu adalah penurunan tekanan uap, kenaikan titik didih, penurunan titik beku dan tekanan osmotik

Awal mulanya sifat koligatif digunakan untuk melihat pengaruh solut elektrolit dan non elektrolit terhadap sifat larutan

Penurunan Tekanan Uap

UUnnttuukk ssoolluutt ddeennggaann kkaarraakktteerr nnoonn vvoollaattiill ddaann nnoonn eelleekkttrroolliitt sseeppeerrttii gguullaa,, ssoolluutt iinnii ttiiddaakk tteerrddiissoossiiaassii ddaann ttiiddaakk mmeenngguuaapp TTeekkaannaann uuaapp ppeellaarruutt mmuurrnnii lleebbiihh bbeessaarr ddaarrii llaarruuttaann kkaarreennaa ppaaddaa yyaanngg mmuurrnnii kkeecceennddeerruunnggaann uuaapp mmeemmiiccuu eennttrrooppii bbeessaarr SSeeddaannggkkaann ppaaddaa llaarruuttaann ddeennggaann ssoolluutt

eennttrrooppii bbeessaarr ssuuddaahh aaddaa ddaallaamm llaarruuttaann sseehhiinnggggaa ppeenngguuaappaann mmeennjjaaddii bbeerrkkuurraanngg

HHuukkuumm RRaaoouulltt:: PP ssoollvveenn == XX ssoollvveenn ×× PP 00 ssoollvveenn

XX ssoollvveenn ++ XX ssoolluutt == 11 aattaauu XX ssoollvveenn == 11 -- XX ssoolluutt

Latihan

11 HHiittuunngg ppeennuurruunnaann tteekkaannaann uuaapp ΔΔPP ssaaaatt

1100 mmLL

PPaaddaa ssuuhhuu

iinnii tteekkaannaann uuaapp aaiirr mmuurrnnii 9922,,55 ttoorrrr

kkee 550000 mmLL aaiirr ppaaddaa 5500 oo CC

gglliisseerrooll ((CC 33 HH 88 OO 33 )) ddiittaammbbaahhkkaann

bbeerraatt jjeenniiss 00,,998888 gg//mmLL ddaann bbeerraatt jjeenniiss gglliisseerrooll 11,,2266 gg//mmLL

22 HHiittuunngg ppeennuurruunnaann tteekkaannaann uuaapp llaarruuttaann 22 gg aassppiirriinn ((MMrr:: 118800,,1155 gg//mmooll)) ddaallaamm

MMeettaannooll

mmuurrnnii mmeemmiilliikkii tteekkaannaann uuaapp 110011 ttoorrrr

5500 gg mmeettaannooll ppaaddaa 2211,,22 oo CC

ppaaddaa ssuuhhuu iinnii

Kenaikan Titik Didih

KKaarreennaa tteekkaannaann uuaapp llaarruuttaann lleebbiihh rreennddaahh ((ttuurruunn)) ddiibbaannddiinngg ppeellaarruutt mmuurrnnii,, mma